Synttärivieras söi ihan kuin ei olis viikkoon saanut ruokaa.

Jokainen päivä tuo uuden kokemuksen.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kaverisynttäreillä meillä oli tarjolla montaa sorttia, jotta jokainen löytäisi jotain mieleistä. Yksi lapsi otti kaikkia 2-3 annosta. Ja tietenkin sai ottaa. Oli vielä oikein kohtelias: 'Saisinko vielä toisen pizzapalan, ottaisin lisää jäätelöä, onko mokkapaloja vielä, jne.' En ole ennen nähnyt niin paljon syövää lasta.

En halua tehdä diagnoosia lapsesi kavereille, mutta mainitsen vain, että oman poikani kaverilla on as-diagnoosi ja hän syö aina kaikkea, mitä on tarjolla on ylenpalttisen kohtelias ja hyväkäytöksinen koko ajan kylässä. 

Mun lapsikin söi pienempänä kai tuollein kylässä. Kotona oli pakko olla "kevyillä herkuilla", muuten olisi paisunut niin, ettei olisi ovesta mahtunut :( 

Jotkut lapset ovat suuriruokaisia. Yleensä se näkyy myös painossa kylläkin. Jos lapsi on hoikka, voihan olla ettei saa kotona tarpeeksi?

Mun poika syö kamalasti varsinkin kylässä. On vaan ruuan perään.

Yksi tuttu lapsi samanlainen. Vanhemmista tämä kiusallista, ovat pyytäneet vähän rajoittamaan. Tunnen perheen hyvin ja tiedän, ettei ruoasta tai herkuistakaan pulaa kotona.

Ja minä huomautan tähän, että meilläkin oli tänään kaverisynttärit, ja vieraat söivät ihan normaaleja määriä. Joten jos joku kaverisynttäreillä olleen vanhempi lukee aloituksen, niin sen kirjoittaja en ollut minä.

Tuo lapsi on ihan normaalipainoinen, ei lihava eikä laiha.

Ap.

Näitä on kaikilla synttäreillä. Yleensä ovat niitä joiden äidit nillittävät päiväkodin vanhempainilloissa siitä, että välipalassa on sokeria, pitäis olla porkkanaa ja lanttua suikaleina, koska heillä kotona se on herkku.

Olen nähnyt kaverisynttäreillä lapsen, joka sulloi kulhosta irtokarkkeja housuntaskuihin. Tämän lapsen äiti oli vannoutunut siinä julistuksessa, ettei aamiaisella/lounaalla/välipalalla saisi olla edes leipää (kuulemma turhia hiilareita) vaan niiden pitäisi olla rahkaa ja puuroa.

Vierailija kirjoitti:

Ja minä huomautan tähän, että meilläkin oli tänään kaverisynttärit, ja vieraat söivät ihan normaaleja määriä. Joten jos joku kaverisynttäreillä olleen vanhempi lukee aloituksen, niin sen kirjoittaja en ollut minä.

:DDD

Niin? No enhän mä voi tietää oletko sinä vai ap se jonka lapsen synttäreillä omani oli

Voi luoja. Siis ap kyttää pöydän vieressä paljonko kukakin vieras syö?

Luulin kuulleeni jo kaiken.

6-10 -vuotiailla tuohon riittää, että on syystä tai toisesta syönyt edellisenä päivänä (tai samana aamuna) hieman normaalia kevyemmin. Niillä on mehiläisen aineenvaihdunta.

Lapsellani on myös yksi tuollainen kaveri joka ahmii ihan hullun lailla synttäreillä. Syynä siihen on lapsen äiti, joka on ns. ruokanatsi. Joskus kaveruuden alkuaikoina yritti hän ulottaa ruokarajoitteet myös synttäreille (siis minun lapseni synttäreille) tai esim. välipaloihin jos tuo kaveri oli meillä koulun jälkeen. Pistin kyllä heti alkujaan stopin sille hommalle ja ilmoitin että minä en muiden pillien mukaan mene kun kyseessä ei ole allergiat.

Vierailija kirjoitti:

Voi luoja. Siis ap kyttää pöydän vieressä paljonko kukakin vieras syö?

Luulin kuulleeni jo kaiken.

En ole ap mutta täytyy sanoa että kyllä se huomion kiinnittää kun joukossa on yksi lapsi joka syö 3-4 kertaa enemmän kuin muut. Suurin osa lapsista ei juuri syö synttäreillä, muu on mielenkiintoisempaa. Mutta usein on se yksi joka syö muidenkin edestä. Mulla on 3 lasta ja siis aika monet kaverisynttärit läpikäynyt.

Vierailija kirjoitti:

Voi luoja. Siis ap kyttää pöydän vieressä paljonko kukakin vieras syö?

Luulin kuulleeni jo kaiken.

Kyllä penskojen synttäreillä on syytä olla tarjoamassa, että kaikki varmasti saavat ja osaavat tai uskaltavat ottaa. Ei siinä mitään kyttäämistä tarvita. Tarjotaanhan aikuisillekin.

Minä osasin lapsena olla aina paikalla, kun herkkuja tarjoiltiin, ja varmasti ahmin niin paljon, kuin pystyin. Syynä oli ainakin osittain oma äitini, joka piti sokerit ja muutkin herkut pois ruokavaliostani. Maustamatonta viiliä, itsetehtyä mustaviinimarjamehua vähäsokerisena ja sokeroimattomia puolukoita sain kotona. Syntymäpäivinä ja jouluna toki myös herkkuja, mutta säännöstellen, eli aina äidin piti keskeyttää syöminen. Äidin asenne johtui ehkä osin siitä, että olin raskaampirakenteinen, kuin hyvin hoikka isosiskoni, mutta toisaalta myös siitä, että äiti oli lisäainekammoinen. Edelleenkin ahmin herkkuja :(

Vierailija kirjoitti:

Voi luoja. Siis ap kyttää pöydän vieressä paljonko kukakin vieras syö?

Luulin kuulleeni jo kaiken.

Tarjoilin tietenkin kaikille, ei ne omalta paikaltaan yletä kuin juuri edessään olevaan vatiin. Ja kyllä tuo pisti silmään kun nirsous tuntuu olevan yleisempää.

Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi luoja. Siis ap kyttää pöydän vieressä paljonko kukakin vieras syö?

Luulin kuulleeni jo kaiken.

En ole ap mutta täytyy sanoa että kyllä se huomion kiinnittää kun joukossa on yksi lapsi joka syö 3-4 kertaa enemmän kuin muut. Suurin osa lapsista ei juuri syö synttäreillä, muu on mielenkiintoisempaa. Mutta usein on se yksi joka syö muidenkin edestä. Mulla on 3 lasta ja siis aika monet kaverisynttärit läpikäynyt.

Totta.

Ahneuskin on sairaus.

Ok.

Ei saa herkkuja kotona, joten juhlissa vetää sitten harvinaista herkkua sanan varsinaisessa merkityksessä.