Miksi ihmisen vauvat ovat niin hirveän avuttomia eläinten vauvoihin verrattuna?
Monet eläinten vauvat osaavat juosta jo muutama tunti syntymänsä jälkeen tai jopa pitää itsestään huolen munasta kuoriutumisen jälkeen, mutta ihmisten vauvat oppivat kävelemään aikaisintaan joskus 9-10 kk vanhoina ja pitämään itsestään huolta joskus 30-40 vuotiaina. Ihan toisenlainen minä olin silloin pienenä. Kävelemään opin jo puolivuotiaana ja 12-vuotiaasta asti olen pitänyt itse itsestäni huolta.
Kommentit (28)
Miten kengurun (ison nisäkkään) pentu voi syntyä muutaman cm pituisena? Miksei ihminenkin olisi vaikka 10-20 cm pitkä syntyessään, kuvitelkaa miten helpottuisi naisilla synnytys!
Koska ihmisellä on kädet, jolla se pystyy huolehtimaan vauvasta. Hirvellä ei ole käsiä, joten sen poikasten on pakko osata kävellä heti tai koko eläinlaji olisi kuollut jo sukupuuttoon.
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi ihmisvauva ei ole suloinen? Lähes kaikki eläinlapset ovat todella hellyyttävän näköisiä, mitä en oikein evoluution kannalta ymmärrä, sillä eiväthän eläimet ihastele poikastensa suloisuutta. Eläinlapset myös ääntelevät suloisesti piipittämällä tms, kun ihmisvauva rääkyy naama tomaatinpunaisena niin että osa vanhemmista ei edes kestä tuota ääntä ikävin seurauksin.
Evoluutiossa vauvan henkiin jäämisen kannalta on ollut oleellista vain se, että vauva on söpö omien vanhempiensa (etenkin äitinsä) mielestä. Lisäksi useimmat vauvat saavat avuttomuudellaan aikaan hoivaamisvietin monissa ihmisissä (ei kaikissa, tiedän), joten ne ovat saattaneet jäädä eloon, vaikka niiden oma äiti olisi kuollut synnytyksessä tms. Lisäksi vastasyntynyt muistuttaa usein isäänsä piirteiltään, tämä taas on edesauttanut sitä, että mies tunnistaa lapsen omakseen eikä tapa sitä. Osa eläinlasten poikasista on toki söpöjä, mutta eivät kaikki (linnunpoikaset, rotanpoikaset...), tässäkin kai on oleellista se, että ovat söpöjä emonsa mielestä ;)
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi ihmisvauva ei ole suloinen? Lähes kaikki eläinlapset ovat todella hellyyttävän näköisiä, mitä en oikein evoluution kannalta ymmärrä, sillä eiväthän eläimet ihastele poikastensa suloisuutta. Eläinlapset myös ääntelevät suloisesti piipittämällä tms, kun ihmisvauva rääkyy naama tomaatinpunaisena niin että osa vanhemmista ei edes kestä tuota ääntä ikävin seurauksin.
Rääkyminenkin perustuu evoluutioon. Kun metsästäjä-keräilijä-ihmiset ovat laskeneet lapsensa leiripaikkaan (tai sammalmättäälle) nukkumaan ja tulee kiire lähteä pakoon petoa tms, rääkyvä lapsi on löydetty nopeasti ja muistettu ottaa mukaan, hiljaa pysyvä taas on saattanut päätyä pedon suuhun.
Ihminen elää 80 vuotiaaksi, joten avuttomuusaikaakin on enemmän kuin sillä talitintillä joka elää 2-6 vuotiaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkin eläinvauvatkin ovat pitkään avuttomia. Esim. pussieläinten, kuten kengurun, poikaset.
Ei ihan. Kengurun poikanen joutuu heti synnyttyään (muutaman sentin pituisena) itse kapuamaan pussiin ja etsimään nisän.
30-50 sentin matkan. Ja sen jälkeen poikanen elää 235 pussissa emon nisä suussaan, vähän niin kuin sikiö.
Mutta miksi ihmisvauva ei ole suloinen? Lähes kaikki eläinlapset ovat todella hellyyttävän näköisiä, mitä en oikein evoluution kannalta ymmärrä, sillä eiväthän eläimet ihastele poikastensa suloisuutta. Eläinlapset myös ääntelevät suloisesti piipittämällä tms, kun ihmisvauva rääkyy naama tomaatinpunaisena niin että osa vanhemmista ei edes kestä tuota ääntä ikävin seurauksin.