Lue keskustelun säännöt.
Lapsuutesi mieleen jäänyt hajumuisto?
60-luvulla isä käynnisteli pakkasella Triumphia, seisoin aina siinä pakoputken edessä ja vedin keuhkoihini sitä ihanaa tuoksua.
Kommentit (670)
Vierailija kirjoitti:
Muori vainaan löysät kananmunapierut eli kanikset.
Vinhan hajusia olivat, ihan niitä on jäänyt kaipaamaan.T.Peronpuo
Sama hajumuisto, meidän muori kans päästeli kaniksia.
Haju niissä ei ollut voimakas, vaan lempeän läpitunkeva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hajustetut pyyhekumit järjestettynä kaksipuoleiseen kynäkoteloon (sellset pehmustetut kannet siinä, magneetit napsahti kiinni kun sulki kannen).
Palvattu hirvenliha. Voipaperiin kääritty lihakimpale, siitä vuoltiin siivuja. Isän metsästysporukan saalista.
Saunamakkara lauantaisin. Kiukaalta otettu, foliopussissa. Herkkua löylyttelyn jälkeen, pyjama päällä, tukka letitettynä.
Bensa mulla myös. Pidin erityisesti autokaupoille tyypillisestä hajusta. Mitkä lie kaikki asiat siellä tuoksuneetkaan. Tämä oli kasarilla kun olin pieni. Uusien koulukirjojen tuntu ja tuoksu. Kopiokoneesta tulleiden papereiden tuoksu.
Kuumana kesäpäivänä hevostallille pyöräillessä piti mennä sillan yli, joka tuoksui ihan samanlaiselta, kuin Lintsin vuoristorata. Nuuhkin aina sitä tuoksua ja joskus jäin sillalle pidemmäksi aikaa.
Meren tuoksu.
Savusauna.
Uudet kirjat ja lehdet.
Kaneli ja kardemumma.
Syreenin ja kielon tuoksu.
Kesäsateen jälkeinen luonto.
Leikattu nurmikko.
Paljon on jäänyt tuoksumuistoja, kaikkia ei edes muista yhtäkkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isän partavesi.Se on hassua,kun on vaikka bussissa tai elokuvateatterissa ja yhtäkkiä tulee mieleen että "Isin tuoksu"! kun joku muu käyttää samaa partavettä.
Mennen.
Vaarin röyhtäisy kun hän oli syönyt joko hampparin- tai sipulimakkraa ja ryypännyt puolen litran pullollisen Erikois B kaljaa päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kotikyläni vanhassa kirkossa oli erikoinen haju. En osaa sanoa, mistä haju tuli, mutta olen aistinut samankaltaista hajua hieman heikompana joissakin muissa vanhoissa rakennuksissa ja eräällä ratapihalla.
Homeinen puu?
Heinäpellon tuoksu heinäkuun illassa, viljapellon tuoksu syksyllä kuutamoyönä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuuden automatkat 90-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Iskä tupakoi ajaessaan. Tykkäsin tosi paljon lapsena siitä hajusta kun ikkunasta tuleva raikas tuulenvire sekottui tupakkaan. Tupakka jossain tupakkakopissa haisee ihan hirveälle, mutta tuolleen ajaessa ihan hyvälle. Ainakin takapenkkiläiselle.
Keväällä tuoksu sateen jälkeen kun koivut on hiirenkorvalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuimme 1970 luvulla kerrostalon alimmassa kerroksessa. Sen ajan taloissa on ensin pohjakerros eli asuimme toisessa kerroksessa.
Joku onneton onnistui vetämään vessasta alas tavaraa joka tukki viemärin meidän kerroksen alapuolelta.
Siitä seurasi että kaikki meidän rapun jätevedet tulivat asuntomme lattialle.
Muistan aina ne karmeat jätökset jotka kelluivat asunnon lattialla
Haju oli ihan omaa luokkaansa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmapatjan kumin haju telttaretkellä.
Äidin sylin tuoksu. Isän nortinhajuiset keltaiset sormet, kun silitti poskeani.
Lehmän haju, hevosen haju, koiran haju, savu (leivinuunista, saunan kiukaasta), tuore ruisleipä, kuivunut heinä, kuusimetsän maapohja, auringon lämmittämä iho, auringon sulattama metsänreuna.
Pakkasvoide naamaan. Kunpa muistaisin nimen. Haistelisin.
Vierailija kirjoitti:
Pakkasvoide naamaan. Kunpa muistaisin nimen. Haistelisin.
Olisiko Vitalis voide? Sitä myydään edelleen.
Lapsuuteni (70-luvulla) Suomenlinna.
Silloin siellä ei vielä ollut kunnallistekniikkaa. Vedet tuotiin traktorilla ja letkulla rappukäytävissä oleviin saaveihin - laskiämpärit (tiski- ja pissavedet) kannettiin ulkohuussien yhteydessä olevaan "kouruun". Kai niistä ämpäreistä vähän loiskui sinne rappukäytäviin.
Sen aikaisen maailman, vapaasti liikkuvien, leikkaamattomien kissojen kusi.
Telakan hitsauksen kitku - vai mikä sellaisen metallin työstämisen hajun nimi onkaan?
Telakan ruokalan rasvankäry.
Syreenien ja ryssänkaalien tuoksu.
Meren tuoksu.
Kaikesta tuosta sekoittuva hajujen ja tuoksujen koktaili, mitä ei enää steriilissä, suodattimilla varustetuissa ja viemäröidyssä maailmassa pääse kokemaan.