Pahimmat mokanne töissä?
Mitä teet työksesi ja miten pahasti olet mokannut? Itse mokasin tällä viikolla ja asia vaivaa mieltä. Olen asian pyrkinyt korjaamaan mutta vahinko tapahtui jo. Yöunetkin tässä meinaa mennä kun vatvon asiaa. Teidän muiden kokemukset vois ehkä vähän helpata. Itse sihteerinä eräässä firmassa. Pomo käski laittaa eräät asiakirjat liitteenä toiselle yritykselle sähköpostilla. Laitoin ne sitten tietenkin väärään osoitteeseen, ja tietenkin asiakirjat sisältävät sellaista tietoa mitä ei kaikille saisi huudella. Kerroin tietty pomolle asian ja laitoin perään sähköpostin että älkää avatko liitteitä. Pomo ei oikein ilahtunut. Sanoi vain että palataan asiaan ensi viikolla. Tais mennä vkl pilalle.
Kommentit (7)
Aiheutin työtapaturman, ei mitään kovin vakavaa. Parin päivän sloma, mutta kuitenkin ikävä juttu ja tulee välillä mieleen kummittelemaan vaikka jutusta jo vuosia.
Lisäksi olen aihettanut pientä aineellista tuhoa, mut ne jutut ei paina mieltään juuri ollenkaan.
No Tampereella taisi eräs anestesiahenkilö vähän mokata yksityissairaalassa.
Viranhaltijana työskentelen ja teen päätöksiä. Alussa tein mokan jonka seurauksena melkein irtisanouduin. Jostain syystä yksi oleellisin asia jäi kirjaamatta päätökseen ja päätöksen saaja toimi sitten sen mukaan. Asiasta aiheutui päätöksen saajalle aika paljon harmia, mutta ei nyt mitään hengen vakavaa kuitenkaan. Eniten asiassa harmitti se että päätöksen saaja syytti minua ja sain pomoltakin noottia. No nytemmin olen oppinut ajattelemaan että ihminen minäkin olen ja joskus vaan tulee virheitä, eikä niille vaan voi mitään.
Ap;lle ajan kanssa asia unohtuu. Pitää oppia ajattelemaan itseään inhimillisemmin ja hyväksymään että välillä vaan niitä mokia tulee. Miljoona kertaa helpommin sanottu kuin tehty.
Toimin eräässä firmassa toimistoassarina ja vastasin toimiston yleisistä toimistopalveluista ja apinahommista. Edellinen assari oli printannut kaikki yrityksen tunnukset ja salasanat eri palveluihin (esim. toimistotarvikkeet, tuhottavien papereiden tyhjennys, kunnossapito jne.) sekä intran ja ulkoapäin käytettävien järjestelmien tunnukset/salasanat paperille.
Työhöni kuului aika paljon erilaisten papereiden postittelua. Suunnillen muutaman viikon töissäolon jälkeen huomasin että kyseinen paperi oli hävinnyt ja olin melko varma etten ollut heittänyt sitä roskiin. Kuumottelin sitten pari viikkoa aika reippaasti ottaako joku yhteyttä asian vuoksi. Pelkona oli siis että olin lipsauttanut lappusen johonkin lähtevän postin kuoreen (olin onneksi kirjoittanut tunnukset myös koneelle). Mietin olisiko asiasta pitänyt mainita, mutta ajattelin mennä riskillä ja jätin kertomatta asiasta pomolle. Asiasta ei ikinä ainakaan kuulunut mitään ja mihin paperi lopulta päätyi jäi mysteeriksi.
Minä olen yksi iso moka, olen niin toivoton ja huono, olen miettinyt itsemurhaa viimeiset kolme viikkoa tiiviisti.
Mitä arvelette, selviävätköhän aikuiset lapseni, jos vaan kävelisin "vahingossa" auton eteen?
Annoin Kari P:n lääkkeet Kari R:lle ja tainnutin hänet vuorokaudeksi suurella määrällä rauhoittavia lääkkeitä.
Voi harmi mikä onnettomuus sinulla kävi ap :( Mutta mitä tapahtui, tapahtui ja enää sille ei voi mitään. Olet tehnyt parhaasi korjataksesi virheen tai estääksesi lisäkatastrofin! Eli pitäisi lakata murehtimasta, sillä murehtiminen ei auta. Mutta tiedän kokemuksesta että todella vaikea neuvo toteuttaa jos ei ole sellainen luonne.