Lue keskustelun säännöt.
Olen 21-vuotias 4-vuotiaan tytön äiti! Ihanaa, nyt voin vihdoin alkaa elää nuoruuttani!
15.09.2016 |
Vihdoin tuntuu etten ole menettänyt mitään vaikka päätinkin lapseni pitää nuorena! Mummot ja kummit haluaa ottaa tytön viikonloppuisin mielellään hoitoon kun tytön kanssa voi jo puuhastella kaikkea. Milloin lähtevät eläinpuistoon ja milloin kylpylälomalle, ja on ihanaa kun saa omaa aikaa ja pääsee vaikka kavereiden kanssa käymään ulkona! Sosiaalinen elämä on herännyt henkiin ja olen saanut paljon uusia ystäviä. On ihanaa huomata että olen edelleen nuori ja elän nuoruuttani kuten muutkin ikäiseni, vaikka sainkin lapsen nuorena. Nyt olen saanut puhtia myös siihen ajatukseen että hakisin ammattikorkeakouluun opiskelemaan unelma-ammattiani. Ei tässä aloituksessa ollut oikeastaan mitään järkeä. Haluan vaan sanoa kaikille teiniäideille jotka mahdollisesti tätä palstaa seuraa, että vaikka kaikki sanoo ettei teistä ikinä tule mitään niin älkää uskoko! Olette vielä 10 vuoden kuluttuakin nuoria :)
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Sun tapauksessa kyseessä ei ole nuoruus vaan huoruus. Lapset tehdään avioliittoon, ydinperheeseen kun toimeentulo on varma ainakin miehellä, nainenhan voi hoitaa kotia ja lapsia.
Tämä tuskin oli sarkasmia :/ Voi tsiisus kuitenkin. Haamuja 50-luvulta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunhan et joka viikonloppu elä sitä nuoruutta, vaikka innokkaita hoitajia löytyykin niin ehkä tyttö haluaa välillä viettää viikonloppuja sinunkin kanssasi.
Joko tää on provo tai sitten oot onnistunu työntää kersas pihalle toisen asteen tutkinnon päättäreillä.
Oletko siis ollut kuollut viimeiset neljä vuotta? Aikamoista turvautua siihen, että kyllä ne mummot hoitaa mukulan.
Joo, et kyllä kuulosta vastuulliselta aikuiselta, vaikka on jo neljävuotias lapsi sulla. Mitä jos yrittäisit elää sitä aikuisen elämää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon valmistunu ihan 19-vuotiaana ammattikoulusta. Jatkoin opintoja lapsen ollessa 9kk!
AP
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä! Muista kuitenkin, ettet ryhdy liikaa viihteelle vaan vietätte viikonloppuja ihan tytönkin kanssa. Äläkä sorru mihinkään uuteen jantteriin ja keskitä tarmosi siihen opiskeluun. Oot neljän vuoden päästäkin nuori!
Kiitos! Tottakai järki pysyy mukana koko ajan, ja tottakai nautin lapseni kanssa olosta enemmän kuin mistään muusta ja haluan viettää aikaa edelleen lapseni kanssa! On vain ihanaa elää välillä itsellekin ja huomata ettei se elämä olekkaan ohi, niin kuin kaikki pelottelivat silloin kun päätin pitää lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa Ap, moni tietää miltä tuntuu kun elämä kutistuu lapsen saatua, ja sosiaaliset kontaktit vähenee. Olen onnellinen puolestasi! Tsemppiä! :)
Vierailija kirjoitti:
Oletko siis ollut kuollut viimeiset neljä vuotta? Aikamoista turvautua siihen, että kyllä ne mummot hoitaa mukulan.
Olen ollut aika kuoleman väsynyt ja masentunut lapsen ollessa pieni. Elämä oli aika yksinäistä kun ei ollut oikein äitikavereita eikä mummot halunneet ottaa pientä lasta hoitoon että oisin päässyt lapsettomia kavereita tapaamaan. Rahasta oli tiukkaa kun en päässyt heti töihin valmistuttuani ammattiin. Onneksi nyt on asiat ihan päinvastoin, ja olen saanut vähän väliä olla pieniä pätkiä töissäkin!
AP
Tsemppiä! Muista kuitenkin, ettet ryhdy liikaa viihteelle vaan vietätte viikonloppuja ihan tytönkin kanssa. Äläkä sorru mihinkään uuteen jantteriin ja keskitä tarmosi siihen opiskeluun. Oot neljän vuoden päästäkin nuori!