Kuinka moni suunnittelee usein sanovansa anopille suorat sanat, mutta kun tilaisuus taas yllattaan niin nieleskellen siedetaan ja jalkikateen tuntuu, etta aivo rajahtaa raivosta!?!
Kommentit (5)
syntejä viitsi tässä alkaa kertomaankaan... haluan pitää itseni toistaiseksi hyvällä tuulella nääs.
Luulis että niistä omista äideistä löytyy ihan yhtä kauheita ja hankalia tapauksia.
Meillä oli jo tuolloin vuoden ikäinen poika. Kun tyttö syntyi, anoppi kiinnitti kaiken huomionsa tähän tyttö lapseen, meidän poika ei ollut mitään. Nyt lapset ovat isompia. Meillä poika 5v, siskon tyttö 4v ja meillä kohta vuoden ikäinen toinen poika. Nyt anoppi on ruvennut jakamaan huomiotaan tasan, jos ollaan paikalla samaan aikaan. Miehen sisko veti tänään herneet nenään, kun anoppi touhusi meidän vanhemman pojan kanssa ja heidän tyttö jäi vaille huomiota n. 10min.
Ei vaan jaksa aina kuunnella... Anoppi on siis monella tapaa epänormaali ja hermot hänen kanssaan on koetuksella. Viimeisin juttu oli kun oli appiukon synttärit. Koko aamun hän kulki ees taas talossa ja valitti, että mitähähän tästäkin tulee, pää ainakin tulee ihan kohta kipeäksi ja varmasti alkaa oksettaa, ei tästä selvitä, piti tämäkin nähdä, voi hyvänen aika, mitähän tästäkin tulee... jne. jne. Ja tuota jatkui MONTA TUNTIA. Voitte uskoa, että meinasi palaa päre. Ja paloikin ;) Kaikista parasta koko jutussa oli se, että juhlat oli eräässä ravintolassa, eikä anopin ollut a) tarvinnut tehdä mitään valmistelua (appiukko itse hoitanut kaikki) eikä b) hänen tarvinut juhlissa tehdä muuta kuin OLLA.
Vaihdoin 2,5v. pojalleni siinä sitten juhlavaatteet ja poika innostui: Jee, vaarin synttärit alkaa kohta, jee, nyt on juhlat ja sitä rataa... Totesin sitten kuuluvaan ääneen, että ainakin joku tässä talossa on oikealla juhlatuulella ja että sopisi muidenkin ottaa mallia... Ja anoppi siis vieressä ;)
Ps. anoppi ei sitten ole vanha ja väsynyt, vaan 45v.
Kun h-hetki koittaa, tajuan aina olevani häntä joka tasolla fiksumpi enkä jaksa haaskata aikaa ja sanoja siihen tapaukseen.