Lue keskustelun säännöt.
Onko pakko kuulua kirkkoon pelastuakseen?
14.09.2016 |
Uskon kyllä Jumalaan ja kaikkeen, mutta onko pakko kuulua kirkkoon jotta pelastuisi? En kuulu kirkkoon koska kasvoin Jehovan todistaja perheessä. Minua siis ei kastettu pienenä enkä ole käynyt rippikoulua. Voinko edes käydä kirkossa koska en ole käynyt kasteella?
Kommentit (55)
Miten kirkkoon pukeudutaan? Kun olin Jt niin oli tarkat ohjet millaisia vaatteita sai käyttää kokouksissa. Voiko kirkkoon mennä housut jalassa vai onko hame pakollinen? Onkohan siellä ollenkaan nuoria, vai enimmäkseen vanhuksia? Tuleekohan kukaan sanomaan mitään, tai tervehditäänkö siellä? Kauanko tilaisuus kestää? ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse kuulua kirkkoon ainakaan luterilaisen opin mukaan. Jokaisella on henkilökohtainen suhde jumalaan. Pelastumme jumalan armosta uskomme kautta Jeesuksen tähden.
Taitaa olla lähinnä ns. viidesläisen luterilaisuuden opetusta tuo. Kyllä virallisesti kastetta pidetään tärkeänä, ja kasteessa ihminen liitetään kirkon jäseneksi.
Suuressa Kirjassa sanotaan, että jokainen tulee omalla uskollaan autuaaksi. Pääasia on, että uskot Luojaan, Jumalaan, ja toimit hänen arvojensa mukaisesti. Suuri osa papeista , piispoista puhumattakaan rikkoo näitä arvoja. Ahneus, ylimielisyys, itsensä asettaminen kansan yläpuolelle on kieroa. Ihminen, joka on sisimmässään nöyrä, vaan ei nöyristelevä, sallii erilaiset mielipiteet ja ei pidä ns. vääräuskoisia hyökkäyksen kohteena, elää parempaa elämää kuin kirkon ns. suvaitsevaiset.
Itse olen eronnut kirkosta vuosi sitten. Silti käyn kirkollisissa tilaisuuksissa, esim. konserteissa. Mutta en halunut enää verrattain suurista tuloistani maksaa kirkolle veroa, koska kirkko on maallistunut ja politisoitunut.
Vierailija kirjoitti:
Miten kirkkoon pukeudutaan? Kun olin Jt niin oli tarkat ohjet millaisia vaatteita sai käyttää kokouksissa. Voiko kirkkoon mennä housut jalassa vai onko hame pakollinen? Onkohan siellä ollenkaan nuoria, vai enimmäkseen vanhuksia? Tuleekohan kukaan sanomaan mitään, tai tervehditäänkö siellä? Kauanko tilaisuus kestää? ap
Jos tarkoitat luterilaista jumalanpalvelusta, niin voi mennä housuissa, eikä muutenkaan ole niin tarkkaa, miten pukeudutaan. Nuoria ei välttämättä ole kovin paljon, tosin tämä vaihtelee. Joku saattaa tervehtiä ovella. Usein on jälkeenpäin kirkkokahvit, jossa periaatteessa voi jutella muiden kanssa, mutta ei siellä kovin vilkkaasti uusien seuraan hakeuduta.
Voit kyllä myös esim. varata ajan jutellaksesi papin kanssa henkilökohtaisesti. Seurakunnissa on muutakin toimintaa kuin jumalanpalveluksia ja voi olla että jossakin muussa tilaisuudessa pääsee paremmin juttusillekin.
Muissa kirkkokunnissa voi olla omat pukeutumissääntönsä, niistä en tiedä.
Tunnustamalla Allahin ainakin saastyy pahalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin isommat seurakunnat järjestävät aikuisille omia rippikouluja. Kysy kotipaikkakuntasi seurakunnasta. Kirkkoon käyvät mitkä tahansa siistit vaatteet. Ainakin kaikki sellaiset vaatteet kelpaavat, joissa voit mennä tavallisiin toimistotöihin. Vähintään puolella naisista on housut. Osanottajajoukko vaihtelee vähän paikkakunnan mukaan. Omassa kotiseurakunnassani Espoossa jumalanpalveluluksessa näkee kaiken ikäisiä, vaikka yli 50-vuotiaita on kyllä enemmistö. Ei siellä kuitenkaan nuorikaan tunne itseään poikkeavaksi, vaan muitakin löytyy. Jollain pienellä maalaispaikkakunnalla tilanne voi olla toinen.
Kovin helposti siellä ei kyllä tule kukaan juttelemaan, joten jos haluat keskustella jonkun kanssa, niin suosittelen melkein soittamaan seurakuntaan ja sopimaan keskusteluajan jonkun papin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Suuressa Kirjassa sanotaan, että jokainen tulee omalla uskollaan autuaaksi.
Tuo on yleinen harhaluulo, että sanottaisiin. Ei muuten missään kohti sanota. Jos väität muuta niin olepa hyvä ja näytä, missä se siellä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskon kyllä Jumalaan ja kaikkeen, mutta onko pakko kuulua kirkkoon jotta pelastuisi? En kuulu kirkkoon koska kasvoin Jehovan todistaja perheessä. Minua siis ei kastettu pienenä enkä ole käynyt rippikoulua. Voinko edes käydä kirkossa koska en ole käynyt kasteella?
Pelastuakseen miltä?
Vierailija kirjoitti:
Miten kirkkoon pukeudutaan? Kun olin Jt niin oli tarkat ohjet millaisia vaatteita sai käyttää kokouksissa. Voiko kirkkoon mennä housut jalassa vai onko hame pakollinen? Onkohan siellä ollenkaan nuoria, vai enimmäkseen vanhuksia? Tuleekohan kukaan sanomaan mitään, tai tervehditäänkö siellä? Kauanko tilaisuus kestää? ap
Perus evankelisluterilaiseen kirkkoon voi mennä, kunhan on ylipäätään vaatteet päällä.
Kukaan ei kysy mitään eikä sano mitään, vaan voi mennä mykkänä takariviin istumaan. Yleisöä on yleensä kourallinen, enimmäkseen vanhuksia ja ehkä muutama rippikoululainen nuori pakosta.
Sitten alkaa rutiiniohjelma, urkujen jyristystä ja kanttorin yksinlaulua, johon voi yhtyä vaimea mumina yleisöstä. Papin raamatunlukua ja puheita pariin otteeseen eri paikoissa, seassa uskontunnusta ja muuta ja väliin urkujen jyristystä lisää ja kanttorin veisuuta. Huipetumina kolehdin keräys, johon ei ole pakko laittaa mitään ja joskus myös ehtoollinen, joka sekään ei ole pakollinen. Siinä mennään alttarille polvilleen ja saadaan papilta ohut keksi ja tilkka makeaa viiniä. Sitten loppuveisuut ja kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietysti pitää kuulua. On itse asiassa montakin kirkkokuntaa, jotka ovat ainoat pelastuvat. Eli nyt äkkiä valitsemaan joku niistä, ja toivo, että satuit ottamaan oikean.
Varmempaa on kun liittyy useampaan. On ikään kuin systeemilotto.
Vierailija kirjoitti:
Uskon kyllä Jumalaan ja kaikkeen, mutta onko pakko kuulua kirkkoon jotta pelastuisi? En kuulu kirkkoon koska kasvoin Jehovan todistaja perheessä. Minua siis ei kastettu pienenä enkä ole käynyt rippikoulua. Voinko edes käydä kirkossa koska en ole käynyt kasteella?
Sulle on syötetty pajunköyttä. Ei ole pakko kuulua mihinkään kirkkoon eikä Jumalaa ole vaan kaikki uskonnot on luotu jotta pieni joukko ihmisiä voisi hallita, verottaa ja pelotella suurempaa joukkoa ihmisiä. Ainoat jotka sinut tuomitsevat ovat ne muka vanhurskaat kanssaihmisesi jotka ulospäin ovat hurskaita mutta omissa piireissään yhtä suvaitsemattomia m*ulkkuja kuin kaikki muutkin. Relax.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelastuaksesi miltä? Muilta veroilta? Satuolennoilta?
Ikuiselta kuolemalta tietenkin. ap
Siinä vaiheessa kun kuolet niin joudut kohtaamaan ikuisen kuoleman olit sitten ateisti tai uskovainen. Siitä ei paljoo enään nousta :)
Vierailija kirjoitti:
Maailman historiassa on kuollut miljardeja ja miljardeja ihmisiä, kenestäkään ei ole kuulunut kuolemansa jälkeen mitään, ei yhdestäkään. Kun kuolet, lakkaat olemasta. Eli älä tuhlaa aikaasi joutaviin höpinöihin.
No kyllä jeesuksesta kuului.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruumiillinen kuolema
Tarkastellaan ensin tätä ruumiillista kuolemaa. Minne ihmishenki menee jättäessään ruumiin? Mihin se muuttaa? Job sanoi: Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä. Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti, saan minä nähdä Jumalan. Paavali taas sanoi: Me olemme turvallisella mielellä ja haluaisimme mieluummin muuttaa pois ruumiista ja päästä kotiin Herran tykö. Ristin ryöväri taas pyysi saada olla Jeesuksen kanssa paratiisissa kuolemansa jälkeen. Köyhä Lasarus pääsi kuoltuaan Aabrahamin helmaan paratiisiin, kun taas synneissänsä kuollut rikas mies heräsi tuonelan vaivoissa.
Näistä esimerkeistä näemme, että kuolema ei ole loppuun raukeamista. Itse asiassa se on vain portti toiseen Valtakuntaan. Jeesukseen uskovalle se on suuren voiton päivä. Synneissään elävälle ihmiselle se on taas suuren menetyksen päivä, koska viimeinenkin toivo pelastuksesta on iäksi mennyt.
Saatat ajatella, että voiko vainajat todella olla tietoisessa tilassa? Raamattu sanoo, että kyllä voivat. Sen todistaa monet Raamatun kohdat. Esimerkiksi Mooses ja Elia olivat eläneet satoja vuosia ennen Jeesuksen aikaa, mutta he ilmestyivät Hänelle Kirkastusvuorella. Jeesus itse vakuutti, että monet tulevat vielä ruokailemaan Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa Taivaan Valtakunnassa. Paavali sanoi kuolemansa jälkeen olevansa yhdessä Kristuksen kanssa. Ilmestyskirjassa puhutaan niistä, jotka olivat kuolleet uskonsa tähden. Hekin olivat kaikki tietoisessa tilassa keskustellen Jumalan kanssa. Kun Raamattu puhuu ruumiillisesta kuolemasta, niin sillä tarkoitetaan tämän näkyvän ruumiin elottomuutta eikä ihmishengen nukkumista jossakin tiedottomuuden tilassa.
Hengellinen kuolemantila
Hengellinen kuolemantila on meille kaikille tuttu asia. Se on elämää Jeesuksen Kristuksen ulkopuolella. Ilman Hänen henkilökohtaista tuntemistaan. Se on sitä, että ihminen kieltäytyy vastaanottamasta sitä pelastusta, jonka Jumala valmisti Jeesuksen Kristuksen ristintyön kautta. Näin hän pysyy hengellisesti kuolleena ja vaeltaa tässä ajassa ilman Jumalan henkeä. Tästä seuraa...
Iankaikkinen kuolema
Entäs sitten tämä iankaikkinen kuolema? Mitä Raamattu siitä sanoo? Hepr. 9: 27 sanoo: ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio. Johannes sai nähdä tuon kaiken ja hän kuvaa sitä Ilmestyskirjassa tällä tavalla: Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.
Siinä oli kaksi eri joukkoa - ne, joiden nimi on kirjoitettu Karitsan elämän kirjaan ja ne, joiden nimeä ei siitä löydy - ja näillä molemmille oli erilainen päämäärää. Raamattu sanoo, että on kauheaa joutua valmistautumatta Elävän Jumalan käsiin. Se selkeästi varoittaa ihmistä, että pelkurien, epäuskoisten, saastaisten ja kaikkien synnissä ja valheessa elävien osa on siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa. Se taas, jonka nimi on Karitsan Elämän Kirjassa, menee taivaaseen. Paikkaan, jossa itse Herra pyyhkii kyyneleet omiensa silmistä. Kuolemaa ei enää ole oleva, ei kipua, ei tuskaa eikä parkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kirkkoon pukeudutaan? Kun olin Jt niin oli tarkat ohjet millaisia vaatteita sai käyttää kokouksissa. Voiko kirkkoon mennä housut jalassa vai onko hame pakollinen? Onkohan siellä ollenkaan nuoria, vai enimmäkseen vanhuksia? Tuleekohan kukaan sanomaan mitään, tai tervehditäänkö siellä? Kauanko tilaisuus kestää? ap
Perus evankelisluterilaiseen kirkkoon voi mennä, kunhan on ylipäätään vaatteet päällä.
Kukaan ei kysy mitään eikä sano mitään, vaan voi mennä mykkänä takariviin istumaan. Yleisöä on yleensä kourallinen, enimmäkseen vanhuksia ja ehkä muutama rippikoululainen nuori pakosta.
Sitten alkaa rutiiniohjelma, urkujen jyristystä ja kanttorin yksinlaulua, johon voi yhtyä vaimea mumina yleisöstä. Papin raamatunlukua ja puheita pariin otteeseen eri paikoissa, seassa uskontunnusta ja muuta ja väliin urkujen jyristystä lisää ja kanttorin veisuuta. Huipetumina kolehdin keräys, johon ei ole pakko laittaa mitään ja joskus myös ehtoollinen, joka sekään ei ole pakollinen. Siinä mennään alttarille polvilleen ja saadaan papilta ohut keksi ja tilkka makeaa viiniä. Sitten loppuveisuut ja kotiin.
Siistit ja hillityt vaatteet, ei liian värikkäät, joskus rippikirkossa näin naisen hihattomassa mekossa, se oli siinä ja siinä onko sopivaa. Ennemmin itse laitan pitkähihaisen. Suomessa on vaikeaa noudattaa hame naisilla -sääntöä, ja jos pelkät hyvät tavat ovat tärkeitä, uskonto ei ole oikea.
Kun uskoo haluaa myös tehdä hyviä tekoja, kirkko on siitä hyvä paikka että saa rauhassa mietiskellä, kukaan ei tao mitään päähän kuten lahkoissa.
En tiedä mutta hyvä olisi uskon takia:
"Jokaisen joka tunnustaa minut ihmisten edessä, sen tunnustan minä isälleni." Eli salauskovainen ei voi olla.
Minusta uskolla ja kirkolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa . Kirkko on vain yksi lahko ja perinne mitä ihmiset toivoisivat muidenkin seuraavan, siinä missä salitkin. Uskoa ja rukoilla voi ilman niitäkin . Vaikka raamattua lukea jos siitä on kiinnostunut. Rippileirille patistetaan siksi, että pääset häihin. Itse olen miettinyt kyllä meneväni mieluummin maistraattiin, pienellä juhlalla kuin kirkkoon.
Ortodoksisessa seurakunnassa Helsingissä jumalanpalveluksessa näkyy aika paljon nuoria ja lapsiperheitä. Siellä ei lauleta, mutta sen sijaan ristinmerkkejä ja kumartelua tehdään paljon. Itse käännyin ortodoksisuuteen ja olen ollut tyytyväinen ratkaisuuni. Jumalanpalveluksissa on paljon parempi tunnelma kuin luterilaisessa versiossa ja siinä otetaan paremmin huomioon kaikki aistit.
Olkapäät pitää olla kirkossa peitettynä!
Ensin käydään rippikoulu. Sitten voi miettiä, haluaako kasteelle vai ei. Tämä sama systeemi ainakin luterilaisessa ja roomalaiskatolisessa kirkossa, tosin jälkimmäisessä ei taideta käyttää nimeä rippikoulu, mutta joka tapauksessa idea on antaa perustiedot kristinuskosta a kirkon elämästä. Eli se sama mitä lapsena kastetutkin rippikoulussa kuulevat.