HIV pelottaa
En ole koskaan käynyt HIV-testeissä ja olen pelännyt tartuntaa ihan seksielämäni aloituksesta lähtien. Välillä pelko unohtuu ja välillä taas pomppaa hyvin aggressiivisesti tajuntaan. Tässä vuosien varrella on pari mahdollista altistumista tartunnalle ja olin vuosia parisuhteessakin, jossa oli seksiä ilman kondomia.
Pari viikkoa sitten löytyi klamydia, eikä mitään hajua mistä se on tullut, sillä kumi on ollut vieraampien kumppanien kanssa käytössä. Se on joko tarttunut exältä, joka olisi tällöin pettänyt tai sitten joltain muulta kumista huolimatta.
Sain HIV-testin viikon päähän ja tuloksissakin menee vielä viikko. Pelottaa ihan kamalasti, sydän pamppaa kohta rinnasta ulos. Tilastoja olen lukenut ja tiedän tartuntamahdollisuuden olevan varsin pieni, mutta pelko ei hellitä.
Kommentit (18)
Virtahepo kirjoitti:
Kannattaa ehkä puhua lääkärille tuosta pelosta. Onko sinulla ollut koskaan muiden asioiden suhteen samanlaisia stressi/pelkokuvioita?
On, olen hyvin neuroottinen kaikista muistakin asioista. Minulla on aina jotain murehdittavaa. Tavasta on hankala päästä eroon.
Ap
Minulla on ihan sama juttu! Tiedän myös mahdollisuuden olevan onneksi aika pieni, mutta käyn silloin tällöin testeissä. Olisi niin kamalaa. :(
Vierailija kirjoitti:
Virtahepo kirjoitti:
Kannattaa ehkä puhua lääkärille tuosta pelosta. Onko sinulla ollut koskaan muiden asioiden suhteen samanlaisia stressi/pelkokuvioita?
On, olen hyvin neuroottinen kaikista muistakin asioista. Minulla on aina jotain murehdittavaa. Tavasta on hankala päästä eroon.
Ap
Veikkaan kokemuksen pohjalta, että HIV-pelkosi johtuu varmaankin tästä. Jos on taipumusta neuroottisuuteen tai kovaan stressiin, erilaiset sairaudet ovat usein huolenaihelistan kärkipäässä.
Provo, HIV-testiin pääsee heti samana päivänä kun soittaa tk ja pyytää lähetteen testiin.
Se hyvä puoli saamattoman keski-ikäisen tavisukkelin elämässä on ettei HIV pelota yhtään 😃
Ap, hivin kanssa voi elää ihan yhtä pitkän elämän kuin ilmankin. Juu, lääkitys ei ole ihan helppo, mutta se toimii.
Sinuna yrittäisin nyt rauhoittua. On se klamydia kumminkin huomattavasti yleisempi asia kuon HIV.
On paljon pahempiakin sairauksia kuin hiv nykypäivänä, koska hiviin on tehokkaat lääkkeet. Sen sijaan joihinkin syöpiin tai neurologisiin sairauksiin ei välttämättä ole parannuskeinoa.
Hei Ap!
Minä olen myös neuroottinen ja olen lapsesta saakka murehtinut ja pelännyt ihan kaikkea. Minulla oli myös vaihe, jolloin pelkäsin HIV -tartuntaa, vaikka mitään syytä pelkoon ei koskaan ollut.
Jatkuva murehtiminen tekee elämästä todella raskasta. Ymmärrän, ettei siihen itse voi vaikuttaa siihen, mutta terapiasta voisi olla apua. Itse hakeuduin lopulta terapiaan ja murehtimisen aiheet ovat vähentyneet merkittävästi. Elämä on nykyään niin paljon helpompaa :) Voimia sinulle!
En ole ap mutta onhan se epämiellyttävää oikeasti tuo kun saa klamydian vaikka käyttänyt kumia
HIV tarttui ihmisiin jo 1930-luvulla, mutta löydettiin vasta 1980-luvulla. Mitä kaikkia sairauksia sinussa vielä onkaan, kun kaikkia ei edes tiedetä? Pohdippa sitä, kun seuraavan kerran toosaas jaat.
12, mistä sä tuollaisen olet keksinyt? Lähde, kiitos.
Minun ymmärtääkseni HIV todettiin vasta 1980-luvulla. Aids on sen verran raju ja erikoisilla oireilla varustettu tauti, että hiukan nyt kyllä epäilen, että sitä olisi ollut "salaa" jo 50 vuotta aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
12, mistä sä tuollaisen olet keksinyt? Lähde, kiitos.
Minun ymmärtääkseni HIV todettiin vasta 1980-luvulla. Aids on sen verran raju ja erikoisilla oireilla varustettu tauti, että hiukan nyt kyllä epäilen, että sitä olisi ollut "salaa" jo 50 vuotta aiemmin.
Solukelloista on voitu näin laskea (mutaatioiden määrät). Tämän artikkelin mukaan jo 1920-luvulla http://www.avert.org/professionals/history-hiv-aids/origin "Their studies concluded that the first transmission of SIV to HIV in humans took place around 1920 in Kinshasa in the Democratic Republic of Congo (DR Congo)"
Epäillä toki saa aina. Faktat ovat kuitenkin faktoja. Tälläkin hetkellä on paljon sairauksia, joista emme tiedä alkuperää. Erityisesti virusperäisiä. HIV on siitä fiksu, että se osaa käänteistranskriptaasin avulla soluttautua ihmisen omaan dna:han, jolloin oma immuunipuolustus ei osaa tuhota vioittuneita soluja. Hyvinkin voi jo olla jotain samankaltaista, joiden oireet tulevat vasta myöhemmin, tai eivät aiheuta oireita. Elämä kun tuppaa mutatoitutmaan koko ajan, ei pelkästään ihminen. Pahin skenaariohan on tällä hetkellä se, että bakteerit siirtävät r-tekijää (antibioottivastetta) keskenään ja kohta tavalliset nyt antibiootein hoidettavat seksitaudit muuttuvat tappaviksi, koska ei ole olemassa antibiootteja tai mitään muutakaan niiden hoitamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
12, mistä sä tuollaisen olet keksinyt? Lähde, kiitos.
Minun ymmärtääkseni HIV todettiin vasta 1980-luvulla. Aids on sen verran raju ja erikoisilla oireilla varustettu tauti, että hiukan nyt kyllä epäilen, että sitä olisi ollut "salaa" jo 50 vuotta aiemmin.
Kyllä hiv on jälki tehty aika pitkälle. Se on tunnettu ns.näivetystautina. sen aiheuttajaa ei tiedetty eikä se ollut suuri epidemia. Jotain viruksen eristyksiä on tehty vanhoista säilytetyistä näytteistä. T. Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12, mistä sä tuollaisen olet keksinyt? Lähde, kiitos.
Minun ymmärtääkseni HIV todettiin vasta 1980-luvulla. Aids on sen verran raju ja erikoisilla oireilla varustettu tauti, että hiukan nyt kyllä epäilen, että sitä olisi ollut "salaa" jo 50 vuotta aiemmin.Solukelloista on voitu näin laskea (mutaatioiden määrät). Tämän artikkelin mukaan jo 1920-luvulla http://www.avert.org/professionals/history-hiv-aids/origin "Their studies concluded that the first transmission of SIV to HIV in humans took place around 1920 in Kinshasa in the Democratic Republic of Congo (DR Congo)"
Epäillä toki saa aina. Faktat ovat kuitenkin faktoja. Tälläkin hetkellä on paljon sairauksia, joista emme tiedä alkuperää. Erityisesti virusperäisiä. HIV on siitä fiksu, että se osaa käänteistranskriptaasin avulla soluttautua ihmisen omaan dna:han, jolloin oma immuunipuolustus ei osaa tuhota vioittuneita soluja. Hyvinkin voi jo olla jotain samankaltaista, joiden oireet tulevat vasta myöhemmin, tai eivät aiheuta oireita. Elämä kun tuppaa mutatoitutmaan koko ajan, ei pelkästään ihminen. Pahin skenaariohan on tällä hetkellä se, että bakteerit siirtävät r-tekijää (antibioottivastetta) keskenään ja kohta tavalliset nyt antibiootein hoidettavat seksitaudit muuttuvat tappaviksi, koska ei ole olemassa antibiootteja tai mitään muutakaan niiden hoitamiseksi.
No mitä väliä, kaikki me johonkin kuollaan. Parempi oiskin, kun kuoltas mahdollisimman nopeasti koko ihmiskunta. Sen verran sairasta sakkiä tällä pallolla, joka tulisi paljon paremmin toimeen ilman meitä.
Kannattaa ehkä puhua lääkärille tuosta pelosta. Onko sinulla ollut koskaan muiden asioiden suhteen samanlaisia stressi/pelkokuvioita?