Miltä tuntuu olla tosi ylipainoinen? Taas ihmettelen kun katson Hurjaa painonpudotusta
En jotenkin voi käsittää miten ihminen pystyy liikkumaan ja elämään edes jokseenkin normaalisti, vaikka painaa tosiaan monen ihmisen verran. Siis jotenkin en vaan tajua miltä tuntuisi kun tähän ympärille sidottaisiin kolme minua lisää kuten nyt tässä ohjelmassa tuo nuori nainen painaa neljä kertaa minun verran. Siinä ainakin täytyy olla aika hyvät lihakset, että jaksaa kantaa. Ja miten se sydänkin tuon kestää?
Painan itse siis 47kg ja ongelma on enemmänkin se minulla etten muista syödä ja paino tippuu vahingossa välillä ihan liian alas, joten en muutenkaan oikein ole mikään asiantuntija tai ymmärrä ruoka-addiktiota. Itselle se on vaan tavallaan pakollinen tankkaus. En varmaan söisi koskaan jos ei olisi pakko. Mutta ymmärrän kuitenkin että voihan sitä tulla riippuvaiseksi mistä vain. Minä jäin koukkuun shoppailuun ja vieläkin niitä velkoja makselen.
Voisiko joku ylipainoinen vähän avata tätä minulle? Varmaan tosi tyhmältä kuulostava kysymys, mutta olen miettinyt tätä niin paljon. Että jos vaikka ymmärtäisin paremmin jos joku minulle selittää.
Kommentit (24)
En mä usko, että kyse on masennuksesta tai psyykkisestä häiriöistä. Kyse on mukavuudenhalusta, nautinnosta ja heikkoudesta juuri tuosssa asiassa. Jotkut on heikkoja jossain muussa. Ruokahan on hyvää ja kukapa ei nauttisi suklaasta. Sitä paitsi ellei ole koskaan ollut lihava, on vaikea tietää tarkkaan, miten toinen syömisen kokee ja nautinnon siitä. Ei pysty menemään toisen päähän. Samalla tavalla kuin vaikka hyvin laskeva ei voi tietää, miltä matikka tuntuu siitä, joka ei sitä osaa. Tai reipas ihminen sitä, kuinka paljon haastavampia tilanteet on aralle. Me olemme kokonaisuuksia, joilla on kaikenlaisia piirteitä ja elämättä toisen elämää, on vaikea pystyä tajuamaan, mitä jonkun asian hallitseminen on toiselle. Otetaan vaikka lihonut ja laihdutuksessa onnistunut. Sellainenkaan ei voi tietää, että onko edelleen pulleilla häntäkin vaikeampaa laihtua. Itsekuristahan se on kiinni, mutta tarvittavan itsekurin määrää ei voi tietää. Samalla tavalla voisi huutaa äkkipikaiselle, että itsekuria se vaan vaatii, että on viilipytty. No, tottahan se, mutta...
Mutta ap:n kysymykseen. Olen itse jojoilija ja en oikeastaan huomaa isoa eroa paksumpana olemiseen noin yleisen voinnin kannalta. Ehkä portaat nousee keveämmin kevyempänä. Suurin ero on itseinho eli pulleana hävettää, inhoan ostaa vaatteita, luuhustan vanhoissa alusvaatteissa jne.
Olen sairaalloisen ylipainonen. Mulla ei ole kyllä mitään ruoka-addiktiota siinä mielessä kuin ap sen tarkoittaa. Ruoka kyllä mielestäni maistuu hyvälle ja nälkä muistuttaa koska pitää syödä.
Ihan normaalilta tuntuu, elän ihan normaalia elämää ja harrastan moottoripyöräilyä.
t: 147kg
Ylipainoni on tullut pikkuhiljaa vuosien varrella. Ei tunnu kovin erikoiselta, mutta kun katson valokuvia on vaikeaa tunnistaa itseään kuvista, koska sisältä olen kuitenkin se sama tyyppi.
Up