KESÄKERTUT SUNNUNTAINA

Mulla on viikon laiskuus ja sairastelut verottanu kirjottelua ja lukemista...



Sen verran lueskelin, et pahoittelut enkelivauvasta Ansulle, jos vielä lueskelet...



Mies on ollu puol viikkoo kipeenä, sopivasti lomaviikkosa. Poika alotti eilen kuumeilun ja yskän ja itellä ollu vetämätön olo pitkin viikkoo...



Jotain " hyötyäki" tästä viikosta on ollu... Sain puikot viuhtomaan monen vuoden tauon jälkeen. Pojalle koitan lapaset ja sukat tehä.. Oma äiti yleensä tekee mut just kävi käsileikkauksessa ja ihan pakko(?) saada just sen väriset ku oli tullu haalarin kans samansävystä limenvihreetä(?) lankaa... Eri asia valmistuuko pojalle vai vasta vauvalle valmiiks... ;)))



Hahtuvat tuli postissa, mut taijan niiden villahousujen teon jättää toiselle mummulle... Ja kirpputoreilta oon löytäny niin sisävaippoja ku taskuvaippojaki, aion " pienen" varaston hamstrata jos vaikka ei sit nappaakaan...



Sen verran muistan jutustelun aihetta viikon varrelta et vauvalle oon kirppareilta ostanu pieniä bodeja ja puolipotkareita, valkosenpuhuvia... Ja sillon ku plussan testiin sain nii ostin heti ohuen froteehaalarin... Esikoisen aikaan en ostanu mitään ennen syntymää! Pelkäsin kai jos ostelen nii huonoo onnee tuo tullessaan... Nii ja kirpparilta löysin ihanan ohuen neuletakin ja hatun laitokselta tuloo varten... Muun voi sit jos värisävyä tarttee vaihtaa punasempaan päin ostaa syntymän jälkeenki...



Tuntuu et jotain pitäs saaha aikaseks mut siltikään ei ees yritä takapuoltasa nostaa... Ääh...



Suhmura ja Napura...?...öö.... 26+3...köhän....?

On tää joo, kun kaikki pännii, vaikei oo mikään hätänä tai huonosti. Eli tyyliin illalla hyvää seksiä ja aamulla sit riita pystyy.... Tosi fiksua multa. No syynä muka hirveä nälkä, kun ei muka ollu kotona ruokaa ja kaupat aukee vasta 12... Kyllä mä tunnen itteni hölmöks.. No nyt ollaan palattu kauppareissulta ostamatta juurikaan mitään, kun kotona on jo =)



Kiitos! Oli pakko vuodattaa... Illalla oli hienot ilotulitukset täällä ja tyttö oli aivan innoissaan. Vaavikin pisti mahassa parastaan ja sain tuon ukonkin kokeilemaan. No tuntu kuulema mahakrampeille eli ei erikoisille... Ahaa, mul on sit vissiin hieman erilaisia noi mun mahakrampit. Sit ihmetteli, et miten tuo maha noin kovettuu - joo kulta se on supistus ja nyt musta tuntuu jo vähän enemmän krampille.... Hyvä meiän kommunikaatio pelaa...



Onko muuten muilla jalat mustelmilla ilman havaittavia kolhuja? Mullla on ihan järkyttäviä mustelmia, jotka tulee itekseen. Ei siis laskimot kestä, mut ei oo kyllä yhtään ns. selkeetä suonikohjua kuitenkaan. Tukisukista ei oo tähän mitään vaikutusta. Niitähän mä töissä käytän aina.



Viel puoltoista viikkoa neuvolalääkäriin. Mietin tota mun kohdunsuuta ja sen pehmeemistä. Sit on hassua, kun tavallaan toivoo, et ois pehmee ja sit taas toivoo, et vaavi pysyis matkassa pitkään. Mulla kun alakautta ei olla tultu, eikä siellä viimeksikään mitään ehtiny tapahtua vaik viikot oli 40+1 ni kaipa nuo kiinni ja kiinteät ovat. Totuushan on se, et yritän löytää syytä saikulle.... Tosi kettumaista tää työmotivaation puute. Ehän mä oikeesti haluis maatakkkaan, niinku jotkut joutuu. Sympatiat on kyllä teidän puolella. Hei Lilli taidatte muuten ylittää sen lääkärien 28 vko rajan. Mahtavaa!! Siihen vielä lisää oikein urakalla=)



Odottavalle parturille vielä rohkaisua. Mun mies ei ekalla kerralla ymmärtänyt, kun mun pää ei toiminu niinku ennen. Nyt kakkosta odottaessa se jo pitää aivojen puuttumista ihan asiaan kuuluvana.... Mä oonkin ilmottanu hakevani aivot narikasta aikasintaan elokuussa. Tosin mä oon jo hukannu sen narikkalapunkin... Täytyy löytää ennen syyskuuta, koska silloin on matka edessä;-) Jee toivottavasti tää suunnitelma nyt pitää.



Lytte ja Masukki 25+1

En ole lukenut kaikkea mitä täällä on tapahtunut, en ole liki kahteen viikkoon kait täällä käynyt, jotenkin vaan ei ole mitään " asiaa" ja aikakin on kortilla niin ei kerkeäkään tänne.



Sen verran luin että Ansulla oli todella ikäviä uutisia!! Ihan järkyttävää, olen todella pahoillani että näin on käynyt :(. Toivon paljon voimia sulle. En oikein osaa mutta sanoa.



Parisuhdeongelmista muutkin täällä ovat kirjoittaneet. Mä muistan kuinka esikoista odottaessa tuo ukkokulta otti tosissaan päähän, ja epäilin tosissani ettei meidän liitosta kyllä tule mitään! Luulenpa että se on ihan normaalia miettiä sellaisia, onhan kuitenkin elämään tulossa ihan eri luokkaa oleva vastuu kuin mikään aikaisemmin.



Kakkosen raskausaika taas oli parisuhteen kulta-aikaa, kaikki meni todella hyvin, etenkin seksielämä puhkesi ihan uudenlaiseen kukkaan silloin.



Nyt tämän kolmannen kanssa tämä on tällaista vuoristorataa, menee tosi hyvin ja sitten taas ihan tosi alhaalla käydään aina välillä. Mutta ei kyllä ole mitään sellaista painetta enää että elviämmekö tästä, vaan tiedän että hyvin me selvitään ja jo itsekin tiedän että raskausaika on aina vähän vaikeeta, ainakin meillä mun mielenailahteluiden takia. Itseäkin hävettää ja usein(!) kun olen niin tyhmistä asioista vetänyt hirveät pultit....Poikakin on jo oppinut hokemaan, että " ne hormoonit äitillä taas...." ja sekös mua aina sitten taas sieppaa, kun yritän saada niitä ottamaan tosissaan mun pakkomielteen saada juuri sillä sekunnilla keittön kaapit siivottua. Oikeasti tuntuu että nyt on tuo pesänrakennusvietti pukannut päälle! Tänäänkin olen jo siivonnut taas noita kaappeja..... ja vessaa puunaan jatkuvasti. Ja hirveä stressi on nyt vaunjen ostosta, lastenhuoneen laittamisesta jne...Äsken miehelle ärähdin kun mun mielestä joka puolella on " käsittämätöntä" krääsää ja pyysin sen hilaa peräkärryn ulko-oven eteen jotta voin viskoa suoraan kärryyn kaikkea kamaa. Naapurit vissiin vähän ihmeissään tuolla kuikuili oven raossa :).



Onko kukaan käynyt yksityisellä ultrassa nyt? Tarkoitan siis niitä hienoja 3d/4d ultria vai mitä ne nyt onkaan...siis esim. Brunolla tms? Mulle on nyt iskenyt pakkomielle mennä sinnekin! Ja vaikka oon vakaasti halunnut olla tietämätön sukupuolesta niin nyt sekin tieto on alkanut kovasti kiinnostaa. Poikahan olis kiva kun toi hiton äitiyspakkaus on taas vaihteeks pojalle tehty, kyllä mua ottaa pannuun se! Tytölle saatiin aikanaan ihan sininen ä-pakkaus ja se jäi oikeasti miltei käyttämättä kokonaan! Kaksi kertaa kun olin saanut onnittelut POJASTA kaupassa käydessä kun tytöllä oli sininen toppapuku ja toppahattu, lensi ne vaatteet pois meiltä. Toki oon tyytyväinen että ilmaiseksi niin hienot tuotteet saadaan täällä suomessa niin en silti voi käsittää miksei ne voi olla neutraaleja?? Esim.beige, lila, tms.olis molemmille käyviä värejä...noh, onneksi kaupasta saa lisää vaatteita.



Oikeasti mulla on nyt tosi tyttö-fiilis, nimikin jo olis keksitty tytölle! Saas nähdä. Aluksi oli tosi poika-olo päällä...



Mulla loppui sairauslomat, johan mä kuukauden kotona sainkin levätä. Nyt oon ollut töissä kolme päivää ja sain onneksi järkättyä nyt niin ettei enää tarvi tehdä vuoroja vaan saan tehdä pelkkää päivävuoroa ja vain ti-pe, pidän meinaan maanantait talvilomaa aina! Tuntuu ihan hyvältä taas olla töissä vaikka ennen saikkua olin niin täynnä työpaikkaa ja motivaatio oli reippaasti miinuksella. Tuo saikku tuli kyllä todella tarpeeseen myös henkisen puolen kantilta! Mutta pääasia on että supistelut on nyt miltei tyystin loppuneet, onneksi!



Maha on kasvanut ihan hurjasti, ja olenkin jo alkanut törmäillä erilaisiin paikkoihin kun en muista tuota mahaa. Useimmiten isken vatsa vessan oveen kun menen veskiin, en muista että sitä pitääkin avata reilummin että mahdun sisään :). Mutta ihana on tuo maha, ihastelen sitä ja on niiiiin ihanaa olla raskaana! Vauva potkii todella paljon enemmän kuin aiemmat lapset ikinä yhteensä. Tuntuukin että tämä vauva toimii kuin ajatus, en kerkeä edes huolestua onko kaikki ok kun tasaisseen tahtiin tulee potkuja ja muutakin möyrintää.



Johan tulee taas romaania tästä, taidan siirtyä taas noita kaappeja siivoamaan ja täyttämään tota peräkärryä ;).



t. mariadee 23+2

täällä on ollut puhetta ainakin parisuhdeongelmista ja pesänrakennusvietistä...



krisse ja joku muukin surkutteli parisuhteensa huonoa tilaa. toivottavasti asiat selviää, ettei ero tule. meillä oli vuosi sitten tosi paha kriisi ja oltiin erossakin muutama kuukausi. oltiin etäännytty tosi pahasti ja oli siinä mun henkilökohtaista kasvukriisiäkin samalla. meillä on aina ennen ollut tosi avoin suhde ja ollaan keskusteltu paljon, mut silloin tuntui, ettei mitään voinut puhua, ahdisti vain hulluna. onneksi kuitenkin löydettiin toisemme uudestaan, ja nyt parisuhde kukoistaa enemmän kuin koskaan. vaikka nytkään ei seksiä olla harrastettu (lääkärin suositus ja omat pelot myös, kun supistelee), ollaan oltu koko raskausaika tosi läheisiä ja hellitään toisiamme usein. tämä kertomus siis lohdutukseksi niille, joilla menee huonosti, että voi se yhteiselo siitä vielä parantua. en olisi vuosi sitten uskonut, että tullaan olemaan näin onnellisia yhdessä. ollaan tosi paljon puhuttu parisuhteestamme ja menneistä ongelmista, ei varmaan muuten oltaiskaan selvitty. avointa keskustelua siis minäkin suosittelen, mieluummin ennen kuin ongelmat kärjistyy vielä pahemmiksi.



pesänrakennusviettiä täälläkin. tekisi mieli jo mullakin järjestellä kaikki valmiiksi vauvalle. sänkyä en siitsi vielä kasata, kun meidän pinnasänky on tosi iso (saatiin ilmaiseksi amerikkalainen pinnis, ja niillähän on aina kaikki suurta), ja makkari ei ole mikään kovin iso. saa nähdä miten sitten mahdutaan... melkein kaikki tavarat meillä on esikolta jossain varastossa ja vintillä, turvakaukalo pitäis vaan ostaa (meillä ei ollut autoa, kun poika oli pieni). vähän pieniä vatteita olen ostanut, vaikka pojalta on niitäkin, en ole voinuyt vastustaa kiusausta. äitiyspakkausta odotellaan, että pääsisi järkkäämään vaateita laatikoihin. nuo entiset vaatteethan tietysti voisi jo nyt pestä ja viikata, mutta ajattelin sit kaikki kerralla...



(.) tuntuu, että masua kiristää koko ajan. on varma tullut syötyä aika paljon, mutta kasvais se varmaan muutenkin. mielesä on jo kauhukuvia siitä, kuinka iso se sit kesäkuussa onkaan... eikä muuten auta yhtään, kun tutut päivittelee mun mahan kokoa. tosin ehkä se joidenkin mielestä on kivakin, kun on iso vauvamaha. mieskin jotenkin huomioi masua nyt enemmän, kun se niin selvästi pullottaa tuossa, siis silittelee yms.



mukavaa sunnuntain jatkoa ja alkuviikkoa kerttuleille!



gabriela rv 25+2

Tänään ei tainnut olla mitään erikoisia kysymyksiä kellään..ja aika vaisulta näytti muutenkin.

Ollaan perheen kanssa ulkoiltu tänään..viikonloppuisin yritetään olla perheen kesken, kun tuo anoppi tuppaa viikkoisin aina ' ns.varastamaan' pojan itselleen.. Välillä ketuttaa oikeen kunnolla!!!Onko muilla samoja ongelmia anopin tai apen kanssa?? Noh, selvät sävelet vaan ja pitäkää kiinni omista periaatteistanne!



Masussa ollut tänään hiljasempaa..nyt potkii tietty, kun ilta lähestyy. Tuntuu, et tämä maha on paljon pienempi kuin esikoisesta. Pelkäänkin, et jos jotain on pielessä??!! Haluisin kans mennä ultraan tarkastelemaan vauvaa..mahan pienuuden takia, kun kaikki sanoo, et maha on jo niin iso.. :( Voi olla, et huolehdin turhaan! Nyt meen herkuttelee pizzaa, kun ruokapuoli jäänyt vähän huonoksi tänään..tosi terveellistä.



Huomiseen! Hanna