Pelottaako teitä koskaan, että vanhempanne nukkuvat pois?

Eipä oikeastaan. Isäni on vasta 44 ja äitini 47.

Ei pelota. Äitini kuoli syöpään. Yllättävän hyvin siitä selvisin henkisesti ja konkreettisesti. Tunsin itseni vahvaksi aikuiseksi kun järjestelin asioita. Kuolema oli hyvä lopetus sairaudelle. Ei kukaan toivo vuosien kitumista.

Isäni kohdalla pelkään enemmän sitä, että isä olisi vuosia hoidettavana, kuin kuolemaa. Vanhustenhoito on nykyään niin surkeaa, että se kohtalo pelottaa. Toivottavasti ennemminkin kuolee "saappaat jalassa". Jos kuolema tulee, tiedän isän toiveet hautajaisten, papin ja vieraiden suhteen. Minulla on mm. puhelinnumerot isän kavereille yms. Tiedän missä pankissa on tilit yms.

Kun asiasta puhuu, se ei enää ole niin pelottava ja outo.

Siinä vaiheessa kun alkoivat sairastelemaan, pelotti että eivät kuole pian vaan kituvat osastolla. Olen 43, vanhemmat kuolivat noin 75-vuotiaina tässä vuoden sisään molemmat. 

Lähinnä säälittää ettei lapseni ehtinyt oppia tuntemaan heitä terveinä.

Mua pelotti jonnekin päälle kolmekymppiseksi asti. Äidin kuolema ei niinkään, koska ensinnäkin äiti elää hyvin vastuullisesti enkä voi uskoa hänen kuolevan tapaturmaisesti ellei aivan vahingossa, ja toisekseen häneltä en ole saanut silleen apua koskaan, mutta isä ja hänen uusi kumppaninsa ajoivat autolla Euroopan halki 2 x vuodessa ja aina silloin joskus pelkäsin, että saisin kauheita uutisia jostain auto-onnettomuudesta jossa molemmat olisivat kuolleet. Heistä välitin siihen aikaan ehkä vaikka ois kannattunut olla välittämättä.

Heillä oli muutenkin kuoleman mahdollisuutta ajatellen äkkipikaisuutta ja siitä syntyviä riitoja ja liiallista alkoholin käyttöä, ja kaikenkaikkiaan sellainen holtittomampi elämäntyyli, niin, että pelotti että jompikumpi kuolee kaatumiseen, ajaa ojaan, tms.

Mutta elossa ovat vielä, enkä ole enää heidän kanssaan oikein väleissä, enkä ihmeemmin äitinikään. Joten ei enää pelota vanhempien kuolemat, olen itsenäistynyt (?).

Mun isä kuoli, kun hän oli 39v ja äiti kun hän oli 56v. Ei se siitä pelkäämällä miksikään muutu, edessä se on ennemmin tai myöhemmin, meillä kaikilla, omien vanhempien hautaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat yli 70, ei olla edes puheväleissä, ei paljon purista kunnkuolevat.

Kannattaisiko sinun kuitenkin ns. thedä rauha vanhempiesi kanssa ennen kuin on liian myöhäistä. Voi hyvinkin olla, että sitten kun he ovat lopullisesti poissa ja itsekin olet vanhempi, sinua kaduttaa että asiat jäivät selvittämättä ja välit tulehtuneisksi. Eli voisit yrittää ihan oman tulevan mielenrauhasikin vuoksi, sillä vaikka vanhempasi kieltäytyisivätkin, ainakin tietäisit että olet koettanut saada välit kuntoon.