Te, joilla taaperoikäisiä. Mites satujen lukeminen?

Kohta kolme täyttävä poika jaksaa kuunnella esim. Näitä Tammen kultaisen kirjaston kirjoja. Jos on jo tosi väsynyt niin huomaa kyllä että nyt ei seuraa yhtään.

nosto

Meillä on luettu syntymästä asti kirjoja. Ensin kuvakirjoja, sitten pikkulasten kirjoja. Nyt kolmevuotiaana menee jo kirjat, joissa on vähän enemmänkin tekstiä, vaikka kuvat ovatkin vielä pääosassa. Kerran viikossa käydään kirjastossa. Joka ilta luetaan sylikkäin 2-3 kirjaa ennen nukkumaanmenoa, ja lapsella on lupa pitää yölamppua ja selailla itsekseen kirjoja sängyssä, jos ei heti nukuta. Viikonloppuisin luetaan satuja myös ennen päiväunia.

Ehkä ap:llakin onnistuisi, jos aloittaisitte ihan vain kuvakirjoista, ja lapsi voisi innostua, kun saisi itse valita kirjoja kirjastosta. Meillä on tosi kova juttu, kun lapsella on ikioma kirjastokortti, jonka saa ojentaa kirjastontädille ja sitten saa lainauslapun :) .

Meillä tykätään kirjoista, joissa on kuvissa paljon sisältöä ja sitten etsitään niistä asioita yhdessä.

Esikoista kiinnosti jo vauvana kirjat. Alle vuodenikäisenä istuskeli pitkät tovit sylissä kun lueskeltiin monet kirjat.

Kakkonen ja kolmonen eivät oo samallalailla olleet kiinnostuneita mutta nyt esikoinen ja kakkonen kun ovat 5v ja 3v niin kuuntelevat mielellään kuvattomia kirjoja. 1v 2kk siskoa ei edelleenkään oikein kiinnosta. Äänikirjat on kivoja.

Meillä ei jaksanu kukaan kolmesta muksusta. Tunsin itteni hölmöläiseksi kun luin ja toiset ei edes kuuntele. Lopetin joksikin aikaa, aina toki välillä yritin että joko jaksaisivat?

Sitten kun niitä on ruvennut sadut ja kirjat kiinnostamaan, niin sitten ollaankin luettu "urakalla".

Vanhin on jo aikuinen, keskimmäinenkin lukiossa ja nuorin käy alakoulua, ja kellään ei ole ollut kielellisesti ongelmia tai äikän kanssa.

Harva taapero jaksaa kuunnella satuja, mutta kirjojen katselu on silti todella tärkeää kielen kehityksen kannalta. Me katselemme paljon kuvakirjoja ja pyrin myös lukemaan kirjan tarinan, mutta jos taaperoa ei ollenkaan kiinnosta, olen pyytänyt häntä itse kertomaan, mitä kirjan sivulla tapahtuu, jolloin lapsen mielenkiinto säilyy pitempään. 1-vuotiaan kanssa nimesimme kirjassa näkyviä asioita.

Meidän taapero tykkää kuvakirjoista. Hän osoittelee sormella kuvia ja minä kerron mitä kuvassa on. Tarinoista hän ei vielä tykkää, niiden aika tulee myöhemmin.

1 v ei jaksa yhtään vielä kuunnella. Katsellaan ja nimetään vaan kuvia.

Isompi alkoi joskus 2-3 vuoden kieppeillä hieman kiinnostua niin että jaksoi pari lausetta per kuva kuunnella. Nyt täytti juuri 4 vuotta, ja nyt vasta olen ekoja kertoja päässyt lukemaan satuja sillai kunnolla, kun ihastui Myyrään ja jaksaa kuunnella pitempiä tekstejä monta sivua. :)

Oon ottanu tosta kans vähän paineita, kun taapero ei pysy hetkeäkään paikallaan. Aina pitää vähintään jalka heilua jos istuu hetken jossain. :/ haluaa repiä sivuja tai käännellä sivuja minne sattuu jos syliin saa houkuteltua ja jos lattialla on ja luen niin hän on omissa ajatuksissaan selkeästi ja kipittää "pahimmillaan" pakoon. Ihan kun hän ei oikeen pitäisi siitä. Mutta nythän sain täältä loistoidean eli äänikirjat. Luen itse paljon ja toivon että lapseni ajan myötä jaksaa myös keskittyä kirjoihin.

Päiväkodissa huomaa myös selkeän jaon; tämmöset hitaat ja rauhalliset lapset ovat selkeästi oppineet sanoja hyvin ja nopeasti verrattuna liikkuvaisiin, kun nämä jotka ovat liikkuvaisia peittoaa motorisesti nämä hitaat.

Vierailija kirjoitti:

Oon ottanu tosta kans vähän paineita, kun taapero ei pysy hetkeäkään paikallaan. Aina pitää vähintään jalka heilua jos istuu hetken jossain. :/ haluaa repiä sivuja tai käännellä sivuja minne sattuu jos syliin saa houkuteltua ja jos lattialla on ja luen niin hän on omissa ajatuksissaan selkeästi ja kipittää "pahimmillaan" pakoon. Ihan kun hän ei oikeen pitäisi siitä. Mutta nythän sain täältä loistoidean eli äänikirjat. Luen itse paljon ja toivon että lapseni ajan myötä jaksaa myös keskittyä kirjoihin.

Päiväkodissa huomaa myös selkeän jaon; tämmöset hitaat ja rauhalliset lapset ovat selkeästi oppineet sanoja hyvin ja nopeasti verrattuna liikkuvaisiin, kun nämä jotka ovat liikkuvaisia peittoaa motorisesti nämä hitaat.

Anna vähän armoa lapsellesi, hän on 1-vuotias!