Parikymppisenä pitää ryypätä ja rellestää.
Muuten menee nuoruus hukkaan. Humalassa kikattaminen ja sekoileminen on tuon ikäisiltä hyväksyttävää ehkä jopa söpöä, aikuiselta ihmiseltä lähinnä säälittävää. Naurattaa ne parikymppiset jotka jo tuossa iässä sitoutuvat ja tekevät jopa lapsen. Sitten ollaan muka aikuista ja leikitään kotia.
Kommentit (28)
En syljeskele lasiin vielä 6-kymppisenäkään. Kippis! 🍷
Missasin tämän vaiheen elämästäni kokonaan, koska uskovaiset vanhempani kielsivät kaiken hauskan. Olen kateellinen kaikille, jotka ovat olleet satoja kertoja humalassa ja panneet satojen kanssa.
Miksi pitäisi koskaan ryypätä? Voi sitä alkoholia käyttää kohtuudellakin.
Entä jos ei tykkää alkoholin mausta tai varsinkaan sen aiheuttamasta olotilasta? Pitääkö sitä silti juoda väkisin? Jätin tuon vaiheen suosiolla väliin enkä tunne jääneeni mistään paitsi.
Mitäs jos parikymppisenä ei yksinkertaisesti kiinnosta ryypätä ja muuten rellestää? Onko silloin joku syntinen?
Sairasta vähättelyä tämä aloitus. Miksi yläpeukutatte?
en nyt sano, että pitää juoda. enemmän painottaisin, että tekee asioita joista pitää eikä tee muiden mieliksi tiettyjä asioita. eli jos oikeasti pitää siivoamisesta perjantaisin niin tekee sitä, mutta jos vain vakuuttelee muille niin ei mitään järkeä. sama ryyppäämisessä.
Vierailija kirjoitti:
Muuten menee nuoruus hukkaan. Humalassa kikattaminen ja sekoileminen on tuon ikäisiltä hyväksyttävää ehkä jopa söpöä, aikuiselta ihmiseltä lähinnä säälittävää. Naurattaa ne parikymppiset jotka jo tuossa iässä sitoutuvat ja tekevät jopa lapsen. Sitten ollaan muka aikuista ja leikitään kotia.
Siitä se elämäm koulu alkaa.
Sinkkumies
Lasten tekeminen ei estä ryyppäämästä.
Jollakin näkyy olevan pakkomielle.
Entä jos moinen toiminta ei kiinnosta tippaakaan? Onko silloin viallinen tai omituinen? Ei tuollaiset kokemukset ole antaneet minulle mitään mainitsemisen arvoista tai hienoa muistoa, teini-ikäisenä tuli tosiaan tehtyä näitä kokeiluja. Voin todeta ettei tuollainen touhu vain nappaa ollenkaan, en kuitenkaan koe että olisin ihmisenä tylsä tai mitäänsanomaton, pikemminkin päinvastoin. Ihminen, jonka täytyy vetää sitä etanolia kurkusta alas kaksin käsin että saa edes yhden sanan suustaan ulos, on ilman sitä kurkun kostuketta umpimielinen ja yllätyksetön tylsimys, jolla ei ole omaa persoonaa ollenkaan. Juhlallisissa tilaisuuksissa, sosiaalisissa riennoissa tai vaikka oman asunnon suojissa parin saunakaljan/siiderin juominen on ihan täysin ok. Sellainen ihan järjetön pelit seis-tyylinen känniörvellys taas todella myötähäpeää herättävää, ihan minkä ikäiseltä tahansa. Mielestäni sellaisesta on söpöys aika pirun kaukana.
Varaan kyllä itselleni oikeuden ryypätä ja rellestää myös 70-vuotiaana, jos siltä tuntuu.
No mua ei ole vielä koskaan kiinnostanut ryypätä ja rellestää vaikka ikääkin on jo yli 50. Mutta nuorena tuli käytyä baareissa parhaimmillaan viitenä iltana viikossa. Ja tuntuu, että edelleen käyn viihteellä hippusen useammin kuin ikäiseni keskimäärin. Voihan se olla että ryyppään sitten eläkkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi koskaan ryypätä? Voi sitä alkoholia käyttää kohtuudellakin.
No esmes punkku on niin pahaa, että en pilaisi hyvää päivällistä kittaamalla sitä. Perseet olalle vaan silleen!
Mä en ymmärrä suomalaisten kännijuomista. Kohtuudella juominen ja juhliminen on tietenkin ok, mutta niin kova känni, että menettää itsekontrollin? Eikö se ole ihan kauheaa kun seuraavana päivänä kovassa krapulassa ei muista mitä tuli tehtyä ja kenen kanssa? Jos olisin ollut mun kotimaassa sellaisessa humalassa kun näen viikonloppuisin ihmisiä täällä Suomessa, mut olisi varmasti ryöstömurhattu jo ajat sitten. M28 ja latino
Ei ole koskaan juurikaan kiinnostanut ryypätä, baareissa kävin 16-17-vuotiaana jonkin verran, mutta 18-vuotiaana ne alkoi jo todella kyllästyttää, ei jaksa katsoa kännisiä ihmisiä ja itselle alkoholi ei tuo hyvää oloa, vaan alkaa väsyttää. Ja miksi ihmeessä pitäisi rellestää kännissä? Siitä ei tule mitään muuta kuin harmia ja häpeää.
Isäni on alkoholisti, on jatkanut nuoruuden ryyppäämistä koko ikänsä, jo yli 40 vuotta, joten se on vetänyt kyllä munkin puolesta, ei haitannut tahtia vaikka tuli isäksi 19-vuotiaana.
Kun 15-16-vuotiaana muuttaa kotoa, on kaksikymppisenä jo valmis vanhemmaksi.
No joo, olisin kyllä varmaan tykännyt olla nuori ja vapaa ja huoleton. Mutta olinkin vakavasti ja parantumattomasti sairaan vanhempani omaishoitaja. Ei ole hautajaisten jälkeenkään ollut kauheasti bilefiilis.
Parikymppisenä pitää jakaa persettä.