Pienten lasten " kauneudesta"

Välillä muiden lapset näyttää aika kummilta ja " rumilta" ...

Onko tää tyttölasten äitien juttuja?

jota oisin jääny lumoutuneena tuijottamaan suu typerästi puoliammollaan , muita kuin omiani siis.

mulla ainakin on jonkin verran kauniimmat lapset kuin muilla, niin tytöt kuin pojatkin ;)

kai tällaisia havaintoja tekee. Ei siinä ole mitään pahaa. Ihan niinkuin huomaan, että joku esim. päiväkotikaveri on meidän tyttöä pidempi, pyöreämpi tms. voi olla myös nätimpi.



Silti tietenkin rakastan omaa lastani eniten, sehän nyt on itsestäänselvää.

kauneuneimmat lapset löytyy meiltä.Tottahan se on että kauneus on vanhempien silmissä ja sydämessä ja hyvä niin.

mallitoimistoon. ei vahaakaan kiinnosta. meidan arvot ei ole ulkomuodollisia.

Nenä lytyssä, pallopää, possunokka, silmät kierossa ym ym. Oma on kyllä kaunis :D

Tottakai on olemassa viehättävämpiä lapsia ja vähemmän viehättäviä, ja joskus tulee vastaan sellaisia söpöläisiä, että katsoo huokaillen. Ja tottakai pidän monista piirteistä omassa lapsessani, mutta olen huomannut, että usein ne ovat juuri niitä piirteitä, joista tunnistan itseni! Aika narsistista siis tämä äidinrakkaus pohjimmiltaan...



3

Vauvana tosi mutantin näköinen sisko (ihan suoraan sanoen on aika tarkalla seulalla pitänyt albumiin liimatut valokuvatkin valita) taas on ihan oikeasti nykyään oikein nätti ja filmaattinen.



Näin anonyymisti voin todeta, että tällaiset on äidin ajatukset, mutta ääneen en ole niitä koskaan kenellekään lausunut.

Kyllähän niitä muitakin ok:n näköisiä ja jopa kauniita lapsia löytyy, mutta ovat aika harvassa ja en koskaan ajattele että olisivat kauniimpia kuin omani.