Lue keskustelun säännöt.
Anopilla seinällä kuvia entisestä miniästä
09.09.2016 |
Olisiko teistä ok? Esim. valmistujaiskuva. Minua se ärsyttää. Koska muutenkin puhui paljon tästä ihmisestä minulle, vaikka on eronnut pojastaan jo vuosia sitten. Nyt onneksu vähän rauhoittunut
Kommentit (60)
Meillä ex miniä käy anopin luona välillä kahvilla. Ei haittaa, anoppi kuitenkin vaikuttaa pitävän myös minusta. Ja oikeastaan aika sama vaikka pitäisikin miniästä enemmän: pääasia että minä olen miehelleni ykkönen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin surullinen, jos äitini seinällä olisi ollut kuvia vain exästäni, ei minusta, sisarestani ja meidän lapsistamme.... itse asiassa se olisi ihan kamalaa :(
Ja noille vastaajille, että anopin koti ja hän voi pitää seinällään mitä tahansa, ei kai tässä nyt mistään juridisesta oikeudesta ollutkaan kyse!
Itse olen ollut naimisissa jo 24 vuotta ja minulla on aikuiset lapset, eikä tulisi mielenkään tehdä mitään tuollaista. Tyttären nykyinen poikaystävä on aivan mahtava tyyppi, mutta seinälleni hänen kuvansa eivät tule tai ainakaan jää, jos he eroavat. Vaikka oltaisiin kuinka ystäviä. Jotain kirjoittamattomia elämän sääntöjä nyt vain on, ja tämä on yksi niistä. Lasteni tuleviakin puolisoita kohtaan haluan olla alusta saakka hyväksyvä ja ottaa heidät vastaan sydämellisesti, eikä siihen ajatusmaailmaan kuulu lasteni exien kuvat seinälläni. Se olisi itsekkyyttä.
Tämän tasoista hienotunteisuutta toivoisi ihmisiltä löytyvän mutta nää "oikeus mun elämään" -tyypit ei tule sitä ikinä tajuamaan.
Vierailija kirjoitti:
Olisin surullinen, jos äitini seinällä olisi ollut kuvia vain exästäni, ei minusta, sisarestani ja meidän lapsistamme.... itse asiassa se olisi ihan kamalaa :(
Ja noille vastaajille, että anopin koti ja hän voi pitää seinällään mitä tahansa, ei kai tässä nyt mistään juridisesta oikeudesta ollutkaan kyse!
Itse olen ollut naimisissa jo 24 vuotta ja minulla on aikuiset lapset, eikä tulisi mielenkään tehdä mitään tuollaista. Tyttären nykyinen poikaystävä on aivan mahtava tyyppi, mutta seinälleni hänen kuvansa eivät tule tai ainakaan jää, jos he eroavat. Vaikka oltaisiin kuinka ystäviä. Jotain kirjoittamattomia elämän sääntöjä nyt vain on, ja tämä on yksi niistä. Lasteni tuleviakin puolisoita kohtaan haluan olla alusta saakka hyväksyvä ja ottaa heidät vastaan sydämellisesti, eikä siihen ajatusmaailmaan kuulu lasteni exien kuvat seinälläni. Se olisi itsekkyyttä.
Entä kuolleen lapsenlapsen kuva, onko se sallittu? Siis sellainen päiväkodin 2v-kuva, onko luvallista pitää seinällä vai osoittaako itsekkyyttä ja sitä, että ei hyväksy myöhemmin syntyneitä lapsenlapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin surullinen, jos äitini seinällä olisi ollut kuvia vain exästäni, ei minusta, sisarestani ja meidän lapsistamme.... itse asiassa se olisi ihan kamalaa :(
Ja noille vastaajille, että anopin koti ja hän voi pitää seinällään mitä tahansa, ei kai tässä nyt mistään juridisesta oikeudesta ollutkaan kyse!
Itse olen ollut naimisissa jo 24 vuotta ja minulla on aikuiset lapset, eikä tulisi mielenkään tehdä mitään tuollaista. Tyttären nykyinen poikaystävä on aivan mahtava tyyppi, mutta seinälleni hänen kuvansa eivät tule tai ainakaan jää, jos he eroavat. Vaikka oltaisiin kuinka ystäviä. Jotain kirjoittamattomia elämän sääntöjä nyt vain on, ja tämä on yksi niistä. Lasteni tuleviakin puolisoita kohtaan haluan olla alusta saakka hyväksyvä ja ottaa heidät vastaan sydämellisesti, eikä siihen ajatusmaailmaan kuulu lasteni exien kuvat seinälläni. Se olisi itsekkyyttä.
Tämän tasoista hienotunteisuutta toivoisi ihmisiltä löytyvän mutta nää "oikeus mun elämään" -tyypit ei tule sitä ikinä tajuamaan.
Voinko puolestani olettaa, että lasteni kodeissa on seinillä vain sellaisia asioita, jotka hyväksyn? Jos kerran "oikeus mun elämään" ei ulotu kotini sisustukseen, niin toki sama toimii päivastoin eli hienotunteiset lapseni eivät laita seinälleen rumia tauluja tms., koska minä en niistä pidä.
Anopin koti, anopin elämä. Minusta anopin elämää ei voi edes hänen lapsensa lähteä määräilemään. Aikuisia kun ollaan niin jokainen elää kuten parhaaksi näkee ja tykkää kenestä tykkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin surullinen, jos äitini seinällä olisi ollut kuvia vain exästäni, ei minusta, sisarestani ja meidän lapsistamme.... itse asiassa se olisi ihan kamalaa :(
Ja noille vastaajille, että anopin koti ja hän voi pitää seinällään mitä tahansa, ei kai tässä nyt mistään juridisesta oikeudesta ollutkaan kyse!
Itse olen ollut naimisissa jo 24 vuotta ja minulla on aikuiset lapset, eikä tulisi mielenkään tehdä mitään tuollaista. Tyttären nykyinen poikaystävä on aivan mahtava tyyppi, mutta seinälleni hänen kuvansa eivät tule tai ainakaan jää, jos he eroavat. Vaikka oltaisiin kuinka ystäviä. Jotain kirjoittamattomia elämän sääntöjä nyt vain on, ja tämä on yksi niistä. Lasteni tuleviakin puolisoita kohtaan haluan olla alusta saakka hyväksyvä ja ottaa heidät vastaan sydämellisesti, eikä siihen ajatusmaailmaan kuulu lasteni exien kuvat seinälläni. Se olisi itsekkyyttä.
Entä kuolleen lapsenlapsen kuva, onko se sallittu? Siis sellainen päiväkodin 2v-kuva, onko luvallista pitää seinällä vai osoittaako itsekkyyttä ja sitä, että ei hyväksy myöhemmin syntyneitä lapsenlapsia?
Kysytkö tosissasi? Ovatko nämä sinusta ihan vertailukelpoisia asioita?
Vierailija kirjoitti:
Anopin koti, anopin elämä. Minusta anopin elämää ei voi edes hänen lapsensa lähteä määräilemään. Aikuisia kun ollaan niin jokainen elää kuten parhaaksi näkee ja tykkää kenestä tykkää.
Kuka on puhunut määräämisestä?
Eihän tässä ole kyse, kuka siihen anopin seinään on määräämisoikeus, vaan siitä, mitä mieltä ollaan tällaisesta käyttäytymisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin surullinen, jos äitini seinällä olisi ollut kuvia vain exästäni, ei minusta, sisarestani ja meidän lapsistamme.... itse asiassa se olisi ihan kamalaa :(
Ja noille vastaajille, että anopin koti ja hän voi pitää seinällään mitä tahansa, ei kai tässä nyt mistään juridisesta oikeudesta ollutkaan kyse!
Itse olen ollut naimisissa jo 24 vuotta ja minulla on aikuiset lapset, eikä tulisi mielenkään tehdä mitään tuollaista. Tyttären nykyinen poikaystävä on aivan mahtava tyyppi, mutta seinälleni hänen kuvansa eivät tule tai ainakaan jää, jos he eroavat. Vaikka oltaisiin kuinka ystäviä. Jotain kirjoittamattomia elämän sääntöjä nyt vain on, ja tämä on yksi niistä. Lasteni tuleviakin puolisoita kohtaan haluan olla alusta saakka hyväksyvä ja ottaa heidät vastaan sydämellisesti, eikä siihen ajatusmaailmaan kuulu lasteni exien kuvat seinälläni. Se olisi itsekkyyttä.
Tämän tasoista hienotunteisuutta toivoisi ihmisiltä löytyvän mutta nää "oikeus mun elämään" -tyypit ei tule sitä ikinä tajuamaan.
Voinko puolestani olettaa, että lasteni kodeissa on seinillä vain sellaisia asioita, jotka hyväksyn? Jos kerran "oikeus mun elämään" ei ulotu kotini sisustukseen, niin toki sama toimii päivastoin eli hienotunteiset lapseni eivät laita seinälleen rumia tauluja tms., koska minä en niistä pidä.
Kun ei voi ymmärtää, niin ei sille mitään mahda, kun ei voi ymmärtää.
Aloin oikein miettimään tätä kuviota ja lopuksi alkoi hiukan hymyilyttämään. Lukeudun siis tähän anoppiosastoon ja kuvittelin mielessäni, että seinälläni olisi kuvia, jopa useita, tyttären exästä. Olisipa aika erikoinen asetelma, etenkin, jos kenenkään muiden kuvia siellä ei olisi. Jonkinlainen pyhä muistoseinä tälle exälle.
Tytär ei varmaan olisi ainoa, jolle tulisi mieleen ajatus, että mitä himskattia, mahtoiko exäni olla äitimuorilleni tärkeä jossain tietyssä merkityksessä, ja jos, niin missä. Hämmentävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopin koti, anopin elämä. Minusta anopin elämää ei voi edes hänen lapsensa lähteä määräilemään. Aikuisia kun ollaan niin jokainen elää kuten parhaaksi näkee ja tykkää kenestä tykkää.
Kuka on puhunut määräämisestä?
Eihän tässä ole kyse, kuka siihen anopin seinään on määräämisoikeus, vaan siitä, mitä mieltä ollaan tällaisesta käyttäytymisestä.
Kyllä joku jo vaati pojan puuttumista äitinsä kuvavalintoihin. Minusta tuollainen on loukkkaavaa. Jos anoppi tykkäsi exästä ja haluaa pitää hänen kuvaansa esillä, niin hänellä on siihen kaikki oikeus. Mitäs poika lähti vaihtamaan. Pojan moka. Ja pojan nyxälle anopin valokuvat ei kuulu millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä siihen ei sisälly sen suurempaa loukkausta. Kun ajattelen omaa lapsuuden kotiani, niin kaikki mikä on kerran laitettu seinälle on samalla paikalla maailman tappiin. Ja sama tilanne oli omien isovanhempieni luona.
Voi hyvä sylvi, tuskinpa aloittajakaan ajattelee, että nyt anoppi ihan loukatakseen minua pitää tuota kuvaa seinällä! Vaan ajattelee pikemminkin, että eikö se tajua, että tuo kuva voi loukata minua, vaikkei hän edes miettisi koko asiaa?
Sitä juuri tarkoitin. Ei niitä kuvia luultavasti näe tai ajattele itse. Kasvavat seinään kiinni. Näinpä anoppi ei välttämättä edes tajua että sellainen kuva on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin surullinen, jos äitini seinällä olisi ollut kuvia vain exästäni, ei minusta, sisarestani ja meidän lapsistamme.... itse asiassa se olisi ihan kamalaa :(
Ja noille vastaajille, että anopin koti ja hän voi pitää seinällään mitä tahansa, ei kai tässä nyt mistään juridisesta oikeudesta ollutkaan kyse!
Itse olen ollut naimisissa jo 24 vuotta ja minulla on aikuiset lapset, eikä tulisi mielenkään tehdä mitään tuollaista. Tyttären nykyinen poikaystävä on aivan mahtava tyyppi, mutta seinälleni hänen kuvansa eivät tule tai ainakaan jää, jos he eroavat. Vaikka oltaisiin kuinka ystäviä. Jotain kirjoittamattomia elämän sääntöjä nyt vain on, ja tämä on yksi niistä. Lasteni tuleviakin puolisoita kohtaan haluan olla alusta saakka hyväksyvä ja ottaa heidät vastaan sydämellisesti, eikä siihen ajatusmaailmaan kuulu lasteni exien kuvat seinälläni. Se olisi itsekkyyttä.
Entä kuolleen lapsenlapsen kuva, onko se sallittu? Siis sellainen päiväkodin 2v-kuva, onko luvallista pitää seinällä vai osoittaako itsekkyyttä ja sitä, että ei hyväksy myöhemmin syntyneitä lapsenlapsia?
Kysytkö tosissasi? Ovatko nämä sinusta ihan vertailukelpoisia asioita?
Kysyn tosissani. Jos anopilla ei ole oikeutta päättää siitä, kenen kuvia on seinällään ja jos "mennyt on menyttä", niin siitä seuraa loogisesti, että kaikki entiset perheenjäsenet ovat pannassa, elävinä ja kuolleina.
Sanottiinko jossain että seinällä on vain eksän kuva? Minä ainakin ajattelin että on siellä muiden kuvien joukossa asunnossa jossa on tapana pitää kuvia seinällä. Monet näyttävät olettavan että on ainoastaan eksän kuvia. Se onkieltämättä outoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloin oikein miettimään tätä kuviota ja lopuksi alkoi hiukan hymyilyttämään. Lukeudun siis tähän anoppiosastoon ja kuvittelin mielessäni, että seinälläni olisi kuvia, jopa useita, tyttären exästä. Olisipa aika erikoinen asetelma, etenkin, jos kenenkään muiden kuvia siellä ei olisi. Jonkinlainen pyhä muistoseinä tälle exälle.
Tytär ei varmaan olisi ainoa, jolle tulisi mieleen ajatus, että mitä himskattia, mahtoiko exäni olla äitimuorilleni tärkeä jossain tietyssä merkityksessä, ja jos, niin missä. Hämmentävää.
Joo, itsekin anoppina alkoi naurattaa sama. Tuntisin itseni paikalleni jämähtäneeksi muoriksi, jos vaalisin oikein seinälläni kuvia lapseni exästä :D
Albumiin moiset kuvat ja elämä menee eteenpäin. Exineen ja nyxineen.
Jos se kuva olisi esim. poikani ja exän hääkuva ja heillä olisi lapsia niin kuva pysyisi seinälläni vaikka uusi miniä kuinka itkisi. Ei pojan takia vaan lasten takia. Heillä on oikeus siihen, ettei heidän äitinä ole mummolassa näkymätön.
Mieheni veli seurusteli vuosia M :n kanssa. Erosivat yllättäen ja olivat sill puheilla että ero on vain väliaikainen. Muutama vuosi kului ja miehen veli rupesi seurustelemaan neiti P:n kanssa. Ensimmäisillä kerroilla kun P oli kylässä, seinällä oli vielä kuva neiti M:stä mieheni veljen kanssa. Välillä P:stä puhuessa vieläkin anopilla lipsahtaa M, mutta kuvat lähti heti kun hän itse huomasi.
No jos tällä ex-miniällä ei ole miehesi kanssa yhteisiä lapsia yms. niin onhan tuo tahditonta/huonotapaista. Siis ainakin sinulle puhuminen hänestä, ja kyllä tuo valokuvien pitäminenkin esillä vähän outoa yhdistettynä siihen että ex-miniästä kovin puhutaan. En voisi itse kuvitella tekeväni samoin anoppinasi. Sen sijaan voisin kyllä kuvitella, että jos yhteisiä lapsia olisi, niin pitäisin sellaista kuvaa esillä missä ex-miniä on lastensa kanssa jne.
Mutta sinulla suhtautuisin ihan huumorilla, enkä edes yrittäisi muuttaa tilannetta/tehdä vaikutusta. Ajattelisin että anoppi on mikä on, ei tartte olla sen paras kaveri tai kuin oma tytär. Mulla on omakin perhe, ja hyvä niin. Aikanaan miehen kanssa sitten omaa perhettä perustaessa jättäisin suhteiden luonnin suhteen pallon anopille ja miehelle.
Riippuu vähän kokonaisuudesta. Minun kuvani on ex-anoppilan seinällä, jossa kollaasi lapsista ja lapsenlapsista. Siellä seassa on kuvia myös miniöistä/vävyistä (entisistä ja nykyisistä), jotka ovat lastenlasten vanhempia tai ihan vain ovat/olivat olleet pitkään yhdessä heidän lastensa kanssa. Minusta tämäntyyppisissä kuvissa ei ole mitään outoa (oikeastaan outoa olisi poistaa nuo kuvat/leikellä exät niistä pois tms.)
Eri asia sitten, jos siellä seinillä on yksittäisen nuoruudenrakkauden pärstää ruututolkulla...
Eikö sitten joka anopilla olekaan niin sanottua exä-seinää kotonaan? Seinää, johon kiinnitetään lasten entisten seurustelukumppanien kuvat, ne kaikki jätetyt, petetyt, muuten vaan heivatut.
Jos sattuu anopilla olemaan monta lasta ja kaikki eläväistä sorttia, voi käydä niinkin, ettei yksi seinä riitä.
Lisään vielä, että olen itse todella lämpimissä väleissä entisen anoppini kanssa, soitellaan ja nähdään paljon, mutta ei minun kuvani ja meidän hääkuva ole hänenkään seinällään. Osottaisi todellista tilannetajuttomuutta ja mauttomuutta, jos olisi ja lasteni isän uuden puolison niitä pitäisi siellä katsella.