Lue keskustelun säännöt.
Jaahas. Sukulaiset keskustelee työttömyydestä
07.09.2016 |
...ja työttömistä.
Kaikki 60-luvun jälkeen syntyneet työttömät ovat kuulemma "pullamössösukupolvea" joilta puuttuu elämänhallinta ja jotka "loisivat" yhteiskunnan rahoilla. Eivät kuulemma ymmärrä työnteosta mitään. Mukava kuunnella viereisestä huoneesta.
Kuulemma siis kaikki ovat kykeneväisiä tekemään työtä keillä on kaksi jalkaa ja kättä, kaikki mielenterveysongelmat ovat tekosyitä laiskotella. Myös perinteinen "kyllä tekevälle töitä riittää" on kuultu monta kertaa.
Kuulemma Helsingissäkin yli 50 000 työpaikkaa joissa kuka tahansa voisi työskennellä, itse katsoin mol.fi sivulta että Helsingissä 3000 työpaikkaa auki, joista suurin osa asiantuntijatehtäviä?
Taustatietoa keskustelijoista: yksi eläkkeellä oleva mies, joka on työskennellyt samassa firmassa koko työikänsä. Ei ikinä vaaraa potkuista. Toinen naishenkilö, saikulla ollut jo monta kuukautta hauiksen kipujen takia. Ei tee mitään kuntoutuakseen vaan nauttii "ansaitusta lomasta". Kolmas keskustelija myös mies, tehnyt töitä suvun maatilalla koko elämänsä, oikeista työmarkkinoista ei mitään tietoa.
Minä, 28-vuotias nainen, olen tehnyt valmistumisen jälkeen pätkätöitä omalta alalta, mutta myös muita hommia. Tällä hetkellä olen vaateliikkeessä töissä, ja tällekin naureskelivat ja ihmettelevät miten "en mene oikeisiin, oman alan töihin". Eipä ole 100km säteellä löytynyt vaikka olen keväästä asti etsinyt!
Anteeksi purkautuminen, ärsyttää vain kuunnella tätä p*skanpuhumista.
Kommentit (6)
Samanlaista täällä. Olen itse keski-ikäinen akat. pitkäaikaistyötön. Olen hakenut satoihin paikkoihin. Viimeksi olin töissä työllistettynä, sitä ennen vuosia pätkätöissä.
En tapaa sukulaisia enää. Työttömyys eristää tälläkin tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttää kun tietää että tuollaisia kalkkiksia on asioista ihan päättämässäkin mutta tavallaan käy myös vähän sääliksi. Puhutaan kuitenkin ihmisistä, jotka elävät melkeinpä totaalisessa kuplassa vailla ymmärrystä siitä miten maailma on muuttunut ja mitä haasteita tulevaisuuteen liittyy. En tavallaan ihmettele yhtään miksi niin moni jää vanhana yksin, kun ei ole mitään keinoja käsitellä ja ymmärtää enää tätä maailmaa.
Sama juttu omien sukulaisten kanssa. "Miksei se mene töihin" on se yleisin lause, jonka kuulee. Sitten jos joku muistaa, että minä olen työtön, niin tulee sellainen vaivaantunut korjaus, että "no sinä varmaan oikeasti haetkin", mutta ilme ja eleet kertovat, että sanoja ei sitä oikeasti usko.
Ymmärtäisin ehkä sen, että jos ihminen ei hae kouluun, eikä ole hankkinut mitään ammattiosaamista, että sitä paheksuttaisiin. Mutta pitkäkin työura tai pätkätyöt rankoissa fyysisissä töissä voidaan mitätöidä tuosta vaan.
Kiva kuulla etten ole asian kanssa yksin. En ole ikinä kokenut olevani "loinen" tai "pullamössöä" mutta pakko kai se on kohta uskoa kun jopa omat vanhemmat ihmettee että "mikset vaan mene töihin?"
Ja tuosta 50 000 työpaikasta Helsingissä, kuulemma suurin osa työnantajista ei ilmoita netissä vaan pitää olla itse aktiivinen ja soitella työpaikkoihin tai kävellä suoraan juttusille. Taitaa olla aika vanhentunut tapa, mututuntumalla sanoisin että suurin osa palkataan kuitenkin hakemusten ja netin kautta (jos ei oteta lukuun näitä suhteilla töitä hankkivia)
Ap
Oikeastaan ton voi nähä jonkinlaisena defenssinä, halutaan pitää työttömyys jonain mystisenä asiana joka ei voi koskaan tapahtua minulle. Heillä ei ole muuta keinoa käsitellä asiaa.
Omilla sukulaisilla täysin samanlainen käsitys työttömistä. Tämän takia en heidän kanssaan keskustele ko. asiasta...