Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Huono itsetunto ja mustasukkaisuus
07.09.2016 |
Seurustelin nuorempana (oletettavasti) jonkin tyyppisen narsistin kanssa. Hänen seurauksenaan jo valmiiksi hieman epävarmalle tytölle kehittyi todella huono itsetunto ainaisten haukkumisien ym. johdosta. Tunsin olevani täys nolla ja halusin jopa pahimpina aikoina kuolla. Onneksi poikaystävä sanoi eräs päivä ettei pysty olemaan mun kanssa enää. Sekosin täysin ja maailma romahti, koska luulin etten tule pärjäämään ilman häntä. Eron jälkeen elämä muuttui ja aloin nähdä koko elämäni kirkkaammassa valossa. Se oli ihan uskomaton tunne. Jaksoin paremmin ja kaikki tuntui ihanalta. Haukkumiset jatkui vielä eron jälkeenkin mutta myöhemmin osasin vaan nauraa niille lähinnä. Tämän jälkeen ajattelin etten halua enää koskaan seurustella. Kuitenkin noin vuosi eron jälkeen löysin uuden ihanan poikaystävän. Hän kohteli minua myös ensin huonosti. Ei koskaan kuitenkaan haukkunut vaan esimerkiksi tapaili vielä muita naisia ensitapaamisemme jälkeen. Pikkuhiljaa aloin tottumaan ajatukseen, että taas seurustelisin ja annoin hänelle mahdollisuuden olla vaan mun kanssa. Ollaan oltu yhdessä nyt muutama vuosi ja itsetunto on kyllä parantunut paljon, mutta silti koen vielä, että mun itsetunnossa olisi paljon parannettavaa. Tämä tulee esille esimerkiksi siinä, että pidän kaikkia tyttöjä uhkana. Erityisesti kun mies on juhlimassa niin tulen todella mustasukkaiseksi, että no oliko siellä hyvännäköisiä tyttöjä ja teitkö jotain mitä ei pitäisi. Inhottaa oma käytös, mutta jollain tavalla olen yhä epävarma itsestäni siinä mielessä, että ajattelen että mies kuitenkin löytää jonkun paremman. Muuten kaikki sujuu todella hyvin.
Haluaisinkin siis kysyä, että kuinka itsetuntoa voisi alkaa rakentamaan ihan alusta alkaen? Koska mun itsetunto on joskus lytätty aivan pohjaan niin se ei ole niin helppoa. En tiedä mistä aloittaisin. Haluaisin parantaa sitä itseni sekä mieheni vuoksi ja siksi, että voisin olla levollisin mielin ja itsevarmana vaikka mies olisikin juhlimassa tai toisten naisten seurassa. Onko muilla kokemuksia tästä?
Kommentit (12)
Kyllä. Eipä siinä mielestäni mitään väärää ole jos käy juhlimassa ja porukassa on uusia naisia. -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kyse on siitä että sun pitää muuttaa itseäs eikä olosuhteita, niin se on aika pitkä prosessi. Se voi lähteä siitä että ajattelet ensin katsovas itseäs ulkopuolelta ja mietit mikä on se sun ideaalitapa toimia ja käyttäytyä tilanteissa joissa koet epävarmuutta. Jos pitkään harjottelet sitä positiivista narratiivia omasta elämästäs niin se saattaa alkaa vaikuttaa niin että ihan oikeestikin sun mieli alkaa toimia halutulla tavalla. Tää ei tietenkään päde kaikkiin, sulla saattaa olla myös niin perustavanlaatuinen itsetunto-ongelma että siihen tarttee jonkinsorttista terapiaa.
Mieti mitä pelkäät. Menettäväs poikaystävän? Mitä muuta menetät samalla? Pelkäätkö kasvojen menetystä vai yksin olemista?
Sun täytyy rakentaa sun elämä ja itsetunto itses varaan. Helpommin sanottu ku tehty, mut sun täytyy tavallaan hyväksyä niiden asioiden menettäminen, jotka on sulle tärkeitä, vaikka et niitä oliskaan menettämässä. Sun arvo ei määräydy sen mukaan mitä joku ihminen susta ajattelee.
En juurikaan mieti mitä muut ajattelee vaan itseäni. Pelkään, että jos menettäisin poikaystäväni sillä tavoin että mua petettäisi tai että se löytäis paremman niin en vaan usko että kestäisin sitä. Tuntuu että itsetunto romahtaisi vieläkin entisestään aivan täysin.. En pelkää sitä että menettäisin kasvoni vaan en vain halua menettää tätä tilannetta kun kaikki on muuten nyt niin hyvin. Tuntuu että joutuisin taas nollatasolle jos tulisin jätetyksi tai petetyksi. En arvostaisi itseäni enää ollenkaan. -Ap
Onko väärin alkaa rakentaa itseään ulkoisesti paremmaksi jos se parantaa itsetuntoa? Vai pitäisikö sen lähteä sisältäpäin?
Kaikki pelot ovat pohjimmiltaan pelkoa omasta pärjäämisestä. Et niinkään pelkää eroa kuin sitä, ettet selviäisi siitä. Et pelkää itsetunnon huononemista (jota tapahtuu aina jätetyksi tulemisen jälkeen) vaan sitä, ettet saa sitä rakennettua uudelleen.
Kun ihmisellä on luottoa siihen, että selviytyy kyllä tavalla tai toisella, saa aika rauhassa pelätä mitä vain, eikä siitä ole niin paljon haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ensinäkin et voi omia tai kontrolloida toista. Hän pettää jos pettää, eikä sille vaan voi sitten mitään. Pitää osata luottaa ja lopettaa stressailu kehen kans hän törmäilee esim juhliessa. Poikaystäväs haluaa kuitenkin olla sun kans, kukaan ei pakota, joten sussa on pakko olla jotain mistä hän todella tykkää.
Älä rakenna itsetuntoa kenenkään varaan. Sun pitää vaan oppia hyväksymään itses sellasena kuin olet. On tottakai helpommin sanottu kuin tehty, mutta vain sinä itse voit sen tehä. Sun pitää kelvata sellasena kuin olet loppupeleissä vaan ja ainoastaan itsellesi, koska joudut olemaan juuri sinä niin kauan kun elät, eikä sitä asiaa voi muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensinäkin et voi omia tai kontrolloida toista. Hän pettää jos pettää, eikä sille vaan voi sitten mitään. Pitää osata luottaa ja lopettaa stressailu kehen kans hän törmäilee esim juhliessa. Poikaystäväs haluaa kuitenkin olla sun kans, kukaan ei pakota, joten sussa on pakko olla jotain mistä hän todella tykkää.
Älä rakenna itsetuntoa kenenkään varaan. Sun pitää vaan oppia hyväksymään itses sellasena kuin olet. On tottakai helpommin sanottu kuin tehty, mutta vain sinä itse voit sen tehä. Sun pitää kelvata sellasena kuin olet loppupeleissä vaan ja ainoastaan itsellesi, koska joudut olemaan juuri sinä niin kauan kun elät, eikä sitä asiaa voi muuttaa.
Tiedän tämän ja siksi kyselinkin kuinka voisin parantaa omaa itsetuntoani :( toi itsensä hyväksyminen sellasena kuin on on,kuten sanoit, helpommin sanottu kuin tehty. Koska arvet edellisestä suhteesta on niin syvät ja koska silloin luulin että oon ihan surkea kaikessa ja kamala niin se on vaan jättänyt niin syvät jäljet että haluaisin niitä koittaa korjata ja siksi juuri kyselinkin vinkkejä. En koe olevani omistushaluinen, mutta itselleni vain tulee epävarma olo silloin tällöin kun mies on juhlimassa uudessa porukassa. Annan kyllä
miehen mennä ja koitan parhaani mukaan luottaa aina. Joskus vaan kamppailen itseni kanssa kun itse olen kotona yksin. En myöskään koe että mun itsetunto on riippuvainen poikaystävästäni vaan koen itseni epävarmemmaksi joskus jos paikalla on vaikka paljon kauniita naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ihan samanlaisia ongelmia ja tuntuu, ettei terapiastakaan oo kauheesti ollut apua.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensinäkin et voi omia tai kontrolloida toista. Hän pettää jos pettää, eikä sille vaan voi sitten mitään. Pitää osata luottaa ja lopettaa stressailu kehen kans hän törmäilee esim juhliessa. Poikaystäväs haluaa kuitenkin olla sun kans, kukaan ei pakota, joten sussa on pakko olla jotain mistä hän todella tykkää.
Älä rakenna itsetuntoa kenenkään varaan. Sun pitää vaan oppia hyväksymään itses sellasena kuin olet. On tottakai helpommin sanottu kuin tehty, mutta vain sinä itse voit sen tehä. Sun pitää kelvata sellasena kuin olet loppupeleissä vaan ja ainoastaan itsellesi, koska joudut olemaan juuri sinä niin kauan kun elät, eikä sitä asiaa voi muuttaa.
Harvinaisen hyvin sanottu! 👍🏻 ja näinhän sen pitääkin mennä! Ei miesten varaan kannata heittäytyä, ne on yhtä luotettavia kuin pohjoiskorealaiset kodinkoneet..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän miltä tuntuu istua yksin kotona kun toinen on juhlimassa, eikä minulla edes ole tuollaisia kokemuksia tai niin huonoa itsetuntoa. Sinun täytyy vain luottaa toiseen.
Jotain ohjeita, jotka auttavat itsetunnon parantamisessa: ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan. Käy läpi menneisyyttäsi. Kaikki huonot asiat, miten sinua on kohdeltu ja mitä vääryyttä olet kokenut. Hyväksy nämä asiat, sure itseäsi ja ymmärrä, että vain sinä itse voit siirtyä eteenpäin ja tehdä itsestäsi vahvemman. Älä tuleudu liikaa nykyiseen suhteeseesi, eli jos vaikka eroattekin tai toinen pettää niin älä murru täysin. Mieti asioita muiden näkökulmasta, ei aina ole kyse sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensinäkin et voi omia tai kontrolloida toista. Hän pettää jos pettää, eikä sille vaan voi sitten mitään. Pitää osata luottaa ja lopettaa stressailu kehen kans hän törmäilee esim juhliessa. Poikaystäväs haluaa kuitenkin olla sun kans, kukaan ei pakota, joten sussa on pakko olla jotain mistä hän todella tykkää.
Älä rakenna itsetuntoa kenenkään varaan. Sun pitää vaan oppia hyväksymään itses sellasena kuin olet. On tottakai helpommin sanottu kuin tehty, mutta vain sinä itse voit sen tehä. Sun pitää kelvata sellasena kuin olet loppupeleissä vaan ja ainoastaan itsellesi, koska joudut olemaan juuri sinä niin kauan kun elät, eikä sitä asiaa voi muuttaa.Harvinaisen hyvin sanottu! 👍🏻 ja näinhän sen pitääkin mennä! Ei miesten varaan kannata heittäytyä, ne on yhtä luotettavia kuin pohjoiskorealaiset kodinkoneet..
Joo näinhän se on, hauskasti sanottu :D se ei helpota yhtään että tietää paljon kavereita jotka pettävät tai tuttuja ja sitä näkee joskus jopa ihan vierestä. Inhottaa todella paljon :/ joskus olen myös koittanut miettiä että miksi pettäminen koetaan edes ylipäätään niin kamalana asiana. Mua itseäni ainakin inhottaa se siksi että mietin että toinen on kokenut jonkun toisen naisen niin viehättävänä että on halunnut tehdä tämän kanssa jotain. Ja mahdollisesti pitänyt hauskaa, nauttinut toisesta.
Alue: Aihe vapaa
Miehesi käy juhlimassa ja hengailemassa vieraiden naisten kanssa ja sinä vaan pohdit, että miten
parantaisit itsetuntoasi????