Kävin kampaamossa ja perhe haukkuu.

Leikkasitko kouvolatukan?

Vierailija kirjoitti:

Leikkasitko kouvolatukan?

En leikannut.

Vaikka olenkin omasta mielestäni ruma, mieheni sanoo minua kauniiksi. Ehkä sinä joskus löydät itsekunnioituksesi ja lähdet pois ihmisen luota, joka ei sinua arvosta. Miksi edes olet tuossa suhteessa?

Ja lapsille pitäisi vanhenpana osata sanoa, että toista ei saa sanoa rumaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olenkin omasta mielestäni ruma, mieheni sanoo minua kauniiksi. Ehkä sinä joskus löydät itsekunnioituksesi ja lähdet pois ihmisen luota, joka ei sinua arvosta. Miksi edes olet tuossa suhteessa?

Ja lapsille pitäisi vanhenpana osata sanoa, että toista ei saa sanoa rumaksi.

Koska meillä on miehen kanssa muuten paljon yhteistä enkä saisi keneltäkään muultakaan mieheltä kehuja.

On kyllä tosi epäkunnioittavaa käytöstä perheeltäsi. Etenkin ruma saa paljon aikaan sopivasti leikatuilla hiuksilla ja hyvin istuvilla vaatteilla. Ei sen ulkonäön tietysti pitäisi ratkaista, mutta kyllä se vaikuttaa siihen miten itse ja muut meidät näkevät. Mutta todella huonoa käytöstä tuollalailla negatiiviseen sävyyn huomautella.

Mikä sussa sitten on rumaa? Muista, että esim ylipainoa voi vähentää, hionoa ihoa/hampaita hoitaa, riippareille hankkia kunnolla tukevat liivit, huonoa ryhtiä parantaa ym ym. Tuskin kukaan meistä on täydellisen tyytyväinen ulkonäköönsä, mutta kannattaa korostaa niitä vahvuuksia ja opetella tuntemaan oma tyylinsä.

Siisti, asiallinen ulkoasu riittää, sellainen jossa sinä itse viihdyt ja joka on tilaisuuteen sopiva (tyyliin ei leoparditoppia hautajaisiin...) ja miehes käsket opetella käytöstapoja ettei lapsetkin opi ääliöksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olenkin omasta mielestäni ruma, mieheni sanoo minua kauniiksi. Ehkä sinä joskus löydät itsekunnioituksesi ja lähdet pois ihmisen luota, joka ei sinua arvosta. Miksi edes olet tuossa suhteessa?

Ja lapsille pitäisi vanhenpana osata sanoa, että toista ei saa sanoa rumaksi.

Koska meillä on miehen kanssa muuten paljon yhteistä enkä saisi keneltäkään muultakaan mieheltä kehuja.

Ongelmana ei ole "rumuutesi" vaan itsetuntosi. Onnea valitsemallesi tielle. Et tule koskaan olemaan oikeasti onnellinen ja tyytyväinen itseesi, jos ainoa mittari on jonkun toisen kehut. Opi rakastamaan itseäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olenkin omasta mielestäni ruma, mieheni sanoo minua kauniiksi. Ehkä sinä joskus löydät itsekunnioituksesi ja lähdet pois ihmisen luota, joka ei sinua arvosta. Miksi edes olet tuossa suhteessa?

Ja lapsille pitäisi vanhenpana osata sanoa, että toista ei saa sanoa rumaksi.

Koska meillä on miehen kanssa muuten paljon yhteistä enkä saisi keneltäkään muultakaan mieheltä kehuja.

Ongelmana ei ole "rumuutesi" vaan itsetuntosi. Onnea valitsemallesi tielle. Et tule koskaan olemaan oikeasti onnellinen ja tyytyväinen itseesi, jos ainoa mittari on jonkun toisen kehut. Opi rakastamaan itseäsi.

Kyllä mä rakastan itseäni ja kun saamme lapset isoiksi ja kaikki laina-asiat kuntoon aion varmasti lähteä kävelemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olenkin omasta mielestäni ruma, mieheni sanoo minua kauniiksi. Ehkä sinä joskus löydät itsekunnioituksesi ja lähdet pois ihmisen luota, joka ei sinua arvosta. Miksi edes olet tuossa suhteessa?

Ja lapsille pitäisi vanhenpana osata sanoa, että toista ei saa sanoa rumaksi.

Koska meillä on miehen kanssa muuten paljon yhteistä enkä saisi keneltäkään muultakaan mieheltä kehuja.

Ongelmana ei ole "rumuutesi" vaan itsetuntosi. Onnea valitsemallesi tielle. Et tule koskaan olemaan oikeasti onnellinen ja tyytyväinen itseesi, jos ainoa mittari on jonkun toisen kehut. Opi rakastamaan itseäsi.

Kyllä mä rakastan itseäni ja kun saamme lapset isoiksi ja kaikki laina-asiat kuntoon aion varmasti lähteä kävelemään.

Että oman mukavuutesi tähden pilaat lapset ja eroat vasta, kun he varmasti ovat saaneet aivan kieroutuneen käsityksen parisuhteesta ja ihmisten kohtelusta? Ja siten heidän tulevaisuuden ihmissuhteensa ovat tuhoon tuomittuja. Tosi hieno homma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olenkin omasta mielestäni ruma, mieheni sanoo minua kauniiksi. Ehkä sinä joskus löydät itsekunnioituksesi ja lähdet pois ihmisen luota, joka ei sinua arvosta. Miksi edes olet tuossa suhteessa?

Ja lapsille pitäisi vanhenpana osata sanoa, että toista ei saa sanoa rumaksi.

Koska meillä on miehen kanssa muuten paljon yhteistä enkä saisi keneltäkään muultakaan mieheltä kehuja.

Ongelmana ei ole "rumuutesi" vaan itsetuntosi. Onnea valitsemallesi tielle. Et tule koskaan olemaan oikeasti onnellinen ja tyytyväinen itseesi, jos ainoa mittari on jonkun toisen kehut. Opi rakastamaan itseäsi.

Kyllä mä rakastan itseäni ja kun saamme lapset isoiksi ja kaikki laina-asiat kuntoon aion varmasti lähteä kävelemään.

Että oman mukavuutesi tähden pilaat lapset ja eroat vasta, kun he varmasti ovat saaneet aivan kieroutuneen käsityksen parisuhteesta ja ihmisten kohtelusta? Ja siten heidän tulevaisuuden ihmissuhteensa ovat tuhoon tuomittuja. Tosi hieno homma.

No sinä et tiedä meidän perheen talousasioista mitään ja vaikka eroaisin niin saisivathan he silti olla isänsä kanssa paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olenkin omasta mielestäni ruma, mieheni sanoo minua kauniiksi. Ehkä sinä joskus löydät itsekunnioituksesi ja lähdet pois ihmisen luota, joka ei sinua arvosta. Miksi edes olet tuossa suhteessa?

Ja lapsille pitäisi vanhenpana osata sanoa, että toista ei saa sanoa rumaksi.

Koska meillä on miehen kanssa muuten paljon yhteistä enkä saisi keneltäkään muultakaan mieheltä kehuja.

Ongelmana ei ole "rumuutesi" vaan itsetuntosi. Onnea valitsemallesi tielle. Et tule koskaan olemaan oikeasti onnellinen ja tyytyväinen itseesi, jos ainoa mittari on jonkun toisen kehut. Opi rakastamaan itseäsi.

Kyllä mä rakastan itseäni ja kun saamme lapset isoiksi ja kaikki laina-asiat kuntoon aion varmasti lähteä kävelemään.

Että oman mukavuutesi tähden pilaat lapset ja eroat vasta, kun he varmasti ovat saaneet aivan kieroutuneen käsityksen parisuhteesta ja ihmisten kohtelusta? Ja siten heidän tulevaisuuden ihmissuhteensa ovat tuhoon tuomittuja. Tosi hieno homma.

No sinä et tiedä meidän perheen talousasioista mitään ja vaikka eroaisin niin saisivathan he silti olla isänsä kanssa paljon.

On lapsille kuitenkin parempi nähdä että äiti puolusti itseään ja erosi huonosta suhteesta, kuin saada kuva että toisia voi kohdella ihan miten vaan. Ja itsepä otit talousasiat puheeksi - tiedät varmaan millaiset ihmiset ovat suhteessa rahan takia... Tai millaiset uhraavat lapsensa rahan vuoksi.

Leikkasitko lyhyeks?

Kerro kanpaamon nimi ni osaa kiertää kaukaa

En ole koskaan nähnyt rumaa ihmistä.

Oli ulkonäkö millainen tahansa, lapset pitäisi silti pystyä kasvattamaan hyvin. Nyt olet omiesi kanssa epäonnistunut kun haukkuvat ihmisten (vielä oman äitinsä!) ulkonäköä.

En ikinä pystyisi olla miehen kanssa joka ei kehu ulkonäköäni. Uskon, että tilanteesi tuo epävarmuutta. Opettele rakastamaan itseäsi juuri sellaisena kuin olet. Kun itsetunto kasvaa, voit hyvin sanoa heipat tuollaiselle luuserille joka ei arvosta sinua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olenkin omasta mielestäni ruma, mieheni sanoo minua kauniiksi. Ehkä sinä joskus löydät itsekunnioituksesi ja lähdet pois ihmisen luota, joka ei sinua arvosta. Miksi edes olet tuossa suhteessa?

Ja lapsille pitäisi vanhenpana osata sanoa, että toista ei saa sanoa rumaksi.

Koska meillä on miehen kanssa muuten paljon yhteistä enkä saisi keneltäkään muultakaan mieheltä kehuja.

Ongelmana ei ole "rumuutesi" vaan itsetuntosi. Onnea valitsemallesi tielle. Et tule koskaan olemaan oikeasti onnellinen ja tyytyväinen itseesi, jos ainoa mittari on jonkun toisen kehut. Opi rakastamaan itseäsi.

Kyllä mä rakastan itseäni ja kun saamme lapset isoiksi ja kaikki laina-asiat kuntoon aion varmasti lähteä kävelemään.

Että oman mukavuutesi tähden pilaat lapset ja eroat vasta, kun he varmasti ovat saaneet aivan kieroutuneen käsityksen parisuhteesta ja ihmisten kohtelusta? Ja siten heidän tulevaisuuden ihmissuhteensa ovat tuhoon tuomittuja. Tosi hieno homma.

No sinä et tiedä meidän perheen talousasioista mitään ja vaikka eroaisin niin saisivathan he silti olla isänsä kanssa paljon.

On lapsille kuitenkin parempi nähdä että äiti puolusti itseään ja erosi huonosta suhteesta, kuin saada kuva että toisia voi kohdella ihan miten vaan. Ja itsepä otit talousasiat puheeksi - tiedät varmaan millaiset ihmiset ovat suhteessa rahan takia... Tai millaiset uhraavat lapsensa rahan vuoksi.

Miten tämä nyt on huono suhde? siksikö kun mies ei valehtele ja kehu kauniiksi kun en sitä ole? ei tuo niin kamalasti ollut sanottu että tottuu hiuksiini ajan kanssa. Ja sanotaan mitä vaan raha-asioista niin kun on yhteinen yritys ja siihen lainat ja muuta lainaa vielä päälle niin ei siitä niin vaan lähdetä.

Vierailija kirjoitti:

Oli ulkonäkö millainen tahansa, lapset pitäisi silti pystyä kasvattamaan hyvin. Nyt olet omiesi kanssa epäonnistunut kun haukkuvat ihmisten (vielä oman äitinsä!) ulkonäköä.

En ikinä pystyisi olla miehen kanssa joka ei kehu ulkonäköäni. Uskon, että tilanteesi tuo epävarmuutta. Opettele rakastamaan itseäsi juuri sellaisena kuin olet. Kun itsetunto kasvaa, voit hyvin sanoa heipat tuollaiselle luuserille joka ei arvosta sinua.

Olen sanonut lapsille ettei kenenkään ulkonäköä saa haukkua ja samaa on mies heille sanonut. Jos mies ei kehu kauniiksi kun en sitä ole niin tekeekö hän siinä väärin? tiedän sen olevan täysin totta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olenkin omasta mielestäni ruma, mieheni sanoo minua kauniiksi. Ehkä sinä joskus löydät itsekunnioituksesi ja lähdet pois ihmisen luota, joka ei sinua arvosta. Miksi edes olet tuossa suhteessa?

Ja lapsille pitäisi vanhenpana osata sanoa, että toista ei saa sanoa rumaksi.

Koska meillä on miehen kanssa muuten paljon yhteistä enkä saisi keneltäkään muultakaan mieheltä kehuja.

Anteeksi vaan  mutta aiheutat ihan omalla "olen ruma, älkää välittäkö minusta"-asenteellasi sen että perheesi  ei arvosta sua. Lopeta uhriutuminen ja ulkonäkösi miettiminen. Se ei sun elämänlaatua ainakaan kohota, moinen marttyyriksi  heittäytyminen. Se, ettet saa muilta miehiltä kehuja ei pitäisi olla asia jolla määrittelet itsesi. Laita se itsetuntosi kuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olenkin omasta mielestäni ruma, mieheni sanoo minua kauniiksi. Ehkä sinä joskus löydät itsekunnioituksesi ja lähdet pois ihmisen luota, joka ei sinua arvosta. Miksi edes olet tuossa suhteessa?

Ja lapsille pitäisi vanhenpana osata sanoa, että toista ei saa sanoa rumaksi.

Koska meillä on miehen kanssa muuten paljon yhteistä enkä saisi keneltäkään muultakaan mieheltä kehuja.

Anteeksi vaan  mutta aiheutat ihan omalla "olen ruma, älkää välittäkö minusta"-asenteellasi sen että perheesi  ei arvosta sua. Lopeta uhriutuminen ja ulkonäkösi miettiminen. Se ei sun elämänlaatua ainakaan kohota, moinen marttyyriksi  heittäytyminen. Se, ettet saa muilta miehiltä kehuja ei pitäisi olla asia jolla määrittelet itsesi. Laita se itsetuntosi kuntoon.

En heittäydy marttyyriksi enkä mieti ulkonäköäni kuin ani harvoin. Satuin vain monen vuoden jälkeen myös vaihtamaan profiilikuvani faceen ja siellä tykkäyksiä antoivat vain oma mies ja vanhat naiset. Laittaahan sellainen aina toisinaan näin ulkonäkökeskeisessä maailmassa miettimään että on ruma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olenkin omasta mielestäni ruma, mieheni sanoo minua kauniiksi. Ehkä sinä joskus löydät itsekunnioituksesi ja lähdet pois ihmisen luota, joka ei sinua arvosta. Miksi edes olet tuossa suhteessa?

Ja lapsille pitäisi vanhenpana osata sanoa, että toista ei saa sanoa rumaksi.

Koska meillä on miehen kanssa muuten paljon yhteistä enkä saisi keneltäkään muultakaan mieheltä kehuja.

Anteeksi vaan  mutta aiheutat ihan omalla "olen ruma, älkää välittäkö minusta"-asenteellasi sen että perheesi  ei arvosta sua. Lopeta uhriutuminen ja ulkonäkösi miettiminen. Se ei sun elämänlaatua ainakaan kohota, moinen marttyyriksi  heittäytyminen. Se, ettet saa muilta miehiltä kehuja ei pitäisi olla asia jolla määrittelet itsesi. Laita se itsetuntosi kuntoon.

En heittäydy marttyyriksi enkä mieti ulkonäköäni kuin ani harvoin. Satuin vain monen vuoden jälkeen myös vaihtamaan profiilikuvani faceen ja siellä tykkäyksiä antoivat vain oma mies ja vanhat naiset. Laittaahan sellainen aina toisinaan näin ulkonäkökeskeisessä maailmassa miettimään että on ruma.

1st world problem ihan selkeesti. Kun ei tullut tykkäyksiä, viikko on pilalla? E helv.... Ja sun ikä oli??? Itse en kehtaisi valittaa moisesta netissä, annat itsestäsi  kyllä aika marttyyrin. Kuten sanoin, hoida se itsetuntosi kuntoon, aikuinen ihminen. Aloita vaikka tuosta läheisriippuvuudesta, jonka takia olet puhtaasti mukavuussuhteessa ja katkeroidut turhaan. Yksinjäämisen pelosta suhteessa oleminen  ja siitä katkeroituminen ei kaunista ketään.

Kivikissaäidin uusi avaus tämä?

Kyllä, jos en laittaudu, minua kannustetaan panostamaan ulkonäkööni mutta sitten kun niin teen, saan vihaisia ja ivallisia katseita, joista oikein huokuu että "mitä tuokin oikein yrittää" ja piilovihjailuja siitä ettei se kohdallani auta yhtään mitään. Eli ihan sama vaikka seisoisi päällä taikka käsillä, ruma ihminen on automaattisesti paha, hänen tekonsa ovat pahoja ja kaikki hänestä lähtöisin oleva on pahaa. Rumiin ihmisiin assosioidaan paljon negatiivisia luonteenpiirteitäkin, jos tämä on teille kauniille ja normaalin näköisille ihmisille jotakin epärealistista itkuvirttä niin voitte vaikka etsiä tietoa aiheesta, asiaa kun on nimittäin tutkittukin. Sitä kutsutaan Halo-efektiksi. Etenkin ruman naisen elämä on ihan suoraan sanottuna paskaa, minut jätetään sosiaalisten kontaktien ulkopuolelle koska ihmiset karsastavat rumuuttani. Voitte vain kuvitella sen surun ja itseinhon jos näen edes pienen pienen heijatuksen omista kasvoistani, olen ihan äärettömän yksinäinen ihminen ja pahinta tässä on se etten voi tehdä asialle yhtään mitään, ei tähän ongelmaan ole tiedossa helpotusta koska minulla ei ole varaa plastiikkakirurgiaan. Itsemurha pyörii mielessä harva se päivä.