Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tiedän taas uuden syyn siihen, miksi en siivoa perheessä ja miksi olen katkera
06.09.2016 |
Olen niin loukkaantunut. Sisälläni on tonneittain kärsimystä ja vihaa olen verisesti loukkaantunut tunnetasolla. Minun ei ole annettu pitää puoliani lapsena ja lisäksi jos minua loukattiin pienenä minulle sanottiin, että siitä pitää päästä yli niin kuin sellainen aikuien kykenee pääsemään, jolla on ensin takanaan kaikki maailman tuki päästä yli. Eli minut mitätöitiin.
Esimerkiksi tänä aamuna lapseni loukkasi minua. Tilanne meni niin, että pihallamme oli kauriita. Pienempi lapsi videoi niitä innoissaan ikkunan edessä kun isompi heräsi ja tuli keittiöön. Sanoin, että varovasti, ettet pelästytä kauriita, ettei ne lähde pois. Isompi lapsi seisoi vain eikä mennyt ikkunaan (eikä paikaltaan nähnyt kauriita) ja hänestä kun ei aina uneliaana tiedä, onko niistä edes kiinnostunut, niin sanoin, kun mieään ei tapahtunut, että mene vessaan. Lapsi meni. Tultuaan takaisin kauriit olivat jo siirtyneet ja lapsi alkoi ulvoa ja mölistä, että hän ei nähnyt kauriita. Sanoin, että no voi, koitin tukea hänen harmiaan. Mutta nyt syyllinen olinkin yhtäkkiä minä, joka olin estänyt häntä menemästä katsomaan kauriita ikkunasta! Kun ainoa mitä sanoin, oli että varovasti, etteivät ne karkaa (ovat tosi arkoja liikkeelle, ne olivat kyllä harvinaisen lähellä, ehkä vain 10 metrin päässä).
Lapsi syytti meitä muita ettei ollut nähnyt kauriita! Mies sai lapsen onneksi lopulta rauhoittumaan ja kauriita sai veilä katselluksi muista ikkunoista, koska ne eivät olleet vielä lähteneet, mutta paras näkymä kieltämättä menetettiin.
Ymmärrän, että lapsi saattoi kokea minut syylliseksi, mutta silti minulle tuli tosi ikävä tunne soitä, että mies ei vielä sanonut mulle, ettei se mun syy ollut, koska ei ois tullut pieneen mieleenikään kieltää lasta näkemästä kauriita.
Toisaalta sitä miettii, että näin herkkä sitä sitten on, kun on itseä estetty lapsena saamasta oikeutta. Mun lapsi taisi saada kuitenkin lopulta oikeutta tänä aamuna, mikä on tietenkin hyvä asia.
Kommentit (41)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai jessus sä oot pihalla niiden kauriiden kassa. Ennustan että mies lähtee kun lapset on isoja.
Lapset syyttävät aina vanhempiaan kaikesta. Laittavat kengät vääriin jalkoihin tai eivät kerkiä katsomaan lemppariohjelmaa, kun äiti pakottaa syömään yhden perunan.
Teini-iässä tuo vielä korostuu eikä äidin tarvitse sanoa mitään, kun teini suuttuu ja juoksee huutaen omaan huoneeseensa ja syyttäen äitiä jopa siitä, että sataa vettä, kun teinin piti just sinä päivänä laittaa ne uudet valkoiset Converset.
Vaikka vanhemmat kuinka tukisivat ja seisoisivat lapsen takana, ei todennäköisesti estä noita lasten hepuleita.
No tuohan oli ihan pätevä syy olla tiskaamatta. Aika meni tuohon aloitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Lapset syyttävät aina vanhempiaan kaikesta. Laittavat kengät vääriin jalkoihin tai eivät kerkiä katsomaan lemppariohjelmaa, kun äiti pakottaa syömään yhden perunan.
Teini-iässä tuo vielä korostuu eikä äidin tarvitse sanoa mitään, kun teini suuttuu ja juoksee huutaen omaan huoneeseensa ja syyttäen äitiä jopa siitä, että sataa vettä, kun teinin piti just sinä päivänä laittaa ne uudet valkoiset Converset.
Vaikka vanhemmat kuinka tukisivat ja seisoisivat lapsen takana, ei todennäköisesti estä noita lasten hepuleita.
Minä vein autolla tänään kasiluokkalaisen kouluun. Ihan hyvää hyvyyttäni. Ulkona haisi jokin ihme haju reitin varrella. Sekin oli minun syyni. Metroon kun kuulemma ei olisi haissut. Että näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huh. Mä en jäis vatvomaan. Ethän voi sanoa lapsille yhtään mitään, etkä rajoittaa edes kasvatuksen nimissä, jos pelkäät joka ikinen kerta loukkaavas ja tuhoavas lapsen psyykeen? Sanoit lapselle kauriista, annoit mahdollisuuden, hän ei reakoinut, ohjasit vessaan, hän näki kauriit sen jälkeen. Mitään peruuttamatonta vahinkoa ei tapahtunut. Vielä. Mutta jos alat tuollaisia märehtiä isommin ja pyydellä anteeksi, lapsi oppii manipuloimaan ja syyllistämään sua ja käyttämään sun traumoja hyväkseen.
On eri asia sanoa, että lähde kulkemaan siitä, että sisarus saa katsoa rauhassa kauriita kuin sanoa, että tule hiljaa, kun sisarus katsoo kauriita.
Mun mielestä ne kauriit käyttäytyivät loukkaavasti sua kohtaan. Tee niistä heti parikymmentä aloitusta. Laitat vaan kauriin äiti-sanan kohdalle. Kuluu se päivä niinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro se j*malauta sille terapeutillesi, ÄLÄ KAADA SITÄ MEIDÄN NISKAAN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huh. Mä en jäis vatvomaan. Ethän voi sanoa lapsille yhtään mitään, etkä rajoittaa edes kasvatuksen nimissä, jos pelkäät joka ikinen kerta loukkaavas ja tuhoavas lapsen psyykeen? Sanoit lapselle kauriista, annoit mahdollisuuden, hän ei reakoinut, ohjasit vessaan, hän näki kauriit sen jälkeen. Mitään peruuttamatonta vahinkoa ei tapahtunut. Vielä. Mutta jos alat tuollaisia märehtiä isommin ja pyydellä anteeksi, lapsi oppii manipuloimaan ja syyllistämään sua ja käyttämään sun traumoja hyväkseen.
On eri asia sanoa, että lähde kulkemaan siitä, että sisarus saa katsoa rauhassa kauriita kuin sanoa, että tule hiljaa, kun sisarus katsoo kauriita.
No en usko, että tämä lapsi oppii, on niin kiva ja kiltti luonteeltaan. En vain tajua, miksei sanonut, että haluaa nähdä kauriit, mutta ehkä pelkäsi, että ne lähtevät jos puhuu, koska ne joskus ovat niin varuillaan ja lapsella on kova ääni ja tietää sen itsekin. Ja vaikeaa edes kuiskata.
Mä oon nyt ihan marttyyrifiiliksellä täällä keskenäni ja vituttaa. Aina mua syytetään.
Ap
Ne kauriit oli selvästi unohtaneet ottaa aamulääkkeet. Odottakaa rauhassa. Iltapäivällä lupaan, että se puun alla oleva pihatonttu alkaa puhua teille ja joulupukki saapuu lentävien porojen kanssa iltakahville. Äläkä herranjestas siivoa kotona mitään, se koko alue on FBI:n miinoittama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai sitten toinen näkökulma on jotenkin sellainen että aina minussa on jotain vikaa. Jos nyt haluttaisiin syyttää minua. Että pitäis olla parempi äiti. Ei niin kuin PYSTY olemaan hyvillä mielin äiti. Tyytyväinen itseensä, mitenkään.
Ap
Mitä helvettiä? Ei lasten toiminnassa ole aina tolkkua ja suusta voi tulla ihan mitä sattuu. Haluatko kuulla mistä meidän eskari-ikäinen on viimeisten 24 tunnin aikana ulvonut? No, tässä:
1. "En halua mennä eskariin, miks te viette mut sinne joka päivä ääääää!" -> Lopputulos iltapäivällä: "Tänään oli tosi kivaa eskarissa ja huomenna on metsäretki, jippii!"
2. "Miksi sää laitoit mulle kaakaon maidon sekaan, mä halusin itse laittaa äääääää!"
3. "Miks mun pitää mennä (harrastus x:ään), siellä on ihan tylsää äääää!" -> Lopputulos harrastuksen jälkeen: "Meillä oli tosi kivaa, oli yks tosi vaikee temppu ja mää onnistuin ja sit ens kerralla on vielä lisää sitä kivaa!"
4. "Miksi te aina ostatte tätä leipää jota mää en voi syödä ääääääää!" (Oli vaalea leipä loppu ja tarjolla vain ruisleipää, jota on tietty vaikea syödä jos kaksi etuhammasta heiluu.)
5. "Miks mun lippis jäi sinne (harrastuspaikka x:ään), miksei me haeta sitä nyt heti ääääääää!" (Joo, niin unohtui ja huomattiin kotona, harrastuspaikka on kiinni ja luvattiin käydä tänään hakemassa.)
6. "Äääääääääääää, miks mulla ei oo sitä lippistä, en haluu laittaa mitään muuta lippistä kun nää on ihan tyhmiä kun te ootte ostaneet tämmöisiä tyhmiä lippiksiä ja hattuja ääääää!" (No voi sun perkele, pistä nyt joku kotsa päähän ja haetaan illalla se perkeleen lippis, ei sitä nyt tähän aamuhätään pieraista.)
6. "Ääääääää, miks tää ovi on niin vaikee avata äääääääää!" (Joo, no ovi on vähän turvonnut tähän aikaan vuodesta ja pikkaisen jäykkä, mutta kyllä se aukeaa kun vähän tönäisee ja aina ennenkin on ulos asti selvinnyt ilman oven läpi puskemista.)
7. "Miks mulla ei oo koskaan kavereita meillä käymässä ääääääää mä haluun et tulis kaveri meille!" (Voi tsiisus, just sovittiin että viikonloppuna tulee kaveri yökylään ja toissapäivänä olit toisen kaverin luona leikkimässä ja eilen illalla siellä harrastuksessa leikit muiden kanssa ja oli kivaa.)
Otinko itseeni? No en. Oisko kannattanut ottaa? No ei helvetissä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta jos vain ajattelee sitä, ettei ota itseensä, niin onko sen hinta se, että lapsi kärsii aidosti? Ja sitä vain vanhempi on tyytyväinen, että itse pärjää?
Ap
Kärsii aisosti siitä että meni vessaan? En usko.
Ne peurat kannattaisi kyllä häätää siitä pihapiiristä, koska ne levittää punkkeja.
Vierailija kirjoitti:
Kärsii aisosti siitä että meni vessaan? En usko.
Ne peurat kannattaisi kyllä häätää siitä pihapiiristä, koska ne levittää punkkeja.
No voi vittu mikä Vilijonkka. Sä olet varmaan äiti jonka lapset leikkii rahasto-osakkeilla eikä leikkimökissä. (Joku vanhempi moitti rahaa leikkimökkiin laittanutta isää, että jos saman summan ois pannut osakkeisiin ois kohta hieno potti koossa).
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos vain ajattelee sitä, ettei ota itseensä, niin onko sen hinta se, että lapsi kärsii aidosti? Ja sitä vain vanhempi on tyytyväinen, että itse pärjää?
Ap
Miten ihmeessä olisi minun "vikani", jos lasta vituttaa huonosti jalkaan menevä sukka, metsään painellut kauris, mukista pöydälle valunut kaakao, kaverin luokse jäänyt lempilelu tai mikään mukaan ihan tavallinen arjen juttu, jota en ole aiheuttanut? Tai tapahtuma jonka olen aiheuttanut, mutta jonka tarkoituksena ei ollut tuottaa lapselle surua ja kärsimystä? Jos minä laitan lapsen mukiin kaakaojauhetta ja lapsi vetää pultit, niin siinä tilanteessa voi kokea empatiaa lasta kohtaan ("ai hitsit kun sua harmittaa, haluuks ensi kerralla laittaa ite, koitapas muistuttaa mua"), mutta lapsi ei todellakaan kaipaa sitä, että aikuinen plumpsahtaa samalle tunteiden sekamelskan tasolle kuin lapsi ("voi anteeksi kauheesti, oonpas mää hirveä, onhan tää ihan kauheeta että mää laitoin sitä kaakaojauhetta, ai kauheeta, nyt on paha mieli, kylläpä mua ahdistaa, ahdistaako suakin, voi kauhee nyt kärsitään yhdessä tai siis anna äiti kärsii, ei sun tartte kärsii, voi hirvee mitä mää tein").
En tiiä johtuuko tää nyt siitä et oon lapseton mutta en tajunnut mitään. Siis esim et mikä tossa aloituksesta estää aapeeta siivoamasta?
Sä analysoit asiat kuoliaaksi. Ihan normikäytöstä lapselta, ei sitä tarvinne tunteja analysoida. Jos teet noin muissakin asioissa, elämästäsi tulee tosi raskasta.
Alue: Aihe vapaa
Mietin vain, että jos mies ei ois saanut annettua lapsen loukkaantumiselle oikeutusta ja siten lasta rauhoittumaan, kun hän nyt kerran meni kokemaan tilanteen noin, vaikkei se todellakaan ollut mitä tarkoitin, niin olisiko hänkin lerännyt siemenen katkeruudelle loppuelämää varten?
Minua loukkaa se, että minusta "tehtiin" syyllinen, vaikka olin sitä yhtä vähän kuin lapsikin. Mutta ymmärrän kyllä, että se, että se loukkaa minua on ihan hölmöä. Normaali aikuinen varmaan ajattelisi, että koska ei tarkoittanut että lapsi ymmärtäisi sen noin, niin ei tavallaan haittaa vaikka häntä syytettäisiinkin siitä, että lapsi sen noin ymmärsi.
Mutta pääasia on, ettei lapselle jäänyt asiasta katkeruutta, mutta aika hassua kun sattui näin kun juuri aamulla heräsin miettien miten paljon olenkaan loukkaantunut asioista elämäni varrella tai siitä, etten ole saanut päättää itse asioistani tavallaan.
Ap