Julkinen työhakemus luovalle alalle - palkkaisitko?

Rekrytoija haistaa viivan ja palkkaa pikku suojatikseen.

Tuo työhakemus on blogitekstiä. Onkohan se esillä myös mollissa http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/

En voi ymmärtää että 30-vuotias on noin pihalla.

Blogi voi olla loistava lisä cv:hen kun se käsittelee haettua alaa ja näin tukee työhakemusta. Mutta jos blogiin on vedetty mukaan koko elämä synkimpiä salaisuuksia myöten sen positiivinen teho laskee. Pikasilmäyksellä katsottuna yksi blogin sivureunan tägeistä? on alkoholismi. Mahdollisena työnantajana mielenkiintoni tyssää siihen.

En palkkaisi. Aivan liian pitkä hakemus, en edes jaksanut lukea loppuun. Antoi itsestään lapsellisen ja yksinkertaisen kuvan.

Tuottaako tuo blogi niin paljon rahaa että oli varaa irtisanoutua työstä. Ilmeisesti.

Ellen lukenut huolimattomasti, niin tuossa ei ollut mitään mainintaa koulutuksesta. Valokuvaus on kiva harastus ja photoshopilla saa kivoja kuvia, mutta ...??? hakija ei kerro millaiset aiheet häntä valokuvaajana kiinnostavat tai mitä hänen bloginsa käsittelee. 

Muuten hakemus on tunteileva ja romanttinen: "tykkään olla luova". Teen itse luovaa työtä ja 25 h/ kolme päivää viikossa, mitä se on? Luova työ on kovaa, taloudellisesti epävarmaa työtä, jossa ei katsota kelloa eikä lasketa tunteja. Työtä tehdään silloin kun on "tilaus päällä". Hakija mainitsee heti mainion luonteensa jälkeen perhesuhteensa. Miksi niiden oletetaan olevan tärkeitä työnantajalle? Nehän voisi mainita rajoitetun työajan kohdalla. 

Hakemus on monisanainen. Hakija ei ole tehnyt valintaa sen suhteen, mikä hänet erityisesti pätevöittää luovaan työhön (ja mitä hän sillä tarkoittaa) ja keskittynyt siihen.

Hakemuksen kieli tuntui olevan suht' ok, asenne innostunut  ja 11 vuoden työkokemus on tietysti plussaa. En kuitenkaan palkkaisi luovaan työhön. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo työhakemus on blogitekstiä. Onkohan se esillä myös mollissa http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/

En voi ymmärtää että 30-vuotias on noin pihalla.

30-vuotias? Oikeasti? Itsekin olen haaveilija, mutta...

Jos hakee työtä, olisi hyvä edes tietää vähän, mitä hakee. Eri asia jos sanoo vaikka, että tarviin rahaa epätoivoisesti, teen mitä vaan. Mutta tämä on irtisanoutunut toisesta hommasta ja hakee jotain epämääräistä tajunnanvirtahommaa, kun niinku näkee kauneutta joka puolella. Mutta siivoustakin voisi olla. Eli mitä?

Hakemuksen kaltaista työtä ei ole tarjolla työnantajien taholta poislukien se siivous. Itse itsensä työllistäen sellainen saattaa onnistua. Mutta sitten täytyy painaa duunia kolminkertaisesti toivottuun viikkotuntityömäärään nähden eikä sekään välttämättä riitä.

Jos saa järkkärin mieheltä lahjaksi se ei vielä tee pätevää "luovan työn tekijää"

Vierailija kirjoitti:

Myös kiinteistönvälittäjiltä vaaditaan koulutus nykyään melkein poikkeuksetta.

Ei vaadita, ja "koulutuksen" voi suorittaa lukemalla parikymmentä sivua ja suorittamalla tentin, josta jokainen lukutaitoinen selviää.

Matti Nykänen varmaan seuraavaksi alalle ;-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös kiinteistönvälittäjiltä vaaditaan koulutus nykyään melkein poikkeuksetta.

Ei vaadita, ja "koulutuksen" voi suorittaa lukemalla parikymmentä sivua ja suorittamalla tentin, josta jokainen lukutaitoinen selviää.

Matti Nykänen varmaan seuraavaksi alalle ;-)

Tosiaan. Korjaan kirjoitusvirheeni, tutkinto on oikea sana.

Voi surkeuden surkeus! :( Avaan rekrytointityötä tekevänä millä tavalla tulkitsen tätä hakemusta.

"Nimeni on --, 30-vuotias iloinen ja elämänmyönteinen aviovaimo ja pikkusisko Helsingistä."

No niin, kiva. Eka asia, jonka mahdollinen työnantaja saa sinusta tietää, on että olet avioliitossa... Ja on isosiskokin! Wow.

"Yhdentoistavuoden ajan olen toiminut asiakaspalvelutyössä, joista suurimman osan aikaa myyjän tehtävissä. Vaikka olenkin aina pitänyt työstäni ja saanut toteuttaa siinä joitain visioitani, nyt minua kuitenkin kiehtoo alan vaihto luovalle alalle."

Kirjoitusvirhe nro 1. Olisi myös kiva tietää minkä tyyppisissä yrityksissä töitä on tehty. On vähän eri juttu olla myyjänä S-marketissa kuin autoliikkeessä.

"Luovuudessa minua motivoi visuaalisuus, esteettisyys, verbaalisuus ja omien innovatiivisten ideoiden rohkeasti esille tuominen. Näen kauneutta joka paikassa ja mielestäni tällaisen kauneuden vangitseminen esimerkiksi valokuvien kautta on paitsi myös itselle palkitsevaa niin parhaassa tapauksessa myös toisia inspiroivaa. Olen kokenut tämän positiivisen ketjureaktion myös blogiani tehdessä; on ihana tunne kun onnistuu luomaan kuvien ja tekstien muodossa jotain sellaista, mistä itse saa mielihyvää ja mikä voi ilahduttaa olemassaolollaan lukijoita. Tämä onkin blogin pitämisessa mielestäni palkitsevinta ja iloa tuottavaa."

Luovuus on aika vaikeaa määritellä. Ymmärrän visuaalisuuden ja esteettisyyden, mutta verbaalisuus? :D Okei, on kiva tietää että hakija tuo mielellään uusia ideoita, mutta loppuosa lähtee menemään haaveiluksi. 

"Mieliharrastukseni tällä hetkellä on valokuvaaminen ja koen valtavaa tunteen paloa siinä kehittymisessä. Jo pikkutyttönä haaveilin omasta kamerasta ja kun sen viimein noin kaksi vuotta sitten mieheltäni sain lahjaksi, ilolla ei ollut rajaa. Haluan jatkuvasti haastaa itseäni parempaan kameran käyttöön ja koenkin kehitykseni ottaneen tässä suuria harppauksia. Pidän myös jonkinlaisena harrastuksena kotimme sisustamista ja sen kodikkaaksi laittamista; mielestäni kaunis koti tuo arkeen mielekkyyttä mutta silti sen ei tarvitse olla laitettu kalliilla maulla. Käytännölliset ratkaisut sopivan sävyisillä tekstiileillä ja huonekaluilla luovat harmoniaa ja ilahduttavat silmää siitä nauttivia."

Hieman erikoista hypätä näin pian omiin harrastuksiinsa kun rekrytoija mielellään tietäisi siitä työhistoriasta ja osaamisesta vähän lisää. Mukavaa, että olet saanut lahjaksi kameran ja koti on kaunis MUTTA MENTÄISIINKÖ ASIAAN JO.

"Luonteeltani olen rauhallinen mutta silti spontaani ja helposti uusista asioista innostuva. Mieheni joutuukin minua tässä kohtaa välillä rauhoittelemaan, koska uusien mielekkäiden ideoiden edessä haluaisin päästä toteuttamaan visioitani heti! Toisaalta, tämän vuoksi alan vaihto minua juuri kiinnostaakin; vapaana virtaavasta tajunnanmerestä kiinni ottaminen ja sen toteuttaminen olisi unelmani!"

Miten rauhallisuus tai spontaanius näkyy työelämässä? Ei kiinnosta, että aviomies joutuu pidättelemään  vaan joutuisiko mahdollinen työnantaja pidättelemään? Ja taas tullaan tähän luovuuden määritelmään. Niin kuin moni luovalla alalla työskentelevä on jo sanonut, harvoin työssä voi oikeasti vaan miettiä ja napata ideoita päästänsä ja alkaa niitä toteuttaa. Työn asiakas määrää mitä lähdetään tekemään, millä resursseilla ja miksi. Tuntuu, ettei hakija oikeasti edes tiedä tai ymmärrä millaista on olla työssä ns. luovalla alalla.

"Rauhallisen luonteen omaavana olen myöskin ulospäinsuuntautunut, sosiaalinen, lempeä, toiset huomioon ottava ja rehellinen. Työntekijänä en esimerkiksi koskaan halua varastaa työnantajaltani rahaa tai aikaa vaan pyrin aina tekemään työni niin tunnollisesti kuin osaan."

Niin tunnollisesti kuin osaat, eli et välttämättä ole edes tunnollinen? En halua lukea hakemuksesta, että mieleesi ylipäätänsä tulee työnantajalta varastaminen!! Adjektiivien luettelun lisäksi olisi mukava tietää miten nämä piirteet näkyy työssä tai onko niistä ollut hyötyä vaikka asiakaspalvelutyössä?

"Minulle on myöskin hyvin tärkeää, että toisilla alaisilla on turvallista olla seurassani ja että he kokevat minut helposti lähestyttäväksi. Uskon, että hyvällä työilmapiirillä on suoranainen vaikutus yrityksen tulokseen ja näin ollen toimeentulon säilyvyyteen."

Älä puhu alaisista vaan kollegoista tai työntekijöistä. Outo lause tuo työilmapiiri-juttu.

"Haen tällä hetkellä osapäiväistä työtä noin 25 tuntia viikossa kolmena päivänä viikossa mieluiten säännöllisellä työajalla. Hakemani työ voi olla mitä tahansa toimistosiivouksesta (kyllä, koen sen myös luovaksi) aulatyöhön tai blogin pitämisestä valokuvauksen harrastamisen sopivaan alaan. Olen avoin monille työehdotuksille, joten mikäli näet minussa potentiaalia alaisekseksi, saat minuun helposti yhteyden sähköpostitse -- tai --. Mikäli mielenkiinto on molemminpuolista, lähetän sinulle tarkemmat tietoni, CV:ni ja suosittelijoideni nimet."

No onpahan vaatimukset. Ja mikä pettymys kun hakemuksen lukemisen ajan on odotettu milloin kerrotaan osaamisesta luoville aloille (esim. taitto-ohjelmat, valokuvaus, kirjoitustaidot yms.), niin isketäänkin nyrkillä, että ei, kyl mä voisin toteuttaa luovuuttani vaikka siivoojana. Mitä?????? :D Ja paha, paha tuo "mikäli mielenkiinto on molemminpuolista". Tässä nyt ei kuitenkaan ole kyse mistään vakuuttavaa työhistoriaa niittäneestä ammattilaisesta, joista osa voikin tuolla tavoin valita työpaikkansa, vaan ilmeisesti ilman koulutusta olevasta myyjästä. Vastaavia hakijoita on kymmenen tusinassa, valitsen mielummin jonkun vähemmän ylimielisen haastateltavaksi.

"Koska uskon, että elämä kantaa, otin rohkean askeleen uutta haavetyötäni kohti ja irtisanoin itseni nykyisestä työstäni. Minulla on vahva luottamus, että heittäytymiseni elämän siiville palkitaan ja näin ollen olen valmis aloittamaan uudessa työssä 1.10.2016. Ehkä saan aloittaa juuri sinun palveluksessasi ja yhdessä voimme rakentaa molempia kiehtovaa ja siitä innostunutta luovuutta!"

Ja haaveeksi jää. Miksi et pysty aloittamaan työtä seuraavan 3,5 viikon aikana? Pitääkö haaveilla vielä vähän lisää?

En halua pilkata luovan työn hakijaa, mutta kyllä rekrytointityön tekijän purku hakemuksesta (52 ja 53) nauratti: juuri noin. 

Moni tuntuu kuvittelevan, että luova työ on kekkailua ja haaveksintaa ilman rajoja. Jotta saisi itsestään irti ajatuksen, jota voi lähteä kehittelemään, pitää ensin olla sata hylättyä ideaa. Siksi mua usein ärsyttää, kun ihmiset määrittelevät itsensä, "mä olen älyttömän luova ja kans visuaalinen". Mitä se on, konkreettisesti?

Kuinka paljon hakija kuvaa päivässä/ viikossa, kuinka monta kuvaansa hän hylkää? Osaako hän perustavat tekniikat, osaako hän vedostaa; mitä hän tietää valosta ja sommittelusta? Tämän hän jättää kertomatta, mutta rekrytoija saa tietää, että hänellä on kiva aviomies.  

En ole mikään blogituntija, mutta olen ymmärtänyt että vähän jokainen meiju pystyy avaamaan blogin, jossa kuvailee omaa todellista tai haaveilemaansa elämää ja laittaa sitten sinne jotain kännykkäkuvia ja kissavideoita. Se on jutustelua, vuodattamista, sillä ei ole mitään tekemistä luovan työn vaatiman kurinalaisuuden kanssa. Blogit, FB yms. rapauttavat käsitystä siitä mitä luovuus on, ne vain täyttävät maailman höpinällä ja hälinällä. 

43

"Työntekijänä en esimerkiksi koskaan halua varastaa työnantajaltani rahaa tai aikaa..."

Et maininnut, että et dokaa työajalla, joten onko siitä pääteltävissä, että olet yleensä kännissä töissä? 

Ruokansa on smoothie, sosekeitto, kahvit, miehen tekemä raakakakku.

Vierailija kirjoitti:

Ruokansa on smoothie, sosekeitto, kahvit, miehen tekemä raakakakku.

Häh?

En jaksanut lukea kokonaan. Mutta ehkä myötähäpeällisintä mitä olen vähään aikaa lukenut. Tylsä, mitäänsanomaton ja ylipitkä. Lisäksi yritti kuulostaa jotenkin taiteelliselta, ihan kuin se luovuus olisi yhtä kuin taivaanrannan maalari.

Kliseinen ja liian pitkä. En teilaisi, mutta todennäköisemmin palkkaisin sen, joka saa hakemuksensa sopimaan yhdelle A4-arkille ja pystyy siinä sanomaan tärkeimmät asiat. 

Huh mikä hakemus, ei oo realismia vaan pilvilinnoja