Ensitreffit alttarilla alkaa taas: mitä mieltä valituista pareista? KUVAT

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Av-mammat ovat karmeita sisäisesti rumia kotkia. Miehet eivät erityisen komeita = pareilla ei mitään mahdollisuuksia? Ehkä asiantuntijat ovat haastatelleet nämä ohjelman naiset ja tulleet siihen lopputulokseen, että nämä ovat lämpimiä ja sydämellisiä, aikuisia naisia, joille he tekisivät karhunpalveluksen, jos valitsisivat ulkonäköihanteen mukaisen miehen luonteeltaan ja arvomaailmaltaan sopivimman sijaan. Ensin mammat joka ketjussa julistavat, miten miehet ovat pinnallisia urpoja ja Tosimies rakastaa naisensa raskauksienjälkeistä löllövatsaa ja käytännöllistä lyhyttä hiusmallia ym. Sitten kuitenkin tullaan tällaisiin ketjuihin paljastamaan oma kylmä sielunmaailmansa.

Vaikka itse osallistuisin ohjelmaan, ja tapaisin alttarilla miehen, jonka ulkonäkö ei sykähdyttäisi, niin kyllä minua silti kiinnostaisi selvittää, miksi asiantuntijat ovat katsoneet hänet minulle sopivaksi puolisoksi. Vaikka baarissa ei katsoisi tietynnäköisten tyyppien perään, niin tuossa formaatissahan on ideana, että antaa mahdollisuuden samanhenkiselle ihmiselle, ei pelkälle pinnalle.

Sanopa muuta. Näitä viestejä on vastenmielistä lukea. 

Eikö ulkonäöllä muka ole merkitystä? Se on totta, että luonne ratkasee enkä itsekkään ottaisi miestä, vaikka olisi kuinka komea, jos arvomaailma eri ja luonne ei mätsäis omaani. Mutta jonkinlaista viehätystä pitää kumppanissa olla. En itse ainakaan voisi levittää haarojani miehelle, johon en tuntisi vetoa. Miehen pitää olla karismaattinen ja komea, arvomaailtansa sama ja luonteeltansa uskollinen, rehellinen ja huumorintajuinen. Ei pelkkä ulkonäkö vaan koko helahoito, se on se mikä ratkasee. :) Kimmolta puuttuu se ulkoinen viehätys, mutta ehkä johonkin toiseen hänen ulkonäkönsä uppoaa.

En ole se, jolle kommentoit, mutta työnnänpä lusikkani soppaan. Joo, toki ulkoisella olemuksella ja viehättävyydellä on väliä, mutta kuvasta ei voi sanoa, miten paljon kemiaa tulee livenä olemaan eikä sitä kemiaa määritä pelkästään ulkonäkö vaan itsevarmuus, huumorintaju, hymy, koko olemus. Ehkä Kimmo ei ole maailman komein, mutta ihan mukavan näköinen ja jonkun mielestä saattaisi olla maailman paras, jos rakkaus roihahtaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Av-mammat ovat karmeita sisäisesti rumia kotkia. Miehet eivät erityisen komeita = pareilla ei mitään mahdollisuuksia? Ehkä asiantuntijat ovat haastatelleet nämä ohjelman naiset ja tulleet siihen lopputulokseen, että nämä ovat lämpimiä ja sydämellisiä, aikuisia naisia, joille he tekisivät karhunpalveluksen, jos valitsisivat ulkonäköihanteen mukaisen miehen luonteeltaan ja arvomaailmaltaan sopivimman sijaan. Ensin mammat joka ketjussa julistavat, miten miehet ovat pinnallisia urpoja ja Tosimies rakastaa naisensa raskauksienjälkeistä löllövatsaa ja käytännöllistä lyhyttä hiusmallia ym. Sitten kuitenkin tullaan tällaisiin ketjuihin paljastamaan oma kylmä sielunmaailmansa.

Vaikka itse osallistuisin ohjelmaan, ja tapaisin alttarilla miehen, jonka ulkonäkö ei sykähdyttäisi, niin kyllä minua silti kiinnostaisi selvittää, miksi asiantuntijat ovat katsoneet hänet minulle sopivaksi puolisoksi. Vaikka baarissa ei katsoisi tietynnäköisten tyyppien perään, niin tuossa formaatissahan on ideana, että antaa mahdollisuuden samanhenkiselle ihmiselle, ei pelkälle pinnalle.

Sanopa muuta. Näitä viestejä on vastenmielistä lukea. 

Eikö ulkonäöllä muka ole merkitystä? Se on totta, että luonne ratkasee enkä itsekkään ottaisi miestä, vaikka olisi kuinka komea, jos arvomaailma eri ja luonne ei mätsäis omaani. Mutta jonkinlaista viehätystä pitää kumppanissa olla. En itse ainakaan voisi levittää haarojani miehelle, johon en tuntisi vetoa. Miehen pitää olla karismaattinen ja komea, arvomaailtansa sama ja luonteeltansa uskollinen, rehellinen ja huumorintajuinen. Ei pelkkä ulkonäkö vaan koko helahoito, se on se mikä ratkasee. :) Kimmolta puuttuu se ulkoinen viehätys, mutta ehkä johonkin toiseen hänen ulkonäkönsä uppoaa.

Ikisinkku siellä huutelee. Luojan kiitos en itse ole noin rajoittunut. Oman mieheni vaatimattoman kuoren alta löytyy maailman rakastettavin persoona.

Vierailija kirjoitti:

Ihan mukavan ja siistin näköisiä taviksia kaikki! Ei kait tässä ohjelmassa ole tarkoitus parittaa mitään barbeja. Katelkaa hottiksia jos ette kestä näitä naamoja :/

Anteeksi mutta mitkä Hottikset? Hekin ovat ihan tavallisia pulliaisia niin kuin 90% kansasta.

Mitähän helvettiä te kanssa tiedätte näiden miesten viehättävyydestä yhden ainoan kuvan perusteella. Jo pelkästään naaman arviointi on hankalaa yhdestä ainoasta kuvasta, puhumattakaan muista viehättävyyteen vaikuttavista tekijöistä: puheääni, elekieli, tyyli, katse, ilmeet, pituus, raamikkuus, karisma jne. Jos sillä ulkokuorella nyt on niin paljon merkitystä kuin useimmille täällä vaikuttaa olevan. Liikkuvasta kuvasta te ulkonäön kyttääjät saatte sitten selkeämmän käsityksen.

Ei ensimmäisen kauden Esakaan mikään klassisen mallipojun näköinen ollut naamasta, mutta silti hän herätti paljon ihastusta tämänkin palstan mammoissa lämpönsä ja aitoutensa takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ulkonäöllä muka ole merkitystä? Se on totta, että luonne ratkasee enkä itsekkään ottaisi miestä, vaikka olisi kuinka komea, jos arvomaailma eri ja luonne ei mätsäis omaani. Mutta jonkinlaista viehätystä pitää kumppanissa olla. En itse ainakaan voisi levittää haarojani miehelle, johon en tuntisi vetoa. Miehen pitää olla karismaattinen ja komea, arvomaailtansa sama ja luonteeltansa uskollinen, rehellinen ja huumorintajuinen. Ei pelkkä ulkonäkö vaan koko helahoito, se on se mikä ratkasee. :) Kimmolta puuttuu se ulkoinen viehätys, mutta ehkä johonkin toiseen hänen ulkonäkönsä uppoaa.

En ole se, jolle kommentoit, mutta työnnänpä lusikkani soppaan. Joo, toki ulkoisella olemuksella ja viehättävyydellä on väliä, mutta kuvasta ei voi sanoa, miten paljon kemiaa tulee livenä olemaan eikä sitä kemiaa määritä pelkästään ulkonäkö vaan itsevarmuus, huumorintaju, hymy, koko olemus. Ehkä Kimmo ei ole maailman komein, mutta ihan mukavan näköinen ja jonkun mielestä saattaisi olla maailman paras, jos rakkaus roihahtaisi.

Sitähän minä sanoin, että jollekkin saattaisi Kimmo kelvatakkin. :) Omaan silmääni ei vaan uppoa, pysyisin kaukana. Ja mulle kemia tarkoittaa juuri sitä viehättävyyttä, että toinen ihminen viehättää. Kimmo ei viehätä omaa silmääni edes pikkasen tuon kuvan perusteella, pikemminkin päinvastoin, mutta nimenomaan jotakuta toista saattaa viehättää. :) Hyvä näin!

Vierailija kirjoitti:

Ikisinkku siellä huutelee. Luojan kiitos en itse ole noin rajoittunut. Oman mieheni vaatimattoman kuoren alta löytyy maailman rakastettavin persoona.

Pyhpah! Mikään sinkku ole. :D Naimisissa, lapsiakin on. Mieheni on helvetin komea, kiitokset kuuluu pinnallisuuteni, sillä en kelpuuttanut "C-luokan" miehiä. Minulla nyt vain kävi flaksi, että noin komea mies rakastui minuun, joka en ole mikään malli. Olin ihan varma, että tulen olemaan ikisinkku. :( Tuntui, että houkuttelin vain "epäviehättävän" näköisiä miehiä ja ne, jotka olivat vielä hyvännäköisiä, eivät sitten kiinnostuneet minusta.

Meillä on sama arvomaailma ja luonne miehelläni mitä upein: luotettava, rehellinen, uskollinen, huumorintajuinen, rohkea ja hellyydenkipeä. Ulkonäöllisesti olemme vaan eri tasoa. Hän on se komea mies, jonka perään naiset juoksee ja minä nainen, jonka perässä miehet ei juokse (poikkeuksena hän). :D Kerrankin voi sanoa, että kannatti olla pinnallinen! Löysin sielunkumppanini ja en voisi olla onnellisempi. Miehelläni on vielä kaiken lisäksi niin helvetin seksikäs äänikin, että en voi käsittää... Omissa silmissäni hän on Suomen komein mies ja hänellä on seksikkäin äänikin. <3 Joten kyllä, ulkonäölläkin on ehdottomasti merkitystä, mutta se on sitten jokaisen oma asia kuinka tärkeässä roolissa se on. :)

Joko näiden someprofiilit on selvitetty?

Ei ole mielipidettä heistä. Sellaisista jotka arvostelevat toisen ulkonäköä, kyllä on ja se on negatiivinen.

Miksi  tavisten ulkonäköä pitää arvostella av-palstalla?

En pystyisi menemään sänkyyn noista miehistä muiden kuin Mikon kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat ulkoisesti selvästi parempaa "tasoa" kuin miehet. Mielenkiintoista toisaalta seurata reaktioita kun valittu puoliso paljastuu.

Käsittämättömät valinnat tänä vuonna. Riittääköhän edes katsojilla mielenkiintoa katsella tuollaisia pariskuntia....?!?

Mielestäni nuo naiset ja miehet ovat hyvinkin samaa tasoa. Yksikään noista ihmisistä ei ole mielestäni kaunis/komea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ulkonäöllä muka ole merkitystä? Se on totta, että luonne ratkasee enkä itsekkään ottaisi miestä, vaikka olisi kuinka komea, jos arvomaailma eri ja luonne ei mätsäis omaani. Mutta jonkinlaista viehätystä pitää kumppanissa olla. En itse ainakaan voisi levittää haarojani miehelle, johon en tuntisi vetoa. Miehen pitää olla karismaattinen ja komea, arvomaailtansa sama ja luonteeltansa uskollinen, rehellinen ja huumorintajuinen. Ei pelkkä ulkonäkö vaan koko helahoito, se on se mikä ratkasee. :) Kimmolta puuttuu se ulkoinen viehätys, mutta ehkä johonkin toiseen hänen ulkonäkönsä uppoaa.

En ole se, jolle kommentoit, mutta työnnänpä lusikkani soppaan. Joo, toki ulkoisella olemuksella ja viehättävyydellä on väliä, mutta kuvasta ei voi sanoa, miten paljon kemiaa tulee livenä olemaan eikä sitä kemiaa määritä pelkästään ulkonäkö vaan itsevarmuus, huumorintaju, hymy, koko olemus. Ehkä Kimmo ei ole maailman komein, mutta ihan mukavan näköinen ja jonkun mielestä saattaisi olla maailman paras, jos rakkaus roihahtaisi.

Sitähän minä sanoin, että jollekkin saattaisi Kimmo kelvatakkin. :) Omaan silmääni ei vaan uppoa, pysyisin kaukana. Ja mulle kemia tarkoittaa juuri sitä viehättävyyttä, että toinen ihminen viehättää. Kimmo ei viehätä omaa silmääni edes pikkasen tuon kuvan perusteella, pikemminkin päinvastoin, mutta nimenomaan jotakuta toista saattaa viehättää. :) Hyvä näin!

Vierailija kirjoitti:

Ikisinkku siellä huutelee. Luojan kiitos en itse ole noin rajoittunut. Oman mieheni vaatimattoman kuoren alta löytyy maailman rakastettavin persoona.

Pyhpah! Mikään sinkku ole. :D Naimisissa, lapsiakin on. Mieheni on helvetin komea, kiitokset kuuluu pinnallisuuteni, sillä en kelpuuttanut "C-luokan" miehiä. Minulla nyt vain kävi flaksi, että noin komea mies rakastui minuun, joka en ole mikään malli. Olin ihan varma, että tulen olemaan ikisinkku. :( Tuntui, että houkuttelin vain "epäviehättävän" näköisiä miehiä ja ne, jotka olivat vielä hyvännäköisiä, eivät sitten kiinnostuneet minusta.

Meillä on sama arvomaailma ja luonne miehelläni mitä upein: luotettava, rehellinen, uskollinen, huumorintajuinen, rohkea ja hellyydenkipeä. Ulkonäöllisesti olemme vaan eri tasoa. Hän on se komea mies, jonka perään naiset juoksee ja minä nainen, jonka perässä miehet ei juokse (poikkeuksena hän). :D Kerrankin voi sanoa, että kannatti olla pinnallinen! Löysin sielunkumppanini ja en voisi olla onnellisempi. Miehelläni on vielä kaiken lisäksi niin helvetin seksikäs äänikin, että en voi käsittää... Omissa silmissäni hän on Suomen komein mies ja hänellä on seksikkäin äänikin. <3 Joten kyllä, ulkonäölläkin on ehdottomasti merkitystä, mutta se on sitten jokaisen oma asia kuinka tärkeässä roolissa se on. :)

Sinun kokemuksesi on tuo. Miehesi taas saattaa kokea, että onneksi hän ei ole ollut pinnallinen, vaan löysi sielunkumppaninsa, vaikka tämä ei ulkoisesti olekaan unelmien nainen. Niin me olemme erilaisia. Vai tekikö miehesi väärin tyytyessään ulkoisesti C-luokan naiseen? Pitäisikö hänenkin oman onnellisuutensa vuoksi kokeilla, jos kävisi flaksi ja A-luokan nainen rakastuisi? Todennäköisyys lienee vieläkin suurempi saada itsensä tasoinen kumppani, kuin teidän tapauksessanne, jossa parempitasoinen mies rakastuu alemman tasoiseen naiseen.

Naiset näyttävät paljon miehiä vanhemmilta. Olisivat ottaneet noille naisille nelikymppisiä miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Sinun kokemuksesi on tuo. Miehesi taas saattaa kokea, että onneksi hän ei ole ollut pinnallinen, vaan löysi sielunkumppaninsa, vaikka tämä ei ulkoisesti olekaan unelmien nainen. Niin me olemme erilaisia. Vai tekikö miehesi väärin tyytyessään ulkoisesti C-luokan naiseen? Pitäisikö hänenkin oman onnellisuutensa vuoksi kokeilla, jos kävisi flaksi ja A-luokan nainen rakastuisi? Todennäköisyys lienee vieläkin suurempi saada itsensä tasoinen kumppani, kuin teidän tapauksessanne, jossa parempitasoinen mies rakastuu alemman tasoiseen naiseen.

Mieheni ei olekkaan pinnallinen, ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaankaan, mutta jos minä en olisi, tuskin olisin miestäni tavannut. Kyllä niitä "heiloja" olisi löytynyt, mutta olin liian nirso, mutta kuten sanoin, tällä kertaa kannatti.

Ymmärsit muuten väärin. Mieheni ei näe minussa "C-luokan naista" vaan "A-luokan" naisen. :) Muiden silmissä olen tavallinen, en mikään "omg oot nii söpö<333" (ja näillä on aina miehiä jonossa, kun eroavat, monet ystävistäni juurikin näin kauniita), mutta mieheni silmissä olen kaunis. Nainen, joka minun silmissäni näyttää superkauniilta, ei iske lainkaan mieheeni. Häneen iskee minun kaltaiseni (omassa mielessäni) "vähemmän kauniit". Sellainen hän vain on. :)

Ensi ihastus oli hänellä siis ulkonäköön ja sitten rakastui persoonaani. Hän vain joutui odottamaan suht. pitkään vastakaikua minulta. Sain kunnian olla hänen elämässään ensimmäinen nainen, jota hän joutui ns. jahtaamaan. :) Hänen ei ole koskaan tarvinnut iskeä / pyytää naista treffeille, naiset tuli aina hänen luo, mutta minun kanssani asiat eivät menneetkään kuten muiden kohdalla ja ehkä tämänkin takia kiinnostui vielä lisää, kun en ollutkaan haarat ojossa, kuten jotkut olivat olleet... Hänen kiinnostus lopahti siihen, jos nainen heti oli tyrkyttämässä. Voin sanoa, että olin kaikkea muuta, kuin "helposti saatavilla". Nyt jo vuosia yhdessä ja perhe perustettu, suhde on parantunut vuosi vuodelta ja rakkaus syventynyt. En olisi uskonut, että voisin olla näin onnekas, mutta ehkä se on se karma? Kun lapsuus oli aivan paska niin sitten tuli jotain ihanaa huonojen aikojen tilalle. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun kokemuksesi on tuo. Miehesi taas saattaa kokea, että onneksi hän ei ole ollut pinnallinen, vaan löysi sielunkumppaninsa, vaikka tämä ei ulkoisesti olekaan unelmien nainen. Niin me olemme erilaisia. Vai tekikö miehesi väärin tyytyessään ulkoisesti C-luokan naiseen? Pitäisikö hänenkin oman onnellisuutensa vuoksi kokeilla, jos kävisi flaksi ja A-luokan nainen rakastuisi? Todennäköisyys lienee vieläkin suurempi saada itsensä tasoinen kumppani, kuin teidän tapauksessanne, jossa parempitasoinen mies rakastuu alemman tasoiseen naiseen.

Mieheni ei olekkaan pinnallinen, ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaankaan, mutta jos minä en olisi, tuskin olisin miestäni tavannut. Kyllä niitä "heiloja" olisi löytynyt, mutta olin liian nirso, mutta kuten sanoin, tällä kertaa kannatti.

Ymmärsit muuten väärin. Mieheni ei näe minussa "C-luokan naista" vaan "A-luokan" naisen. :) Muiden silmissä olen tavallinen, en mikään "omg oot nii söpö<333" (ja näillä on aina miehiä jonossa, kun eroavat, monet ystävistäni juurikin näin kauniita), mutta mieheni silmissä olen kaunis. Nainen, joka minun silmissäni näyttää superkauniilta, ei iske lainkaan mieheeni. Häneen iskee minun kaltaiseni (omassa mielessäni) "vähemmän kauniit". Sellainen hän vain on. :)

Ensi ihastus oli hänellä siis ulkonäköön ja sitten rakastui persoonaani. Hän vain joutui odottamaan suht. pitkään vastakaikua minulta. Sain kunnian olla hänen elämässään ensimmäinen nainen, jota hän joutui ns. jahtaamaan. :) Hänen ei ole koskaan tarvinnut iskeä / pyytää naista treffeille, naiset tuli aina hänen luo, mutta minun kanssani asiat eivät menneetkään kuten muiden kohdalla ja ehkä tämänkin takia kiinnostui vielä lisää, kun en ollutkaan haarat ojossa, kuten jotkut olivat olleet... Hänen kiinnostus lopahti siihen, jos nainen heti oli tyrkyttämässä. Voin sanoa, että olin kaikkea muuta, kuin "helposti saatavilla". Nyt jo vuosia yhdessä ja perhe perustettu, suhde on parantunut vuosi vuodelta ja rakkaus syventynyt. En olisi uskonut, että voisin olla näin onnekas, mutta ehkä se on se karma? Kun lapsuus oli aivan paska niin sitten tuli jotain ihanaa huonojen aikojen tilalle. :)

Taidat olla psykoosissa

Vierailija kirjoitti:

Ainakin miehet ovat melkoisia pettymyksiä, siis ulkonäöllisesti. Anteeksi pinnallisuuteni.

Jos itse marssisin sokkona alttarille ja löytäisin viereltäni jonkun noista kolmesta, viheltäisin pelin poikki. Tai viimeistään ero vireille heti kun mahdollista.

Mites oma parisuhdetilanteesi? Oletko kenties sinkku?

Aika tavallisen näköisiä mielestäni, naiset ja etenkin miehet. Mikä mua taas häritsee on noi ikäerot! Joo, parisuhde voi toimia vaikka nainen olisi 25 vuotta miestä vanhempi, mutta keskimäärin mies on kuitenkin muutaman vuoden vanhempi. En ymmärrä tuota hinkua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun kokemuksesi on tuo. Miehesi taas saattaa kokea, että onneksi hän ei ole ollut pinnallinen, vaan löysi sielunkumppaninsa, vaikka tämä ei ulkoisesti olekaan unelmien nainen. Niin me olemme erilaisia. Vai tekikö miehesi väärin tyytyessään ulkoisesti C-luokan naiseen? Pitäisikö hänenkin oman onnellisuutensa vuoksi kokeilla, jos kävisi flaksi ja A-luokan nainen rakastuisi? Todennäköisyys lienee vieläkin suurempi saada itsensä tasoinen kumppani, kuin teidän tapauksessanne, jossa parempitasoinen mies rakastuu alemman tasoiseen naiseen.

Mieheni ei olekkaan pinnallinen, ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaankaan, mutta jos minä en olisi, tuskin olisin miestäni tavannut. Kyllä niitä "heiloja" olisi löytynyt, mutta olin liian nirso, mutta kuten sanoin, tällä kertaa kannatti.

Ymmärsit muuten väärin. Mieheni ei näe minussa "C-luokan naista" vaan "A-luokan" naisen. :) Muiden silmissä olen tavallinen, en mikään "omg oot nii söpö<333" (ja näillä on aina miehiä jonossa, kun eroavat, monet ystävistäni juurikin näin kauniita), mutta mieheni silmissä olen kaunis. Nainen, joka minun silmissäni näyttää superkauniilta, ei iske lainkaan mieheeni. Häneen iskee minun kaltaiseni (omassa mielessäni) "vähemmän kauniit". Sellainen hän vain on. :)

Ensi ihastus oli hänellä siis ulkonäköön ja sitten rakastui persoonaani. Hän vain joutui odottamaan suht. pitkään vastakaikua minulta. Sain kunnian olla hänen elämässään ensimmäinen nainen, jota hän joutui ns. jahtaamaan. :) Hänen ei ole koskaan tarvinnut iskeä / pyytää naista treffeille, naiset tuli aina hänen luo, mutta minun kanssani asiat eivät menneetkään kuten muiden kohdalla ja ehkä tämänkin takia kiinnostui vielä lisää, kun en ollutkaan haarat ojossa, kuten jotkut olivat olleet... Hänen kiinnostus lopahti siihen, jos nainen heti oli tyrkyttämässä. Voin sanoa, että olin kaikkea muuta, kuin "helposti saatavilla". Nyt jo vuosia yhdessä ja perhe perustettu, suhde on parantunut vuosi vuodelta ja rakkaus syventynyt. En olisi uskonut, että voisin olla näin onnekas, mutta ehkä se on se karma? Kun lapsuus oli aivan paska niin sitten tuli jotain ihanaa huonojen aikojen tilalle. :)

Mistä tiedät mitä syitä miehelläsi oli "tyytyä" sinuun. Jospa hän halusi ottaa itselleen vähemmän viehättävän naisen, jonka tietää olevan kenties uskollisempi kuin ulkonäöllisesti hänen tasoisensa. Ehkä hän myös haluaa, että luulet hänen rakatuneen häneen, kun olit erilainen. Ehkä hänellä oikeasti on huono itsetunto ja vaihtaa sinut viehättävämpään, kun on saanut lisää itseluottamusta. Ei kannattaisi niin ylimielesenä huudella.

Mikko on söpö :)

Yksi mies ainakin on tällä hetkellä sinkku...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun kokemuksesi on tuo. Miehesi taas saattaa kokea, että onneksi hän ei ole ollut pinnallinen, vaan löysi sielunkumppaninsa, vaikka tämä ei ulkoisesti olekaan unelmien nainen. Niin me olemme erilaisia. Vai tekikö miehesi väärin tyytyessään ulkoisesti C-luokan naiseen? Pitäisikö hänenkin oman onnellisuutensa vuoksi kokeilla, jos kävisi flaksi ja A-luokan nainen rakastuisi? Todennäköisyys lienee vieläkin suurempi saada itsensä tasoinen kumppani, kuin teidän tapauksessanne, jossa parempitasoinen mies rakastuu alemman tasoiseen naiseen.

Mieheni ei olekkaan pinnallinen, ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaankaan, mutta jos minä en olisi, tuskin olisin miestäni tavannut. Kyllä niitä "heiloja" olisi löytynyt, mutta olin liian nirso, mutta kuten sanoin, tällä kertaa kannatti.

Ymmärsit muuten väärin. Mieheni ei näe minussa "C-luokan naista" vaan "A-luokan" naisen. :) Muiden silmissä olen tavallinen, en mikään "omg oot nii söpö<333" (ja näillä on aina miehiä jonossa, kun eroavat, monet ystävistäni juurikin näin kauniita), mutta mieheni silmissä olen kaunis. Nainen, joka minun silmissäni näyttää superkauniilta, ei iske lainkaan mieheeni. Häneen iskee minun kaltaiseni (omassa mielessäni) "vähemmän kauniit". Sellainen hän vain on. :)

Ensi ihastus oli hänellä siis ulkonäköön ja sitten rakastui persoonaani. Hän vain joutui odottamaan suht. pitkään vastakaikua minulta. Sain kunnian olla hänen elämässään ensimmäinen nainen, jota hän joutui ns. jahtaamaan. :) Hänen ei ole koskaan tarvinnut iskeä / pyytää naista treffeille, naiset tuli aina hänen luo, mutta minun kanssani asiat eivät menneetkään kuten muiden kohdalla ja ehkä tämänkin takia kiinnostui vielä lisää, kun en ollutkaan haarat ojossa, kuten jotkut olivat olleet... Hänen kiinnostus lopahti siihen, jos nainen heti oli tyrkyttämässä. Voin sanoa, että olin kaikkea muuta, kuin "helposti saatavilla". Nyt jo vuosia yhdessä ja perhe perustettu, suhde on parantunut vuosi vuodelta ja rakkaus syventynyt. En olisi uskonut, että voisin olla näin onnekas, mutta ehkä se on se karma? Kun lapsuus oli aivan paska niin sitten tuli jotain ihanaa huonojen aikojen tilalle. :)

Kuulostaa ikisinkun fantasialta tuo vuodatus :D Tai sitten miehelläsi on sivusuhde jonkun työpaikan hottisbimbon kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät mitä syitä miehelläsi oli "tyytyä" sinuun. Jospa hän halusi ottaa itselleen vähemmän viehättävän naisen, jonka tietää olevan kenties uskollisempi kuin ulkonäöllisesti hänen tasoisensa. Ehkä hän myös haluaa, että luulet hänen rakatuneen häneen, kun olit erilainen. Ehkä hänellä oikeasti on huono itsetunto ja vaihtaa sinut viehättävämpään, kun on saanut lisää itseluottamusta. Ei kannattaisi niin ylimielesenä huudella.

Mistä sinä nyt keksit tuon "tyytymisen"? Mieheni ei ole "tyytynyt" minuun vaan hän minut halusi kaikista maailman naisista. Minä itse siis näen itseni, että mieheni "tyytyi" huonomman näköiseen naiseen, ei mieheni.

Ja juu, sanomattakin selvää, että meidän suhde on kuin jostain sadusta. Ei tällaista enää nykyaina pahemmin tapahdu. Mutta tapahtuu kuitenkin. Olemme siitä todiste. :)

Mutta on se jännä, jos on löytänyt sen rakkauden mitä Disneyn elokuvissa mainostettiin niin heti haukutaan ja sorretaan alas. Ei uskota, että tuollaisia ihmisiä oikeassa elämässä on. Pitäisi muistaa, että emme ole kaikki tehty samaan muottiin. Jos suurin osa pettää, löytyy vielä heitä, jotka eivät petä.