Tuttavapariskunta huutaa alle vuoden ikäiselle vauvalleen. :(

Meilläkin on vauveli 9,5kk ja kova meno päällä. Aina löytyy jotain kivaa puuhaa. Vähän väliä saa nostaa pois kielletyistä hommista. Samalla sanon pikkuiselle, että ei saa tehdä sillä tavalla. En ole huutanut hänelle. Vauvahan vaan pelästyy huudosta.



Sen sijaan tulee huudettua meidän isommille muksuille :(, kun tuntuu et mikään ei mene perille. Välillä yritän olla huutamatta.

Koska alle vuoden ikäinen vasta opettelee sääntöjä, pitäisi kieltämisen olla jotain aivan muuta kuin huutamista (niin ja siis ei tietenkään muunkaan ikäiselle pitäisi huutaa, mutta ei ainakaan vasta elämänsä alkumetreillä olevalle).

tehokkaammin vaan se auttaa lasta säikähtämään ja elämään pelossa. Katsokaa nyt edes sitä Supernannya, niin tajuatte sen. Vanhemman pitää olla jämäkän rauhallinen ja johdonmukainen, eikä karjahdella hallitsemattomasti, jos haluaa lapsen tottelevan. Tämä on siis ihanne eikä useinkaan käytäntö, mutta minä en ainakaan väittäisi, että joskus huutaminen on oikeasti tarpeellista.



Äitini karjui minulle lapsena, ei oikeasti edes paljon, mutta se on päällimmäinen muistoni meidän suhteestamme lapsuusaikana. Äiti on sen saanut kyllä kuullakin.

Kyllä kai jokainen tietää, miten pitää toimia. Totuus vain on se, että joskus menee hermot ja silloin saattaa toimia väärin. Virheistä oppii.

Hyvä, että joku on omasta mielestään täydellinen äiti. Itse en sitä ole ja uskallan myöntää sen, joskus on tullut huudettua.

Sanoo itse EI ja tulee pois jos yllätän pahan teosta.

Me alotettiin heti, kun lapsi lähti liikkeelle, kertomaan, mikä on äidin ja isin juttu ja mihin lapsi saa koskea. Ei siinä kauan mennyt, kun jo tajusi, että kukkiin, telkkariin + oheislaitteisiin ei kosketa. Kun niitä EI-paikkoja on vähän, lapsi kyllä hokaa, mistä on kysymys.



Ja todellakin opettaminen alkoi alle vuoden ikäiselle. Ja kyllä on välillä huudettukin, että EI KOSKE, kun toinen viipottaa pilke silmäkulmassa kohti videoita ja vilkuilee samalla näkeekö joku.



Kai nyt sinäkin olet jotain lapsellesi opettanut alle vuoden ikäisenä?? Vai oletko sitä sorttia, joka siirtää kaikki tavarat pois lapsen tieltä ja sahailee pöydän kulmat tylpiksi, ettei lapsi vaan kopauta päätään...

Meinaatteko, että kuiskaus kuuluu ja lapsi tottelee?!? Vai ettekö mene mihinkään lapsen viereltä?



Ja se supernanny on lavastettu juttu.

...ei lapsi alakaan ymmärtää kieltoja, jos sanot kiellon tavallisella juttelu-äänellä. Olen ammattikasvattaja ja kieltäessäni lasta madallan ääntäni, mutta nostan myös äänen voimakkuutta. Ei ole viisasta opettaa lasta siihen, että kaikki kiellot on toistettava toistakymmentä kertaa ihan vain periaatteesta. Kerralla asia selväksi ja piste.



Minua harmittaa vanhemmat, joilla ei ole mitään kosketusta lapsiinsa kieltämismielessä. Kaakottavat perässä tyyliin: " kulta, etsä viitsisi koskea, viitsisit sä tulla tänne, viitisist sä olla menemättä sinne, kulta pieni" . Tämä tietenkin äärimmäisen hellällä äänellä ja hymy huulilla, ettei muru vaan huomaa, ettei nyt tykätä hänen touhuistaan. Arggh!