Miehen mielestä lasta ei saa auttaa läksyissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajan näkökulmasta olisi todella hyvä, jos vanhemmat eivät ainakaan korjaisi läksyjä oikein. Auttaa voi, jos lapsi ei esim. ymmärrä tehtävää, mutta lapsen omat virheet pitäisi jäädä läksyissä näkyviin.

Jos kaikkien lasten läksyt ovat oikein, ei opettaja saa mistään tietää, ettei asia olekaan osattu ja ymmärretty. Silloin mennään vaan rivakasti eteenpäin ja voi seuraavakin asia jäädä ymmärtämättä. 

Öö, eli laäksyjä ei siis kannata tarkistaa?

Eikö opettajalla ole kuitenkin muitakin oppimisen mittareita kuin läksyt?

Kannattaa tarkistaa, mutta siten, että katsoo, onko kaikki tehtävät tehty huolellisesti ja selkeitä virheitä havaitessaan pyytää lasta vielä tarkemmin miettimään tietyn tehtävän ratkaisua. Se ei palvele ketään, että vanhempi korjaa lapsen läksyt tai merkitsee valmiiksi, että nämä ovat oikein. Ne kun ei tosiaan aina ole äidin/isän "tarkastuksesta" huolimatta oikein (vrt. iltapäivälehtien matikkapähkinöiden vastausjakauma...)

Ja läksyt eivät tosiaan ole ainoa mittari lapsen opettamisen arviointiin, mutta tuossa käy helposti niin, että puolella luokalla on vanhemmat korjannut tehtävät ja puolet ovat tajunneet ratkaisun itse ja ope kuvittelee, että hieno homma, kaikki saa kokeesta hyvän arvosanan näillä tiedoilla, ei tarvi kerrata tätä enää. 

/ope

Vierailija kirjoitti:

Auttaa pitää tarvittaessa, muttei tehdä niitä läksyjä lapsen puolesta. Opettajalle on paljon arvokkaampi viesti se, että läksyt ovat välillä väärin, kuin että ne ovat vanhempien korjauksen jäljiltä aina oikein.

Myöskin läksyjen tarkastus kotona on vähän niin ja näin - osa vetää sen ihan överiksi ja piirtelee hymynaamoja ja oikeinmerkkejä lapsensa läksyihin, vaikka esimerkiksi käsiala ei olisi edes luettavissa tai asia olisi kirjassa opetettu eri tavalla kuin silloin äidin tai isän kouluaikana. Yritä siinä sitten selittää lapselle, että miksi paha opettaja sanoo, ettei vastaus ole oikein/siitä ei saa selvää, jos vihkossa on jo valmiiksi äidin/isän piirtelemät oikeinmerkit ja kukkaset. 

/ope

Miksi ne sitten pitää kotona tarkistaa joka v*un ilta ja kuitata omalla nimmarilla, että näin on tehty? Jos siis niitä ei korjata samalla? Mitään kukkia ja hymynaamoja en kyllä piirtele. Koska se, että mä tarkistaisin vaan sen, että lapsi on siihen läksykohtaan jotain riipustellut sisältöä tarkastamatta, on sitten mun mielestä yksi lysti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajan näkökulmasta olisi todella hyvä, jos vanhemmat eivät ainakaan korjaisi läksyjä oikein. Auttaa voi, jos lapsi ei esim. ymmärrä tehtävää, mutta lapsen omat virheet pitäisi jäädä läksyissä näkyviin.

Jos kaikkien lasten läksyt ovat oikein, ei opettaja saa mistään tietää, ettei asia olekaan osattu ja ymmärretty. Silloin mennään vaan rivakasti eteenpäin ja voi seuraavakin asia jäädä ymmärtämättä. 

Öö, eli laäksyjä ei siis kannata tarkistaa?

Eikö opettajalla ole kuitenkin muitakin oppimisen mittareita kuin läksyt?

Tätä mäkin jäin ihmettelemään - en siis itse korjaa lapsen läksyjä, mutta osoitan hänelle missä virhe on. 

Varsinkin matikassa on aika helppoa huomata, missä lapsen ajatus on katkennut eli miksi virhe on syntynyt. Tämän ajatusvirheen korjaaminen on mielestäni oleellisempaa kuin oiken vastauksen saaminen.

Yleensäkin - opettajalla tuskin on aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen, varsinkaan oppilailla, jotka pärjäävät jo hyvin. Meillä on taloudessa kaksi koulutuksen/ opetuksen ammattilaista, joten olisi hassua, että virheet pitäisi jättää opettajalle - tuskinhan niitä ehtii edes läpi käymään, kun luokassa on lähemmäksi 30 lasta. 

Siis tietenkin voi hyvin esittää virhekohdan lapselle ja pohtia yhdessä, kuinka tämä saadaan oikein. Välillä vaan huomaa, että yllättävän monella vanhemmalla vaan on ihmeellinen tyyli tehdä nämä korjaukset itse lapsen läksyihin tarkastuksen yhteydessä. Tyyliin: "millä metsän eläimellä on tupsut korvissa?" --> lapsen vastaus kumitettu pois ja aikuisen käsialalla kirjoitettuna paperissa lukee ilves. 

/ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajan näkökulmasta olisi todella hyvä, jos vanhemmat eivät ainakaan korjaisi läksyjä oikein. Auttaa voi, jos lapsi ei esim. ymmärrä tehtävää, mutta lapsen omat virheet pitäisi jäädä läksyissä näkyviin.

Jos kaikkien lasten läksyt ovat oikein, ei opettaja saa mistään tietää, ettei asia olekaan osattu ja ymmärretty. Silloin mennään vaan rivakasti eteenpäin ja voi seuraavakin asia jäädä ymmärtämättä. 

Öö, eli laäksyjä ei siis kannata tarkistaa?

Eikö opettajalla ole kuitenkin muitakin oppimisen mittareita kuin läksyt?

Kannattaa tarkistaa, mutta siten, että katsoo, onko kaikki tehtävät tehty huolellisesti ja selkeitä virheitä havaitessaan pyytää lasta vielä tarkemmin miettimään tietyn tehtävän ratkaisua. Se ei palvele ketään, että vanhempi korjaa lapsen läksyt tai merkitsee valmiiksi, että nämä ovat oikein. Ne kun ei tosiaan aina ole äidin/isän "tarkastuksesta" huolimatta oikein (vrt. iltapäivälehtien matikkapähkinöiden vastausjakauma...)

Ja läksyt eivät tosiaan ole ainoa mittari lapsen opettamisen arviointiin, mutta tuossa käy helposti niin, että puolella luokalla on vanhemmat korjannut tehtävät ja puolet ovat tajunneet ratkaisun itse ja ope kuvittelee, että hieno homma, kaikki saa kokeesta hyvän arvosanan näillä tiedoilla, ei tarvi kerrata tätä enää. 

/ope

Siis ei kai läksyjen korjaus tarkoita automaattisesti sitä, että vanhempi tekee ne? Luotan siihen, että osaan tarkastaa vielä tokaluokkalaisen läksyt. Ja mielestäni on tehokkaampaa, että lapsi  tekee tehtävän uudelleen niin, että aikuinen ohjaa.

Tai toisaalta, kun huomaan virheen voinko siis vaatia, että lapsi korjaa tehtävän opettajan ohjauksella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Auttaa pitää tarvittaessa, muttei tehdä niitä läksyjä lapsen puolesta. Opettajalle on paljon arvokkaampi viesti se, että läksyt ovat välillä väärin, kuin että ne ovat vanhempien korjauksen jäljiltä aina oikein.

Myöskin läksyjen tarkastus kotona on vähän niin ja näin - osa vetää sen ihan överiksi ja piirtelee hymynaamoja ja oikeinmerkkejä lapsensa läksyihin, vaikka esimerkiksi käsiala ei olisi edes luettavissa tai asia olisi kirjassa opetettu eri tavalla kuin silloin äidin tai isän kouluaikana. Yritä siinä sitten selittää lapselle, että miksi paha opettaja sanoo, ettei vastaus ole oikein/siitä ei saa selvää, jos vihkossa on jo valmiiksi äidin/isän piirtelemät oikeinmerkit ja kukkaset. 

/ope

Miksi ne sitten pitää kotona tarkistaa joka v*un ilta ja kuitata omalla nimmarilla, että näin on tehty? Jos siis niitä ei korjata samalla? Mitään kukkia ja hymynaamoja en kyllä piirtele. Koska se, että mä tarkistaisin vaan sen, että lapsi on siihen läksykohtaan jotain riipustellut sisältöä tarkastamatta, on sitten mun mielestä yksi lysti.

Amen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajan näkökulmasta olisi todella hyvä, jos vanhemmat eivät ainakaan korjaisi läksyjä oikein. Auttaa voi, jos lapsi ei esim. ymmärrä tehtävää, mutta lapsen omat virheet pitäisi jäädä läksyissä näkyviin.

Jos kaikkien lasten läksyt ovat oikein, ei opettaja saa mistään tietää, ettei asia olekaan osattu ja ymmärretty. Silloin mennään vaan rivakasti eteenpäin ja voi seuraavakin asia jäädä ymmärtämättä. 

Öö, eli laäksyjä ei siis kannata tarkistaa?

Eikö opettajalla ole kuitenkin muitakin oppimisen mittareita kuin läksyt?

Kannattaa tarkistaa, mutta siten, että katsoo, onko kaikki tehtävät tehty huolellisesti ja selkeitä virheitä havaitessaan pyytää lasta vielä tarkemmin miettimään tietyn tehtävän ratkaisua. Se ei palvele ketään, että vanhempi korjaa lapsen läksyt tai merkitsee valmiiksi, että nämä ovat oikein. Ne kun ei tosiaan aina ole äidin/isän "tarkastuksesta" huolimatta oikein (vrt. iltapäivälehtien matikkapähkinöiden vastausjakauma...)

Ja läksyt eivät tosiaan ole ainoa mittari lapsen opettamisen arviointiin, mutta tuossa käy helposti niin, että puolella luokalla on vanhemmat korjannut tehtävät ja puolet ovat tajunneet ratkaisun itse ja ope kuvittelee, että hieno homma, kaikki saa kokeesta hyvän arvosanan näillä tiedoilla, ei tarvi kerrata tätä enää. 

/ope

Siis ei kai läksyjen korjaus tarkoita automaattisesti sitä, että vanhempi tekee ne? Luotan siihen, että osaan tarkastaa vielä tokaluokkalaisen läksyt. Ja mielestäni on tehokkaampaa, että lapsi  tekee tehtävän uudelleen niin, että aikuinen ohjaa.

Tai toisaalta, kun huomaan virheen voinko siis vaatia, että lapsi korjaa tehtävän opettajan ohjauksella?

Ei aina, mutta valitettavan usein. Ja tietenkin on suotavaa, että aikuinen ohjaa lapsen pohtimaan uudelleen väärin menneitä tehtäviä ja auttaa tarvittaessa. Mutta mikäli aikuinen ei sitä välttämättä osaa tehdä, on parempi jättää läksyt niin, että siellä näkyy lapsen oma pohdinta ja sitä voi sitten koulussa verrata läksyjen läpikäymisen yhteydessä oikeaan vastaukseen. 

/ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajan näkökulmasta olisi todella hyvä, jos vanhemmat eivät ainakaan korjaisi läksyjä oikein. Auttaa voi, jos lapsi ei esim. ymmärrä tehtävää, mutta lapsen omat virheet pitäisi jäädä läksyissä näkyviin.

Jos kaikkien lasten läksyt ovat oikein, ei opettaja saa mistään tietää, ettei asia olekaan osattu ja ymmärretty. Silloin mennään vaan rivakasti eteenpäin ja voi seuraavakin asia jäädä ymmärtämättä. 

Öö, eli laäksyjä ei siis kannata tarkistaa?

Eikö opettajalla ole kuitenkin muitakin oppimisen mittareita kuin läksyt?

Kannattaa tarkistaa, mutta siten, että katsoo, onko kaikki tehtävät tehty huolellisesti ja selkeitä virheitä havaitessaan pyytää lasta vielä tarkemmin miettimään tietyn tehtävän ratkaisua. Se ei palvele ketään, että vanhempi korjaa lapsen läksyt tai merkitsee valmiiksi, että nämä ovat oikein. Ne kun ei tosiaan aina ole äidin/isän "tarkastuksesta" huolimatta oikein (vrt. iltapäivälehtien matikkapähkinöiden vastausjakauma...)

Ja läksyt eivät tosiaan ole ainoa mittari lapsen opettamisen arviointiin, mutta tuossa käy helposti niin, että puolella luokalla on vanhemmat korjannut tehtävät ja puolet ovat tajunneet ratkaisun itse ja ope kuvittelee, että hieno homma, kaikki saa kokeesta hyvän arvosanan näillä tiedoilla, ei tarvi kerrata tätä enää. 

/ope

Siis ei kai läksyjen korjaus tarkoita automaattisesti sitä, että vanhempi tekee ne? Luotan siihen, että osaan tarkastaa vielä tokaluokkalaisen läksyt. Ja mielestäni on tehokkaampaa, että lapsi  tekee tehtävän uudelleen niin, että aikuinen ohjaa.

Tai toisaalta, kun huomaan virheen voinko siis vaatia, että lapsi korjaa tehtävän opettajan ohjauksella?

Ei aina, mutta valitettavan usein. Ja tietenkin on suotavaa, että aikuinen ohjaa lapsen pohtimaan uudelleen väärin menneitä tehtäviä ja auttaa tarvittaessa. Mutta mikäli aikuinen ei sitä välttämättä osaa tehdä, on parempi jättää läksyt niin, että siellä näkyy lapsen oma pohdinta ja sitä voi sitten koulussa verrata läksyjen läpikäymisen yhteydessä oikeaan vastaukseen. 

/ope

Oletko ohjeistanut luokkasi vanhempia, että älkää missään tapauksessa auttako lapsia läksyissä?:D

Minulle ei nyt edelleenkään aukea logiikkasi; kun ne läksyt nyt on tarkistettava, niin mitä niiden virheiden kanssa tehdään? Mitä apua on kertoa lapselle, että tässä on virhe, mutta älä vain korjaa sitä?

Ja usko pois, vanhemmissa on myös niitä jotka aivan varmasti hallitsevat peruskoulun asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Auttaa pitää tarvittaessa, muttei tehdä niitä läksyjä lapsen puolesta. Opettajalle on paljon arvokkaampi viesti se, että läksyt ovat välillä väärin, kuin että ne ovat vanhempien korjauksen jäljiltä aina oikein.

Myöskin läksyjen tarkastus kotona on vähän niin ja näin - osa vetää sen ihan överiksi ja piirtelee hymynaamoja ja oikeinmerkkejä lapsensa läksyihin, vaikka esimerkiksi käsiala ei olisi edes luettavissa tai asia olisi kirjassa opetettu eri tavalla kuin silloin äidin tai isän kouluaikana. Yritä siinä sitten selittää lapselle, että miksi paha opettaja sanoo, ettei vastaus ole oikein/siitä ei saa selvää, jos vihkossa on jo valmiiksi äidin/isän piirtelemät oikeinmerkit ja kukkaset. 

/ope

Miksi ne sitten pitää kotona tarkistaa joka v*un ilta ja kuitata omalla nimmarilla, että näin on tehty? Jos siis niitä ei korjata samalla? Mitään kukkia ja hymynaamoja en kyllä piirtele. Koska se, että mä tarkistaisin vaan sen, että lapsi on siihen läksykohtaan jotain riipustellut sisältöä tarkastamatta, on sitten mun mielestä yksi lysti.

Tottakai läksyjen tarkastaminen on tärkeää, mutta oleellista on se miten sen tekee. Jos mukula on raapustellut harakanvarpailla jotain huttua paperille, ei sitä olisi kovin järkevää palkita hymynaamoin. Sun tyyli kuulostaa just hyvältä - tarkastat tehtävät sisältöineen päivineen ja ohjaat tekemään korjauksia. Parasta olisi, jos vanhemmat eivät itse antaisi kuitenkaan sitä oikeaa vastausta suoraan "apteekin hyllyltä".

/ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Auttaa pitää tarvittaessa, muttei tehdä niitä läksyjä lapsen puolesta. Opettajalle on paljon arvokkaampi viesti se, että läksyt ovat välillä väärin, kuin että ne ovat vanhempien korjauksen jäljiltä aina oikein.

Myöskin läksyjen tarkastus kotona on vähän niin ja näin - osa vetää sen ihan överiksi ja piirtelee hymynaamoja ja oikeinmerkkejä lapsensa läksyihin, vaikka esimerkiksi käsiala ei olisi edes luettavissa tai asia olisi kirjassa opetettu eri tavalla kuin silloin äidin tai isän kouluaikana. Yritä siinä sitten selittää lapselle, että miksi paha opettaja sanoo, ettei vastaus ole oikein/siitä ei saa selvää, jos vihkossa on jo valmiiksi äidin/isän piirtelemät oikeinmerkit ja kukkaset. 

/ope

Miksi ne sitten pitää kotona tarkistaa joka v*un ilta ja kuitata omalla nimmarilla, että näin on tehty? Jos siis niitä ei korjata samalla? Mitään kukkia ja hymynaamoja en kyllä piirtele. Koska se, että mä tarkistaisin vaan sen, että lapsi on siihen läksykohtaan jotain riipustellut sisältöä tarkastamatta, on sitten mun mielestä yksi lysti.

Tottakai läksyjen tarkastaminen on tärkeää, mutta oleellista on se miten sen tekee. Jos mukula on raapustellut harakanvarpailla jotain huttua paperille, ei sitä olisi kovin järkevää palkita hymynaamoin. Sun tyyli kuulostaa just hyvältä - tarkastat tehtävät sisältöineen päivineen ja ohjaat tekemään korjauksia. Parasta olisi, jos vanhemmat eivät itse antaisi kuitenkaan sitä oikeaa vastausta suoraan "apteekin hyllyltä".

/ope

Mikä ihme oletus sinulla on, että tehtävän uudelleen tekeminen on oikean vastauksen antaminen apteekin hyllyltä?

Jos sinulla on kyseistä ongelmaa luokassasi, ehkä olisi syytä ottaa asia puheeksi ko. vanhempien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kannattanut keskustella lasten kasvatuksesta ennen kuin pykäsitte sen kersan tähän maailmaan? Ei olisi tullut yllätyksenä tämäkään.

Naulan kantaan. Voisi hiukan ajatella etukäteen kun vauvakuume iskee mutta ei. Ja sitten valitetaan täällä ja kerjätään myötätuntoa.

Sille opettajalle on ihan sama, oppiiko lapsi asiat koulussa vai kotona, pääasia, että oppii. Luokassa on usein sellainen hälinä, ettei siellä kuule omia ajatuksiaankaan, joten osa opetuksesta voi jäädä kuulematta ja siksi asiat ymmärtämättä. Tietenkin vanhempi kotona auttaa lasta oppimaan, ei vastaa lapsen puolesta oikein.

Minä teen jopa lukiolaiselle "koekokeita" eli pitkin lukujaksoa kyselen sanoja, laskukaavoja, kielioppisääntöjä, teen esseekysymyksiä ja yhdessä sitten katsotaan, mikä meni pieleen. Oppiminen yhdessä on paljon helpompaa kuin jättää lapsi yksinään miettimään, että osaanko ja ymmäränkö oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajan näkökulmasta olisi todella hyvä, jos vanhemmat eivät ainakaan korjaisi läksyjä oikein. Auttaa voi, jos lapsi ei esim. ymmärrä tehtävää, mutta lapsen omat virheet pitäisi jäädä läksyissä näkyviin.

Jos kaikkien lasten läksyt ovat oikein, ei opettaja saa mistään tietää, ettei asia olekaan osattu ja ymmärretty. Silloin mennään vaan rivakasti eteenpäin ja voi seuraavakin asia jäädä ymmärtämättä. 

Öö, eli laäksyjä ei siis kannata tarkistaa?

Eikö opettajalla ole kuitenkin muitakin oppimisen mittareita kuin läksyt?

Kannattaa tarkistaa, mutta siten, että katsoo, onko kaikki tehtävät tehty huolellisesti ja selkeitä virheitä havaitessaan pyytää lasta vielä tarkemmin miettimään tietyn tehtävän ratkaisua. Se ei palvele ketään, että vanhempi korjaa lapsen läksyt tai merkitsee valmiiksi, että nämä ovat oikein. Ne kun ei tosiaan aina ole äidin/isän "tarkastuksesta" huolimatta oikein (vrt. iltapäivälehtien matikkapähkinöiden vastausjakauma...)

Ja läksyt eivät tosiaan ole ainoa mittari lapsen opettamisen arviointiin, mutta tuossa käy helposti niin, että puolella luokalla on vanhemmat korjannut tehtävät ja puolet ovat tajunneet ratkaisun itse ja ope kuvittelee, että hieno homma, kaikki saa kokeesta hyvän arvosanan näillä tiedoilla, ei tarvi kerrata tätä enää. 

/ope

Siis ei kai läksyjen korjaus tarkoita automaattisesti sitä, että vanhempi tekee ne? Luotan siihen, että osaan tarkastaa vielä tokaluokkalaisen läksyt. Ja mielestäni on tehokkaampaa, että lapsi  tekee tehtävän uudelleen niin, että aikuinen ohjaa.

Tai toisaalta, kun huomaan virheen voinko siis vaatia, että lapsi korjaa tehtävän opettajan ohjauksella?

Ei aina, mutta valitettavan usein. Ja tietenkin on suotavaa, että aikuinen ohjaa lapsen pohtimaan uudelleen väärin menneitä tehtäviä ja auttaa tarvittaessa. Mutta mikäli aikuinen ei sitä välttämättä osaa tehdä, on parempi jättää läksyt niin, että siellä näkyy lapsen oma pohdinta ja sitä voi sitten koulussa verrata läksyjen läpikäymisen yhteydessä oikeaan vastaukseen. 

/ope

Oletko ohjeistanut luokkasi vanhempia, että älkää missään tapauksessa auttako lapsia läksyissä?:D

Minulle ei nyt edelleenkään aukea logiikkasi; kun ne läksyt nyt on tarkistettava, niin mitä niiden virheiden kanssa tehdään? Mitä apua on kertoa lapselle, että tässä on virhe, mutta älä vain korjaa sitä?

Ja usko pois, vanhemmissa on myös niitä jotka aivan varmasti hallitsevat peruskoulun asiat.

Tottakai ne virheet saa korjata, mikäli auttaa samalla lasta ymmärtämään, mikä tässä on väärin, miksi se on väärin ja miten sen voisi saada oikein. Se ei auta, että vanhempi korjailee yöllä lapsensa mentyä nukkumaan läksypaperit sellaisiksi, että lapsi voi hyvillä mielin olla luokassa tassu pystyssä jokaisen läksykysymyksen kohdalla, vaikka ei itse ole ihan ymmärtänytkään, miksi tässä on tällainen vastaus.

Ja kyllä, suurin osa vanhemmista on valtavan fiksuja ja osaa paljon enemmän kuin itsekään osaan - se ei vaan auta sitä ekaluokkalaista, joka on äitinsä/isänsä avustuksella piirrellyt kirjainharjoitukset täyteen vanhan mallisia kirjaimia, saaden paperiinsa kotona palkinnoksi tarran ja joka kuitenkin joutuu läksyjen tarkastuksen yhteydessä kumittamaan kaikki kirjaimensa pois ja tekemään ne uudestaan...

/ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajan näkökulmasta olisi todella hyvä, jos vanhemmat eivät ainakaan korjaisi läksyjä oikein. Auttaa voi, jos lapsi ei esim. ymmärrä tehtävää, mutta lapsen omat virheet pitäisi jäädä läksyissä näkyviin.

Jos kaikkien lasten läksyt ovat oikein, ei opettaja saa mistään tietää, ettei asia olekaan osattu ja ymmärretty. Silloin mennään vaan rivakasti eteenpäin ja voi seuraavakin asia jäädä ymmärtämättä. 

no juu, mutta kotona nimenomaan on usein aikaa rauhassa miettiä jokin asia niin, että lapsi itse lopulta ymmärtää ja saa esim. matikan laskun oikein.

Mitä tulee open havainnointikykyyn, niin tunneilla tehdään todella paljon harjoituksia, esim. nyt matikassa yleensä aukeamallinen tehtäviä, jotka usein luokassa käydään tarkistuttamassa opella -> tässä kohtaa opettaja hyvin helposti näkee, onko tunnin alussa opetettu asia mennyt jakeluun... 

Kotona nimenomaan kannattaa auttaa lasta, jos hänellä on jokin kysymys, joka askarruttaa, koska opettaja ei ehdi selittämään jokaiselle rauhassa asioita. 

terve. toinen ope

Kiitos synninpäästöstä. Olen aina tarkistanut läksyt ja jos siellä on virhe, tehtävä tehdään uudelleen, niin että ohjaan ja neuvon. Oivaltamisen jätän lapselle.

En ymmärrä mitä järkeä on tarkistaa läksyt ja kertoa, että tuossa on virhe, mutta sitä ei saa korjata, jotta opettaja näkee mitä osaat.

Kysymys oli esimerkissäni niistä vanhemmista, jotka hoitavat läksyjen tarkastuksen tyylillä "tuo on väärin, oikea vastaus on tämä". Monelle kun tuntuu olevan tärkeämpää se, että lapsi loistaa luokassa oikeilla vastauksilla kuin että oikeasti oppisi ja ymmärtäisi ne asiat.

/ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajan näkökulmasta olisi todella hyvä, jos vanhemmat eivät ainakaan korjaisi läksyjä oikein. Auttaa voi, jos lapsi ei esim. ymmärrä tehtävää, mutta lapsen omat virheet pitäisi jäädä läksyissä näkyviin.

Jos kaikkien lasten läksyt ovat oikein, ei opettaja saa mistään tietää, ettei asia olekaan osattu ja ymmärretty. Silloin mennään vaan rivakasti eteenpäin ja voi seuraavakin asia jäädä ymmärtämättä. 

Öö, eli laäksyjä ei siis kannata tarkistaa?

Eikö opettajalla ole kuitenkin muitakin oppimisen mittareita kuin läksyt?

Kannattaa tarkistaa, mutta siten, että katsoo, onko kaikki tehtävät tehty huolellisesti ja selkeitä virheitä havaitessaan pyytää lasta vielä tarkemmin miettimään tietyn tehtävän ratkaisua. Se ei palvele ketään, että vanhempi korjaa lapsen läksyt tai merkitsee valmiiksi, että nämä ovat oikein. Ne kun ei tosiaan aina ole äidin/isän "tarkastuksesta" huolimatta oikein (vrt. iltapäivälehtien matikkapähkinöiden vastausjakauma...)

Ja läksyt eivät tosiaan ole ainoa mittari lapsen opettamisen arviointiin, mutta tuossa käy helposti niin, että puolella luokalla on vanhemmat korjannut tehtävät ja puolet ovat tajunneet ratkaisun itse ja ope kuvittelee, että hieno homma, kaikki saa kokeesta hyvän arvosanan näillä tiedoilla, ei tarvi kerrata tätä enää. 

/ope

Siis ei kai läksyjen korjaus tarkoita automaattisesti sitä, että vanhempi tekee ne? Luotan siihen, että osaan tarkastaa vielä tokaluokkalaisen läksyt. Ja mielestäni on tehokkaampaa, että lapsi  tekee tehtävän uudelleen niin, että aikuinen ohjaa.

Tai toisaalta, kun huomaan virheen voinko siis vaatia, että lapsi korjaa tehtävän opettajan ohjauksella?

Ei aina, mutta valitettavan usein. Ja tietenkin on suotavaa, että aikuinen ohjaa lapsen pohtimaan uudelleen väärin menneitä tehtäviä ja auttaa tarvittaessa. Mutta mikäli aikuinen ei sitä välttämättä osaa tehdä, on parempi jättää läksyt niin, että siellä näkyy lapsen oma pohdinta ja sitä voi sitten koulussa verrata läksyjen läpikäymisen yhteydessä oikeaan vastaukseen. 

/ope

Oletko ohjeistanut luokkasi vanhempia, että älkää missään tapauksessa auttako lapsia läksyissä?:D

Minulle ei nyt edelleenkään aukea logiikkasi; kun ne läksyt nyt on tarkistettava, niin mitä niiden virheiden kanssa tehdään? Mitä apua on kertoa lapselle, että tässä on virhe, mutta älä vain korjaa sitä?

Ja usko pois, vanhemmissa on myös niitä jotka aivan varmasti hallitsevat peruskoulun asiat.

Tottakai ne virheet saa korjata, mikäli auttaa samalla lasta ymmärtämään, mikä tässä on väärin, miksi se on väärin ja miten sen voisi saada oikein. Se ei auta, että vanhempi korjailee yöllä lapsensa mentyä nukkumaan läksypaperit sellaisiksi, että lapsi voi hyvillä mielin olla luokassa tassu pystyssä jokaisen läksykysymyksen kohdalla, vaikka ei itse ole ihan ymmärtänytkään, miksi tässä on tällainen vastaus.

Ja kyllä, suurin osa vanhemmista on valtavan fiksuja ja osaa paljon enemmän kuin itsekään osaan - se ei vaan auta sitä ekaluokkalaista, joka on äitinsä/isänsä avustuksella piirrellyt kirjainharjoitukset täyteen vanhan mallisia kirjaimia, saaden paperiinsa kotona palkinnoksi tarran ja joka kuitenkin joutuu läksyjen tarkastuksen yhteydessä kumittamaan kaikki kirjaimensa pois ja tekemään ne uudestaan...

/ap

Vaikutat vaikealta ihmiseltä. Onneksi lapseni luokkaa opettaa juuri päinvastainen opettaja kuin sinä.

Autan etenkin kielissä. Sanat olen hakannut nettiin ja sieltä sitten tabletilla tai koneella harjoittelee. Samalla oppii ääntämäänkin oikein kun kuule sanan lausuttuna. Kone on armoton kirjoitusvirheissä, mikä on hyvä juttu kielten sanojen oppimisen kannalta. Kun sama sana tulee monen aistin kautta, se jää paremmin mieleen. Ja harjoitella voi koska tahansa vaikka pienen hetken vaikka kirja ei oleisikaan kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajan näkökulmasta olisi todella hyvä, jos vanhemmat eivät ainakaan korjaisi läksyjä oikein. Auttaa voi, jos lapsi ei esim. ymmärrä tehtävää, mutta lapsen omat virheet pitäisi jäädä läksyissä näkyviin.

Jos kaikkien lasten läksyt ovat oikein, ei opettaja saa mistään tietää, ettei asia olekaan osattu ja ymmärretty. Silloin mennään vaan rivakasti eteenpäin ja voi seuraavakin asia jäädä ymmärtämättä. 

no juu, mutta kotona nimenomaan on usein aikaa rauhassa miettiä jokin asia niin, että lapsi itse lopulta ymmärtää ja saa esim. matikan laskun oikein.

Mitä tulee open havainnointikykyyn, niin tunneilla tehdään todella paljon harjoituksia, esim. nyt matikassa yleensä aukeamallinen tehtäviä, jotka usein luokassa käydään tarkistuttamassa opella -> tässä kohtaa opettaja hyvin helposti näkee, onko tunnin alussa opetettu asia mennyt jakeluun... 

Kotona nimenomaan kannattaa auttaa lasta, jos hänellä on jokin kysymys, joka askarruttaa, koska opettaja ei ehdi selittämään jokaiselle rauhassa asioita. 

terve. toinen ope

Kiitos synninpäästöstä. Olen aina tarkistanut läksyt ja jos siellä on virhe, tehtävä tehdään uudelleen, niin että ohjaan ja neuvon. Oivaltamisen jätän lapselle.

En ymmärrä mitä järkeä on tarkistaa läksyt ja kertoa, että tuossa on virhe, mutta sitä ei saa korjata, jotta opettaja näkee mitä osaat.

Kysymys oli esimerkissäni niistä vanhemmista, jotka hoitavat läksyjen tarkastuksen tyylillä "tuo on väärin, oikea vastaus on tämä". Monelle kun tuntuu olevan tärkeämpää se, että lapsi loistaa luokassa oikeilla vastauksilla kuin että oikeasti oppisi ja ymmärtäisi ne asiat.

/ope

Niin mutta saat kuulostamaan tuon aivan normaalilta, yleiseltä toiminnalta. Antaako näitä vastauksia tyyliin yli puolet luokan vanhemmista? Tai jopa 80%?

Vierailija kirjoitti:

No ellei ole ihan imbesilli niin en auttaisi. Se ei kehitä lapsen vastuunottokykyä tai ongelmanratkaisukykyä jos vanhempi vieressä neuvomassa

T. Kympin oppilas, jota ei ole koskaan autettu läksyissä ja jonka läksyjen tekoa ei ole vahdittu

Eiköhän tuo riipu vähän oppilaastakin. Itse olen auttanut lasta tehtävien kanssa, lähinnä keskustelemalla ja opettamalla ajattelemaan niin että ratkaisu löytyy, ja on "kympin oppilas". Minusta on ihan mukavaa osallistua lapsen asioihin ja auttaa jos tarvetta apuun on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Auttaa pitää tarvittaessa, muttei tehdä niitä läksyjä lapsen puolesta. Opettajalle on paljon arvokkaampi viesti se, että läksyt ovat välillä väärin, kuin että ne ovat vanhempien korjauksen jäljiltä aina oikein.

Myöskin läksyjen tarkastus kotona on vähän niin ja näin - osa vetää sen ihan överiksi ja piirtelee hymynaamoja ja oikeinmerkkejä lapsensa läksyihin, vaikka esimerkiksi käsiala ei olisi edes luettavissa tai asia olisi kirjassa opetettu eri tavalla kuin silloin äidin tai isän kouluaikana. Yritä siinä sitten selittää lapselle, että miksi paha opettaja sanoo, ettei vastaus ole oikein/siitä ei saa selvää, jos vihkossa on jo valmiiksi äidin/isän piirtelemät oikeinmerkit ja kukkaset. 

/ope

Miksi ne sitten pitää kotona tarkistaa joka v*un ilta ja kuitata omalla nimmarilla, että näin on tehty? Jos siis niitä ei korjata samalla? Mitään kukkia ja hymynaamoja en kyllä piirtele. Koska se, että mä tarkistaisin vaan sen, että lapsi on siihen läksykohtaan jotain riipustellut sisältöä tarkastamatta, on sitten mun mielestä yksi lysti.

Tottakai läksyjen tarkastaminen on tärkeää, mutta oleellista on se miten sen tekee. Jos mukula on raapustellut harakanvarpailla jotain huttua paperille, ei sitä olisi kovin järkevää palkita hymynaamoin. Sun tyyli kuulostaa just hyvältä - tarkastat tehtävät sisältöineen päivineen ja ohjaat tekemään korjauksia. Parasta olisi, jos vanhemmat eivät itse antaisi kuitenkaan sitä oikeaa vastausta suoraan "apteekin hyllyltä".

/ope

Mikä ihme oletus sinulla on, että tehtävän uudelleen tekeminen on oikean vastauksen antaminen apteekin hyllyltä?

Jos sinulla on kyseistä ongelmaa luokassasi, ehkä olisi syytä ottaa asia puheeksi ko. vanhempien kanssa.

Mä olen tässä 15 vuoden aikana nähnyt aika monen lapsen läksyt, joten ihan siihen perustuu oletukseni. On aika jännä nähdä, miten esimerkiksi kuluneen viikon kotitehtäviä käsittelevä pistokoe menee ihan penkin alle lapsella, jolla on aina kuitenkin viimeisen päälle oikein tehnyt läksyt.  

/ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajan näkökulmasta olisi todella hyvä, jos vanhemmat eivät ainakaan korjaisi läksyjä oikein. Auttaa voi, jos lapsi ei esim. ymmärrä tehtävää, mutta lapsen omat virheet pitäisi jäädä läksyissä näkyviin.

Jos kaikkien lasten läksyt ovat oikein, ei opettaja saa mistään tietää, ettei asia olekaan osattu ja ymmärretty. Silloin mennään vaan rivakasti eteenpäin ja voi seuraavakin asia jäädä ymmärtämättä. 

no juu, mutta kotona nimenomaan on usein aikaa rauhassa miettiä jokin asia niin, että lapsi itse lopulta ymmärtää ja saa esim. matikan laskun oikein.

Mitä tulee open havainnointikykyyn, niin tunneilla tehdään todella paljon harjoituksia, esim. nyt matikassa yleensä aukeamallinen tehtäviä, jotka usein luokassa käydään tarkistuttamassa opella -> tässä kohtaa opettaja hyvin helposti näkee, onko tunnin alussa opetettu asia mennyt jakeluun... 

Kotona nimenomaan kannattaa auttaa lasta, jos hänellä on jokin kysymys, joka askarruttaa, koska opettaja ei ehdi selittämään jokaiselle rauhassa asioita. 

terve. toinen ope

Kiitos synninpäästöstä. Olen aina tarkistanut läksyt ja jos siellä on virhe, tehtävä tehdään uudelleen, niin että ohjaan ja neuvon. Oivaltamisen jätän lapselle.

En ymmärrä mitä järkeä on tarkistaa läksyt ja kertoa, että tuossa on virhe, mutta sitä ei saa korjata, jotta opettaja näkee mitä osaat.

Kysymys oli esimerkissäni niistä vanhemmista, jotka hoitavat läksyjen tarkastuksen tyylillä "tuo on väärin, oikea vastaus on tämä". Monelle kun tuntuu olevan tärkeämpää se, että lapsi loistaa luokassa oikeilla vastauksilla kuin että oikeasti oppisi ja ymmärtäisi ne asiat.

/ope

Minusta olisi mielenkiintoista tietää, koska olet valmistunut opettajaksi. Ajatusmallisi oikeista ja vääristä vastauksista on aika lailla vanhanaikainen ja toiseksi tuntuu kummalliselta, että jo opettaessasi toimit niin, että lapset eivät ymmärtäisi sitä, mitä opetat. Jos lapsi ei kykene tekemään läksyjä kotona, on opetuksessa ja ohjauksessa ollut jotain vikaa juuri sen lapsen kohdalla ja opettajana juuri sinun tehtäväsi on varmistaa, että lapsella on mahdollisuus oppia. Oppiminen taas on jotain muuta kuin oikeita ja vääriä vastauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Auttaa pitää tarvittaessa, muttei tehdä niitä läksyjä lapsen puolesta. Opettajalle on paljon arvokkaampi viesti se, että läksyt ovat välillä väärin, kuin että ne ovat vanhempien korjauksen jäljiltä aina oikein.

Myöskin läksyjen tarkastus kotona on vähän niin ja näin - osa vetää sen ihan överiksi ja piirtelee hymynaamoja ja oikeinmerkkejä lapsensa läksyihin, vaikka esimerkiksi käsiala ei olisi edes luettavissa tai asia olisi kirjassa opetettu eri tavalla kuin silloin äidin tai isän kouluaikana. Yritä siinä sitten selittää lapselle, että miksi paha opettaja sanoo, ettei vastaus ole oikein/siitä ei saa selvää, jos vihkossa on jo valmiiksi äidin/isän piirtelemät oikeinmerkit ja kukkaset. 

/ope

Miksi ne sitten pitää kotona tarkistaa joka v*un ilta ja kuitata omalla nimmarilla, että näin on tehty? Jos siis niitä ei korjata samalla? Mitään kukkia ja hymynaamoja en kyllä piirtele. Koska se, että mä tarkistaisin vaan sen, että lapsi on siihen läksykohtaan jotain riipustellut sisältöä tarkastamatta, on sitten mun mielestä yksi lysti.

Tottakai läksyjen tarkastaminen on tärkeää, mutta oleellista on se miten sen tekee. Jos mukula on raapustellut harakanvarpailla jotain huttua paperille, ei sitä olisi kovin järkevää palkita hymynaamoin. Sun tyyli kuulostaa just hyvältä - tarkastat tehtävät sisältöineen päivineen ja ohjaat tekemään korjauksia. Parasta olisi, jos vanhemmat eivät itse antaisi kuitenkaan sitä oikeaa vastausta suoraan "apteekin hyllyltä".

/ope

Mikä ihme oletus sinulla on, että tehtävän uudelleen tekeminen on oikean vastauksen antaminen apteekin hyllyltä?

Jos sinulla on kyseistä ongelmaa luokassasi, ehkä olisi syytä ottaa asia puheeksi ko. vanhempien kanssa.

Mä olen tässä 15 vuoden aikana nähnyt aika monen lapsen läksyt, joten ihan siihen perustuu oletukseni. On aika jännä nähdä, miten esimerkiksi kuluneen viikon kotitehtäviä käsittelevä pistokoe menee ihan penkin alle lapsella, jolla on aina kuitenkin viimeisen päälle oikein tehnyt läksyt.  

/ap

Miksi sinusta on hienoa olla opettaja, jonka oppilaat eivät opi?