Mitä, jos ei mene vanhempainiltoihin?

Varmaan se on useimpien mielestä aika turha homma, mutta yritän suhtautua positiivisesti. Aina siellä voi nähdä tai kuulla jotain mielenkiintoista.

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat ei käynyt yhdessäkään vanhempainillassa mun koulun aikana. Tai ehkä tyyliin ekalla luokalla, mutta niin pitkään kuin muistan niin ei.

Ei kai ne mitään menettänyt, mutta jotenkin musta tuntui aina pahalta, kun kaikki kaverit puhuivat että molemmat vanhemmat oli ollut, ja jos jollakin oli vain toinen, niin sekin oli jo paha juttu. En koskaan kertonut kellekään, että mun vanhemmat ei ollut paikalla.

Omassa lapsuudessa meitä lapsia ei edes kiinnostanut, kenen vanhemmat kävi. En muista, että olisi edes koskaan keskusteltu kavereiden kanssa niistä.

Sama omien lasten kanssa. Meillä ei taida edes aina tietää, onko käyty vai ei, kun ovat harrastuksissa tai kavereilla sillä aikaa. Eivät ole ainakaan koskaan kysyneet, olitko vanhempainillassa sillä aikaa, kun olin liikuntaharrastuksessa.

Eli uskoisin, että harva lapset vertailee sitä, oliko sinun vai minun lapset vanhempainillassa. 

Lapsi korkeintaan menettää sen että vanhempi osoittaisi olevansa kiinnostunut lapsen koulunkäynnistä. Toisaalta senkin voi osoittaa monella muullakin tavalla jos joku kerta on niin että vanhempainiltaan ei pääse.

Minusta tärkeimmät vanhempainillat on kolmannella, kuudennella, yläkoulun seiskalla ja sitten ysillä. Niissä on oikeasti todella paljon tärkeää asiaa esim ainevalinnoista ja erikoisluokista, ysillä sitten tietysti yhteishausta. Niihin kyllä kannattaisi osallistua. Minulla on lapsien ikäeroa kolme vuotta ja siinäkin ajassa on tullut muutoksia ja jotain uutta.

Vierailija kirjoitti:

Eli uskoisin, että harva lapset vertailee sitä, oliko sinun vai minun lapset vanhempainillassa. 

Välttämättä niitä ei vertaillakaan suoraan kenen vanhemmat kävi kenen ei, mutta olen kyllä kuullut lasten keskustelevan siitä että äiti oli katsonut pulpettiini tai nähnyt meidän piirrustuksia luokan seinällä jne.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina skipannut nuo vanhempainillat (siis sen jälkeen kun esikoinen meni kouluun). Kaksi kertaa taisin käydä ja sen jälkeen lopetin koska totesin, että samaa liirumlaarumia joka kerta. Samat tiedot tulevat joka tapauksessa Wilmaan.

Vanhempainvarteissa olen käynyt aina ja muutenkin olen tiiviisti opettajien kanssa yhteydessä.

Minä en olisi tajunnut ilman vanhempainiltaa, miten kahdeksannen luokan valinnaisainehaku menee. Oli sen verran ihmeellinen taulukko, että kaipasi kyllä esittelyn. Eikä meillä ainakaan Wilmaan tullut läheskään niin paljon tietoa esim juuri tuosta hausta, että sen pohjalta olisi oikeasti tajunnut miten se systeemi menee.

Meidän lapset on kysyneet, ollaanko menossa vanhempainiltaan. Ja sitten sen jälkeen haluaa tietää, kenen äidin kanssa siellä juttelin.

Minä yleensä kävin, mutta sitten kun poika oli lukiossa, jäin jonkin verran tiedosta paitsi. Olin töissä toisella paikkakunnalla ja mies usein reissussa, joten ei vaan päästy. Poika kun itsekään ei aina asioista muistanut kertoa, vaikka kunnialla koulunsa huolehtikin. 

En todellakaan käy. Siellä ei tule mitään tietoa esille minun lapseni koulumenestyksestä. Ne asiat käsitellään syksyisin ja keväisin kahdenkeskisissä arviointikeskusteluissa. 

Yleistä diipadaapaa. Aina ne samat vanhemmat äänessä, minä ja minun lapseni -teemalla. Opettaja kertoo jostain jotain, kaksi minuuttia niin tällainen älypää kysyy samaa asiaa, mistä juuri opettaja puhui: rakastan vain niin omaa ääntäni tyyppi.

Viimeinen niitti oli, kun vanhemmat riitelivät tunnin, saako synttärisankari viedä kouluun karkkia tarjottavaksi.

En mene. Äitinsä takia lapset ovat ruotsinkielisessä juippikoulussa ja en kestä niitä teeskentelijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kait ne pakollisia ole?

Minä en ole käynyt kertaakaan koska lapsemme ovat jo muutenkin tarpeeksi kiusattuja liikuntavammaisuiteni vuoksi.