Mitä tapahtuu, kun rakastuminen loppuu?

Miksi vain rakastuessaan joustaisi tai yrittäisi miellyttää toista?

Käy usein toisinpäin maailmassa kiinostaa muutkin asiat kuin vain se kohde johon on tai oli rakastunut.

Rakastumisen jälkeen asioihin suhtaudutaan yleensä vähemmän pakkomielteisesti.

Rakastuminen muuttuu rakastamiseksi, tosin rakastumisen tunteita, siis sellaista pakahduttavaa rakkaudenpuuskaa voi tuntea vielä usein pitkän parisuhteen aikana. Itse olen ollut 20 vuotta naimisissa ja välillä meinaan vaikka nukkumaan mentyämme pakahtua kun katson miestäni ja mietin miten paljon häntä rakastankaan.

Se muuttuu joko rakkaudeksi (joka on paljon syvempi, rauhallisempi ja tasaisempi kiintymyksen tunne kuin rakastuminen) tai välinpitämättömyydeksi. Varsinkin ihastumisessa voi käydä niin, että yhtäkkiä tuntuu kuin joku olisi sytyttänyt valot ja sitä alkaa miettiä että mitä ihmettä oikein näin tuossa ihmisessä.

Rakastuminen vaihtuu rakkaudeksi ja syväksi ystävyydeksi, kunnioitukseksi. Tai sitten erotaan.

tarkoitan tilaa, jolloin rakastuminen vaihtuu rakastamiseksi. Mitä silloin tapahtuu?

Rakastat toista, tiedät haluavasi hänet ja häntä - mutta mikä on se muutos ajattelutavassasi?

Se, ettei toista enää nosta jalustalle, vaan näkee realistisesti?

Vai se, että toisen huonot puolet näkyvät paremmin kuin koskaan?

Vai tajuaa omat heikkoudet puolisona?

Vai...?

Ap

Kommentteja edelliseen?