Yliopisto-opintojen sudenkuopat

Mulla on ylioppilastutkinto ja opiskelen ekaa vuotta yliopistossa, mutta voisin silti vastata jotain omasta kokemuksesta, vaikka ei olekaan nyt ihan suoraan kuvailemasi tilanne.

Pääsin suoraan lukiosta yliopistoon oikeustieteelliseen. Sitä luulisi, että näin "fiksu" pärjäisi missä vaan, mutta yliopistossa on järkyttänyt itseopiskelun määrä. olen tietysti vastuuntuntoinen opiskelija ja näin päin pois, mutta lukiossa meininki oli kuin yläasteella verrattuna tähän. Pieni shokki oli aloittaa koulu, kun tuntuu että päivässä ei tunnit riitä, ja luennoilla en saa mistään mitään selvää - ts. yliopistossa ei ole enää OPETUSTA, vaan kaikki oppiminen täytyy loppukädessä tehdä itse. Luennoille voi mennä kuuntelemaan, osa on pakollisiakin, mutta ainakaan itselleni niistä ei jää mitään käteen ellen ole jo itse asiaa opiskellut etukäteen, koska luento ei ole samanlainen opetustilanne kuin lukiossa (tai amiksessa) jonkun aineen tunti oli. Kokonaisuudet ovat niin isoja, että on vaikea tietää, mihin keskittyä. Stressaan valtavasti ajan riittämisestä/siitä että luen oikeita asioita/siitä, että muut tuntuvat hallitsevan yliopisto-opiskelun itseäni paremmin. Lukiossa olin automaattisesti ja aika minimaalisella vaivannäöllä "parhaiden" oppilaiden joukossa - täällä se ei enää ole niin helppoa.

Eli sanoisin että jos avoin yliopisto muistuttaa yhtään normiyliopistoa, niin suurin shokki (tulit sitten lukiosta tai amiksesta) on varmaan juuri tämä, että OPISKELLAAN, eikä vaan tulla kouluun ja opita samalla kun joku opettaa.

Yliopistossa ne parhaat ovat todella hyviä ja suorittavat tutkintonsa tavoiteajassa kunniamaininnalla. Olin peruskoulussa ja lukiossa luokkani priimus, mutta yliopistossa törmäsin todellisiin lahjakkuuksiin, jotka imivät luennoilla tietoa kuin pesusienet, ratkaisivat laskuharjoitustehtävät ilman assistenttien apua, viettivät vielä rikasta sosiaalista elämää koulun ulkopuolella ja lähtivät ulkomaille vaihtoon tai töihin CERN:iin. Kannattaa siis varautua siihen, että olet korkeintaan keskikastia. Tärkeintä on pitää jokin tasapaino yksinäisen puurtamisen ja sosiaalisen elämän välillä. Täysin yksin harva jaksaa tutkintonsa loppuun asti.

Heippa!

Minä pääsin ammattikoulupohjalla ekalla yrityksellä sisään. Pääsykokeisiin sai lukea PALJON, mutta mielestäni se ainakin omalla alalla oli se stressaavin koe. Nykyään on jo lukutekniikka hallussa siinä määrin, että tärkeimmät asiat tunnistaa ihan selailemalla.

Mikä ala sua kiinnostaa? Eroja on niin suuria ihan tiedekuntienkin välillä.

Vierailija kirjoitti:

Olen jo pitkään harkinnut avoimen yliopiston opintoja. En ole kuitenkaan käynyt lukiota, vain ammatillisen koulutuksen, ja siitäkin on aikaa jo toistakymmentä vuotta.

Onko täällä ketään, kuka olisi suorittanut avoimen opintoja ilman ylioppilastutkintoa? Millaisiin vaikeuksiin opinnoissa törmäsit? Tai millaisia onnistumisen kokemuksia sait?

On. Katso: http://185.103.110.44/ ja amiksestayliopistoon.blogspot.fi.

Nyt ministeriössä vakivirassa käymättä lukiota. Minulla on ylempi korkeakoulututkinto, jonka jälkeen suoritin myös avoimessa perusopinnot.

Älä stressaa, älä kuvittele muiden olevan erityisen paljon parempia. Etsi aine joka kiinnostaa ja kokeile opiskelua rauhassa. Jos onnistuu niin sitten pääsykokeisiin. Jos ei ollutkaan oikea ratkaisu niin ei tarvii jäädä pohtimaan.

uuninpankkoukko kirjoitti:

Nyt ministeriössä vakivirassa käymättä lukiota. Minulla on ylempi korkeakoulututkinto, jonka jälkeen suoritin myös avoimessa perusopinnot.

Älä stressaa, älä kuvittele muiden olevan erityisen paljon parempia. Etsi aine joka kiinnostaa ja kokeile opiskelua rauhassa. Jos onnistuu niin sitten pääsykokeisiin. Jos ei ollutkaan oikea ratkaisu niin ei tarvii jäädä pohtimaan.

Missä ministeriössä olet? Olisi nimittäin juteltavaa. Katso esimerkiksi nuo kaksi aikaisempaa linkkiä ja ota yhteyttä.

Lukion jätin aikanaan kesken, tuplasi kakkosluokan ja sitten vaan päätin ettei ole lukio minun koulu. Suoritin sitten opistoasteen tutkinnon, jonka päivitin myöhemmin AMK tutkinnoksi ja siitä sitten jatkoin YAMK tutkintoon. Pari vuotta sitten suoritin AmO ja NTM opinnot ammattikorkeakoulun puolelta. Avoimessa yliopistossa olen suorittanut nyt viimeisen neljän vuoden aikana kolme perusopintoa sekä yhdestä jatkoin aineopintoihin ja edelleen teen ja on suunnitelmissa tehdä myös lisää opintoja.

Minä olen yksi niistä, joka aloitti opinnot avoimessa ilman lukiota. Pääsykokeessa pääsin sisään ja maisteriksi valmistuin.

Kieliä epäilin kompastuskiveksi, mutta nekin sain suoritetuksi. Itse asiassa vieraskieliset tenttikirjat selvitin enemmän kirjallisilla lahjoilla kuin kielitaidolla.

Vierailija kirjoitti:

Lukion jätin aikanaan kesken, tuplasi kakkosluokan ja sitten vaan päätin ettei ole lukio minun koulu. Suoritin sitten opistoasteen tutkinnon, jonka päivitin myöhemmin AMK tutkinnoksi ja siitä sitten jatkoin YAMK tutkintoon. Pari vuotta sitten suoritin AmO ja NTM opinnot ammattikorkeakoulun puolelta. Avoimessa yliopistossa olen suorittanut nyt viimeisen neljän vuoden aikana kolme perusopintoa sekä yhdestä jatkoin aineopintoihin ja edelleen teen ja on suunnitelmissa tehdä myös lisää opintoja.

Oletko vain opiskellut vai tehnyt töitäkin?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen yksi niistä, joka aloitti opinnot avoimessa ilman lukiota. Pääsykokeessa pääsin sisään ja maisteriksi valmistuin.

Kieliä epäilin kompastuskiveksi, mutta nekin sain suoritetuksi. Itse asiassa vieraskieliset tenttikirjat selvitin enemmän kirjallisilla lahjoilla kuin kielitaidolla.

Sinä ja kaikki muutkin vastaavat voitte katsoa nuo kaksi linkkiä. Meillä voi olla enemmän yhteistä kun arvaattekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion jätin aikanaan kesken, tuplasi kakkosluokan ja sitten vaan päätin ettei ole lukio minun koulu. Suoritin sitten opistoasteen tutkinnon, jonka päivitin myöhemmin AMK tutkinnoksi ja siitä sitten jatkoin YAMK tutkintoon. Pari vuotta sitten suoritin AmO ja NTM opinnot ammattikorkeakoulun puolelta. Avoimessa yliopistossa olen suorittanut nyt viimeisen neljän vuoden aikana kolme perusopintoa sekä yhdestä jatkoin aineopintoihin ja edelleen teen ja on suunnitelmissa tehdä myös lisää opintoja.

Oletko vain opiskellut vai tehnyt töitäkin?

Työn ohessa olen opiskellut ja olen jopa tehnyt vähän aikaa jopa kahta työtä sekä lapsikin on tullut hoidettua.

Kovuus. Yliopisto on kai ainoa koulu jossa opiskelija ei ole pääosassa. Lisäksi ainakin joillakin aloilla kaverin perään ei katsota sitten yhtään.

Minä olin ihan ok lukiotasolla mutta vasta yliopistossa todelliset lahjani huomattiin . Se oli helppoa ja äärettömän mielekästä. Kokeilkaa vaikka pohjat ei olisikaan ihan huiput. Tömäsin myös itse noihin lukion priimuksiin eikä niistä jotkut millään selvinneet edes ensimmäisestä tentistä lävitse:)!

Vierailija kirjoitti:

Kovuus. Yliopisto on kai ainoa koulu jossa opiskelija ei ole pääosassa. Lisäksi ainakin joillakin aloilla kaverin perään ei katsota sitten yhtään.

Minulla taas on täysin päinvastaisia kokemuksia. Meillä kaveria ei jätetä. On käynyt niinkin että olen tehnyt kaverille itse alusta loppuun jonkun pienehkön palautettavan työn, vaikkei oltu samalla kurssilla. Näin voi odottaa myös vastapalveluksia jos (ja kun) tarve vaatii.

Avoin yliopisto on eri asia kuin opiskella yliopistossa. Eikä ensimmäisessä olla niinkuin koulun penkillä.

Vierailija kirjoitti:

Avoin yliopisto on eri asia kuin opiskella yliopistossa. Eikä ensimmäisessä olla niinkuin koulun penkillä.

Toisissa tapauksissa taas avoimen yliopiston opiskelijat osallistuu täysin samoille luennoille ja saa samat tehtävät kun päiväopiskelijat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avoin yliopisto on eri asia kuin opiskella yliopistossa. Eikä ensimmäisessä olla niinkuin koulun penkillä.

Toisissa tapauksissa taas avoimen yliopiston opiskelijat osallistuu täysin samoille luennoille ja saa samat tehtävät kun päiväopiskelijat.

Ja samat tenttikysymykset. Avoin ei ole sen helpompi, tehdyt kurssit voi lukea hyväksi, jos pääset saman alan opiskelijaksi yliopistoon. Ei avoimessa pääse yhtään sen helpommalla kuin virallisella puolella. Avoimen ja virallisen ero on siinä, että pääsykoe puuttuu, mitään virallista tutkintoa ei tule, maksat kursseista ja kurssivalikoima on paljon suppeampi, yleensä peruskursseja.

nim. oikeustiedettä avoimessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avoin yliopisto on eri asia kuin opiskella yliopistossa. Eikä ensimmäisessä olla niinkuin koulun penkillä.

Toisissa tapauksissa taas avoimen yliopiston opiskelijat osallistuu täysin samoille luennoille ja saa samat tehtävät kun päiväopiskelijat.

Avoimessa kuitenkin usein suoritetaan yhtä kurssia kerrallaan, yliopistossa useampaa ja töitä on paljon. Olen ollut molemmissa ja paljon helpompaa tämä nykyinen avoimessa opiskeleminen töiden ohessa kuin täyspäiväinen yliopistoelämä.

Eikun sekaan vaan kirjoitti:

Minä olin ihan ok lukiotasolla mutta vasta yliopistossa todelliset lahjani huomattiin . Se oli helppoa ja äärettömän mielekästä. Kokeilkaa vaikka pohjat ei olisikaan ihan huiput. Tömäsin myös itse noihin lukion priimuksiin eikä niistä jotkut millään selvinneet edes ensimmäisestä tentistä lävitse:)!

Kuulostaapa uskomattomalta. Mikä aine mahtaa olla niin vaikeaa, ettei lukiossa hyvin menestynyt pääsisi edes läpi jostain perusopintojen tentistä? Ymmärrän jonkun luonnontieteellisen tai teknisen aineen korkeintaan. Suurin osa yliopistojen aineista on kuitenkin sellaisia, ettei niihin tarvita kuin korkeintaan normaalit älynlahjat. Olen itse opiskellut jo melkein kaksi tutkintoa.

Vierailija kirjoitti:

Avoin yliopisto on eri asia kuin opiskella yliopistossa. Eikä ensimmäisessä olla niinkuin koulun penkillä.

Miten perustelet väitteesi? Olen itse opiskellut molemmissa. Mielestäni ainakin vaatimukset ovat samanlaiset.