Lue keskustelun säännöt.
Miksi puut eivät pala takassa?
29.08.2016 |
Olen vuosia polttanut puita samassa takassa ja ne on säilytetty aina samassa paikassa.
Viime talvena oli jo välillä sellaista puuta ettei millään alkanut palamaan kunnolla.
Nyt tänä syksynä pari kertaa sytyttänyt takan ja ongelma vielä pahempi. Viime kerralla takkaan jäi jopa yksi puu palamatta.
Nyt on taas tulet takassa tai ainakin kova yritys, mutta puut eivät millään lähde palamaan.
Nuohooja kävi viime vuonna, sytytin ensin tulet sellaiseen pieneen aukkoon, että takka vetää hyvin, asettelin puut niin, että ilma kulkee takan sisälläkin, avasin kaikki tarvittavat luukut ja lopulta terassin ovenkin, että takka saa varmasti tarpeeksi ilmaa. Ilmastointi tms. ei ole päällä. Teen siis kaiken ihan samallalailla kuin olen tehnyt viimeiset 10 vuotta, nyt lisäksi teen kaiken todella tarkasti.
Ainoa asia mikä on muuttunut, on se, että appiukko ja anoppi tehneet nuo polttopuut ja mietin, että onko jäljellä enää vain yksi syy miksi puut eivät pala kunnolla? Nimittäin se ettei ne ole tarpeeksi kuivia?
Ehdotin sitä jo keväällä miehelle, mutta ei uskonut, kun hänen vanhempansa ovat koko ikänsä tehneet puita.
Todella ärsyttävää pelleillä noiden puiden kanssa ja savuakin tulee sisälle ja mä saan aina migreenin.
En vain tiedä miten ihmeessä kehtaan alkaa valittamaan ilmaisista puista. Vai voiko joku muu olla ongelman syy?
Kommentit (48)
Voihan se olla että puut ovat märempiä kuin ennen, mutta kyllä märkien puiden pitäisi alkaa palamaan kun tulee riittävästi lämpöä. Puuasiaa voit testa kuivattamalla puitasi sisällä tai hankkimalla puutaman pesällisen muualta. Itse kyllä epäilen että teillä on takasta menny jotain hormeja tukkoon ja se taas voi johtua märkien puiden polttamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että nyt on jotakin häikkää hormissa tai savupiipussa. Nuohous pitäisi tehdä kerran vuodessa. Ja voihan olla, että hormiin on mennyt hiekkaa tai tiilenpalanen irronnut.
Yritä polttaa vaikka paperia, vetääkö takka. Ja jos uunia ei ole lämmitetty pitkään aikaan, niin aloitus pitäisi tehdä pienillä tulilla.
Vaikka puut olisivat märät, kyllä ne pitäisi sytykkeillä palaa, poltetaanhan märkiä puita myös luonnossa esim. laavuilla.
Ps. entä jos hormissa on haikaran tai harakan pesä, näin uutisoitiin joskus, kun takka ei vetänyt.
Vaikka puut olisi kuinka märkiä ei se aiheuta savun sisälle tuloa. Jostain syystä takka ei vedä kunnolla, meillä leivinuuni ei vedä kunnolla, jos piippu on kylmä ja kostea eli edellisenä päivänä on lämmitettävä puuhellaa kunnolla et piipusta lähtee kosteus, lisäksi uunin on saatava kunnolla ilmaa, luukku vähän raollaan ja liian edessä olevat/pitkät puut tahtovat savuttaa sisään.
Välillä on takaan eksynyt niin märkiä puita, että sihisevät kosteutta ulos ja kyllä nekin palavat kun kuumuutta on tarpeeksi eli tarpeeksi puita, pari klapia ei keskenään pala, vaikka kuinka kuivia olisivat.
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän, että puiden kuivumiseen menee aikansa ja niin pitäisi appivanhempienkin tietää.
Puut eivät sihise, niin märän tuntisi varmaan kädelläkin, mutta puu saattaa palaa jostain kohtaa ja hitaasti. Tuli ei edes leviä puuhun kuten pitäisi. Paitsi pitkän ajan kanssa ja tosiaan aina ei pala ollenkaan.
Mä kokeilen koputusta ja ostan kaupasta varmasti kuivia puita.
Sitten, jos muut puut palaa hyvin, niin alan miettimään miten oikein hoidan asian. Appivanhemmat ovat meinaan hippasen herkkiä loukkaantumaan.Kiitos vastaajille!
Ap
Mistä appivanhemmat loukkaantuisivat, jos puut ovat kosteita tai sinä kädetön takanpolttaja?
Et osaa puhua appivanhemmillesi kuin normaaleiden ihmisten kanssa kuuluu? Voi luoja teitä av-mammoja.
Vierailija kirjoitti:
Palamattomuus voi johtua myös pitkään jatkuneesta matalapaineesta. Sille ei voikaan sitten mitään.
Tämä!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Takka nuohotaan kerran vuodessa.
Aloitan aina pitkän tauon jälkeen ensin polttamalla pari paperia sellaisessa pienessä luukussa. Eka paperi ei pala koskaan kunnolla, mutta toisen veto vetää samantien piippuun.
Paperi palanut aina tosi hyvin.
Ap
Pinoot puut keväällä trukkilavojen päälle tuuliselle ja aurinkoiselle paikalle ja laitat kattopellit pinon päälle niin, että sadevesi juoksee pois. Pinoot puut kuoripuoli alaspäin ja kolmen viikon päästä voit kantaa ne sisälle. Sen kuivemmiks ei puut tule.
Märkiä puita ei sitten pidä polttaa ollenkaan. Saat vielä aikaan nokipalon ja koko piippu halkeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän, että puiden kuivumiseen menee aikansa ja niin pitäisi appivanhempienkin tietää.
Puut eivät sihise, niin märän tuntisi varmaan kädelläkin, mutta puu saattaa palaa jostain kohtaa ja hitaasti. Tuli ei edes leviä puuhun kuten pitäisi. Paitsi pitkän ajan kanssa ja tosiaan aina ei pala ollenkaan.
Mä kokeilen koputusta ja ostan kaupasta varmasti kuivia puita.
Sitten, jos muut puut palaa hyvin, niin alan miettimään miten oikein hoidan asian. Appivanhemmat ovat meinaan hippasen herkkiä loukkaantumaan.Kiitos vastaajille!
Ap
Mistä appivanhemmat loukkaantuisivat, jos puut ovat kosteita tai sinä kädetön takanpolttaja?
Et osaa puhua appivanhemmillesi kuin normaaleiden ihmisten kanssa kuuluu? Voi luoja teitä av-mammoja.
He loukkaantuisivat siitä, että heidän puut ovat MUKA kosteita. Oikeastihan ne ovat kuivia, kun he ne ovat tehneet. Siis heidän mielestään.
Eivät ole koskaan kestäneet kritisointia mistään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Pinoot puut keväällä trukkilavojen päälle tuuliselle ja aurinkoiselle paikalle ja laitat kattopellit pinon päälle niin, että sadevesi juoksee pois. Pinoot puut kuoripuoli alaspäin ja kolmen viikon päästä voit kantaa ne sisälle. Sen kuivemmiks ei puut tule.
Märkiä puita ei sitten pidä polttaa ollenkaan. Saat vielä aikaan nokipalon ja koko piippu halkeaa.
Sen verran vielä, että tämä ei sitten päde tammeen. Tammi vaatii 2 vuotta kuivuakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puiden kuivuus ja veto, jotka tässä ovat olleetkin esillä. Kosteita puita ei välttämättä tunnista edes helähtämisellä, kova puulaji helähtää paljon helpommin kuin mänty. Minulla on puunkosteusmittari, jolla olen tarkistanut aika-ajoin. Sellainen ei maksa juurikaan, mutta sillä voi säästää vaivaa ja puita, kun ei yritäkään polttaa kosteimpia ensin.
Aivan tuoreetkin puut saa palamaan, jos lämpöä on riittävästi. Tuli joutuu kuitenkin kuivattaamaan puuta, joten iso osa energiaa menee kosteuden haihduttamiseen ja jos on aivan liian kosteat puut, ne saattavat alkaa sammua, kun lämpö laskee riittävästi. Alle 20% kosteat puut palaa oikein iloisesti.
Käytännössä puiden kuivumisaika on puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Puolen vuoden jälkeen ne alittaa poikkeuksetta 25% kosteuden. Vuoden jälkeen 20%. Puut kuivuvat suurinpiirtein 14%:iin saakka. Kaatoajankohta vaikuttaa aika paljon. Kevättalvella kaadetut puut kuivuvat nopeimmin, saattaa jo puolen vuoden jälkeen olla alle 20%. Loppukesästä tai syksyllä kaadetut voivat vielä seuraavana kesänä olla hyvinkin kosteita.
Hyvä puoli puussa on, että kosteakin puu kuivuu, kun se on halkaistu. Esim. hake voi alkaa kompostoitumaan. Jos olette saaneet erän puita jotka ei vielä pala kunnolla, ostaisin jostain puita, joilla pärjää seuraavan puoli vuotta. Eiköhän nuokin puut ala olla kuivia sen jälkeen.
Puunkosteusmittari! Repesin! Kaikkea sitä nykyajan uusavuttomille keksitään.
Jos on oikeasti polttanut puita 10v niinkuin ap, niin eihän sitä tarvitse kuin ottaa puu käteen ja painosta tietää onko se kuiva vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puiden kuivuus ja veto, jotka tässä ovat olleetkin esillä. Kosteita puita ei välttämättä tunnista edes helähtämisellä, kova puulaji helähtää paljon helpommin kuin mänty. Minulla on puunkosteusmittari, jolla olen tarkistanut aika-ajoin. Sellainen ei maksa juurikaan, mutta sillä voi säästää vaivaa ja puita, kun ei yritäkään polttaa kosteimpia ensin.
Aivan tuoreetkin puut saa palamaan, jos lämpöä on riittävästi. Tuli joutuu kuitenkin kuivattaamaan puuta, joten iso osa energiaa menee kosteuden haihduttamiseen ja jos on aivan liian kosteat puut, ne saattavat alkaa sammua, kun lämpö laskee riittävästi. Alle 20% kosteat puut palaa oikein iloisesti.
Käytännössä puiden kuivumisaika on puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Puolen vuoden jälkeen ne alittaa poikkeuksetta 25% kosteuden. Vuoden jälkeen 20%. Puut kuivuvat suurinpiirtein 14%:iin saakka. Kaatoajankohta vaikuttaa aika paljon. Kevättalvella kaadetut puut kuivuvat nopeimmin, saattaa jo puolen vuoden jälkeen olla alle 20%. Loppukesästä tai syksyllä kaadetut voivat vielä seuraavana kesänä olla hyvinkin kosteita.
Hyvä puoli puussa on, että kosteakin puu kuivuu, kun se on halkaistu. Esim. hake voi alkaa kompostoitumaan. Jos olette saaneet erän puita jotka ei vielä pala kunnolla, ostaisin jostain puita, joilla pärjää seuraavan puoli vuotta. Eiköhän nuokin puut ala olla kuivia sen jälkeen.
Puunkosteusmittari! Repesin! Kaikkea sitä nykyajan uusavuttomille keksitään.
Mitä nauramista siinä on? Prosenttien ero on mitattavissa suoraan siitä saatavasta energiamäärästä. Jos ostat kuution, eli noin 300 kg puita, viiden prosentin ero kosteudessa tarkoittaa 15 kg vettä.
Tulisiko kenellekään mieleenkään laittaa 15 litraa vettä pesään 300 kg puiden mukana?
Et erota käsituntumalla 20% ja 15% kuivuuksia, mutta energiamäärissä on selvä ero. Monelle on haastavaa erottaa edes 25% kosteutta 15%:sta. Vasta kaadettu puu on noin 35%.
Autoon saa valita 95E:tä tai 98E:tä sen mukaan kumpaa tarvitsee. Niiden ero tuotettavaan energiamäärään on paljon pienempi kuin prosentin ero puun kosteudessa. Vielä suurempi ero on savukaasupäästöissä. Jokainen prosentti enemmän energiaa haihdutukseen tarkoittaa kymmeniä asteita vähemmän lämpöä ja jokainen aste vähemmän lämpöä vähentää palavien hiilivetyjen määrää. Tulisijat eivät edes nouse 1200 asteeseen, jossa suurinpiirtein kaikki puun hiilivedyt ja muut palavat hiukkaset palavat.
Jos sinulla on 18% ja 15% lavat klapia, ensin kannattaa polttaa 15% lava. Jos poltat ensin 15% lavan, 18%:n lava on jonkun kuukauden päästä liki 15%. Jos poltat ensin 18% lavan, käytät noin 6 kilowattituntia veden haihduttamiseen, eli aika monta klapia menee ihan haihduttamiseen.
Puun energiasisältö on n. 4 kWh/kg. Veden haihduttaminen kilosta puuta vie 2257 kJ/kg vettä, joka on 630 Wh/kg.
Moni puhuu viimeisistä COP-luvuista lämpöpumpuissa ja maksaa siitä kymppitonneja. Samalla joku ihmettelee, miksi joku investoisi pariakymppiä puunkosteusmittariin, jolla saa paljon suurempia säästöjä.
Polta liian vähän puita kerralla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puut märkiä,osta kirves ja pilko ne pienemmiksi.
Ei jumalauta. Teille tehdään ja tuodaan polttopuut valmiiksi ja sä nariset kun ne on vielä märkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puiden kuivuus ja veto, jotka tässä ovat olleetkin esillä. Kosteita puita ei välttämättä tunnista edes helähtämisellä, kova puulaji helähtää paljon helpommin kuin mänty. Minulla on puunkosteusmittari, jolla olen tarkistanut aika-ajoin. Sellainen ei maksa juurikaan, mutta sillä voi säästää vaivaa ja puita, kun ei yritäkään polttaa kosteimpia ensin.
Aivan tuoreetkin puut saa palamaan, jos lämpöä on riittävästi. Tuli joutuu kuitenkin kuivattaamaan puuta, joten iso osa energiaa menee kosteuden haihduttamiseen ja jos on aivan liian kosteat puut, ne saattavat alkaa sammua, kun lämpö laskee riittävästi. Alle 20% kosteat puut palaa oikein iloisesti.
Käytännössä puiden kuivumisaika on puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Puolen vuoden jälkeen ne alittaa poikkeuksetta 25% kosteuden. Vuoden jälkeen 20%. Puut kuivuvat suurinpiirtein 14%:iin saakka. Kaatoajankohta vaikuttaa aika paljon. Kevättalvella kaadetut puut kuivuvat nopeimmin, saattaa jo puolen vuoden jälkeen olla alle 20%. Loppukesästä tai syksyllä kaadetut voivat vielä seuraavana kesänä olla hyvinkin kosteita.
Hyvä puoli puussa on, että kosteakin puu kuivuu, kun se on halkaistu. Esim. hake voi alkaa kompostoitumaan. Jos olette saaneet erän puita jotka ei vielä pala kunnolla, ostaisin jostain puita, joilla pärjää seuraavan puoli vuotta. Eiköhän nuokin puut ala olla kuivia sen jälkeen.
Puunkosteusmittari! Repesin! Kaikkea sitä nykyajan uusavuttomille keksitään.
Mitä nauramista siinä on? Prosenttien ero on mitattavissa suoraan siitä saatavasta energiamäärästä. Jos ostat kuution, eli noin 300 kg puita, viiden prosentin ero kosteudessa tarkoittaa 15 kg vettä.
Tulisiko kenellekään mieleenkään laittaa 15 litraa vettä pesään 300 kg puiden mukana?
Et erota käsituntumalla 20% ja 15% kuivuuksia, mutta energiamäärissä on selvä ero. Monelle on haastavaa erottaa edes 25% kosteutta 15%:sta. Vasta kaadettu puu on noin 35%.
Autoon saa valita 95E:tä tai 98E:tä sen mukaan kumpaa tarvitsee. Niiden ero tuotettavaan energiamäärään on paljon pienempi kuin prosentin ero puun kosteudessa. Vielä suurempi ero on savukaasupäästöissä. Jokainen prosentti enemmän energiaa haihdutukseen tarkoittaa kymmeniä asteita vähemmän lämpöä ja jokainen aste vähemmän lämpöä vähentää palavien hiilivetyjen määrää. Tulisijat eivät edes nouse 1200 asteeseen, jossa suurinpiirtein kaikki puun hiilivedyt ja muut palavat hiukkaset palavat.
Jos sinulla on 18% ja 15% lavat klapia, ensin kannattaa polttaa 15% lava. Jos poltat ensin 15% lavan, 18%:n lava on jonkun kuukauden päästä liki 15%. Jos poltat ensin 18% lavan, käytät noin 6 kilowattituntia veden haihduttamiseen, eli aika monta klapia menee ihan haihduttamiseen.
Puun energiasisältö on n. 4 kWh/kg. Veden haihduttaminen kilosta puuta vie 2257 kJ/kg vettä, joka on 630 Wh/kg.
Moni puhuu viimeisistä COP-luvuista lämpöpumpuissa ja maksaa siitä kymppitonneja. Samalla joku ihmettelee, miksi joku investoisi pariakymppiä puunkosteusmittariin, jolla saa paljon suurempia säästöjä.
:D ei hitto näitä laskelmia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puiden kuivuus ja veto, jotka tässä ovat olleetkin esillä. Kosteita puita ei välttämättä tunnista edes helähtämisellä, kova puulaji helähtää paljon helpommin kuin mänty. Minulla on puunkosteusmittari, jolla olen tarkistanut aika-ajoin. Sellainen ei maksa juurikaan, mutta sillä voi säästää vaivaa ja puita, kun ei yritäkään polttaa kosteimpia ensin.
Aivan tuoreetkin puut saa palamaan, jos lämpöä on riittävästi. Tuli joutuu kuitenkin kuivattaamaan puuta, joten iso osa energiaa menee kosteuden haihduttamiseen ja jos on aivan liian kosteat puut, ne saattavat alkaa sammua, kun lämpö laskee riittävästi. Alle 20% kosteat puut palaa oikein iloisesti.
Käytännössä puiden kuivumisaika on puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Puolen vuoden jälkeen ne alittaa poikkeuksetta 25% kosteuden. Vuoden jälkeen 20%. Puut kuivuvat suurinpiirtein 14%:iin saakka. Kaatoajankohta vaikuttaa aika paljon. Kevättalvella kaadetut puut kuivuvat nopeimmin, saattaa jo puolen vuoden jälkeen olla alle 20%. Loppukesästä tai syksyllä kaadetut voivat vielä seuraavana kesänä olla hyvinkin kosteita.
Hyvä puoli puussa on, että kosteakin puu kuivuu, kun se on halkaistu. Esim. hake voi alkaa kompostoitumaan. Jos olette saaneet erän puita jotka ei vielä pala kunnolla, ostaisin jostain puita, joilla pärjää seuraavan puoli vuotta. Eiköhän nuokin puut ala olla kuivia sen jälkeen.
Puunkosteusmittari! Repesin! Kaikkea sitä nykyajan uusavuttomille keksitään.
Mitä nauramista siinä on? Prosenttien ero on mitattavissa suoraan siitä saatavasta energiamäärästä. Jos ostat kuution, eli noin 300 kg puita, viiden prosentin ero kosteudessa tarkoittaa 15 kg vettä.
Tulisiko kenellekään mieleenkään laittaa 15 litraa vettä pesään 300 kg puiden mukana?
Et erota käsituntumalla 20% ja 15% kuivuuksia, mutta energiamäärissä on selvä ero. Monelle on haastavaa erottaa edes 25% kosteutta 15%:sta. Vasta kaadettu puu on noin 35%.
Autoon saa valita 95E:tä tai 98E:tä sen mukaan kumpaa tarvitsee. Niiden ero tuotettavaan energiamäärään on paljon pienempi kuin prosentin ero puun kosteudessa. Vielä suurempi ero on savukaasupäästöissä. Jokainen prosentti enemmän energiaa haihdutukseen tarkoittaa kymmeniä asteita vähemmän lämpöä ja jokainen aste vähemmän lämpöä vähentää palavien hiilivetyjen määrää. Tulisijat eivät edes nouse 1200 asteeseen, jossa suurinpiirtein kaikki puun hiilivedyt ja muut palavat hiukkaset palavat.
Jos sinulla on 18% ja 15% lavat klapia, ensin kannattaa polttaa 15% lava. Jos poltat ensin 15% lavan, 18%:n lava on jonkun kuukauden päästä liki 15%. Jos poltat ensin 18% lavan, käytät noin 6 kilowattituntia veden haihduttamiseen, eli aika monta klapia menee ihan haihduttamiseen.
Puun energiasisältö on n. 4 kWh/kg. Veden haihduttaminen kilosta puuta vie 2257 kJ/kg vettä, joka on 630 Wh/kg.
Moni puhuu viimeisistä COP-luvuista lämpöpumpuissa ja maksaa siitä kymppitonneja. Samalla joku ihmettelee, miksi joku investoisi pariakymppiä puunkosteusmittariin, jolla saa paljon suurempia säästöjä.
:D ei hitto näitä laskelmia
Laskelmathan ovat täysin asiallisia. Jos puulla lämmittää, asialla on selvää rahallista merkitystä. Toinen tietysti on tilanne, jos kyse on vain muutaman pesällisen polttamisesta tunnelmatakassa.
Ei sinun tarvitse niitä puita kaupasta ostaa, vaan tuo pahvilaatikollinen puita viikoksi sisälle ja kokeile sitten, palavatko paremmin. Sisällä kuivuvat muutamassa päivässä.
Vanha taika on sekin, mihin aikaan vuodesta ja mihin aikaan kuusta polttopuut on tehty. Ne pitää tehdä talvella laskevan kuun aikaan, niin kyllä palaa.
Mitä puulajia ne ovat? Kuuset kyllä palavat ja lämmittävät, mutta paukkuvat, kuiva koivu olisi parasta. Yksi selitys voi olla se, että ovat jotain lahoja pihapuita, jotka ovat huonoja palamaan.
Vierailija kirjoitti:
Voihan se olla että puut ovat märempiä kuin ennen, mutta kyllä märkien puiden pitäisi alkaa palamaan kun tulee riittävästi lämpöä. Puuasiaa voit testa kuivattamalla puitasi sisällä tai hankkimalla puutaman pesällisen muualta. Itse kyllä epäilen että teillä on takasta menny jotain hormeja tukkoon ja se taas voi johtua märkien puiden polttamisesta.
Jos siellä olisi "hormeja tukossa" niin veto olisi huono ja savut tulisi sisään. Sellaista ongelmaa ei kai ollut.
Ei kaupasta ostetutkaan puut ole välttämättä kuin juuri alle 20%. Sahatavara on varmasti kuivatettua.
Ja jos puu sihisee, se ei johdu puun kosteudesta, vaan siitä että se on ihan märkä. Jos se on sisältäkin niin märkä, se on alkanut jo lahota.
Appivanhemmat tuskin loukkaantuu, jos kysyt ohimennen kuinka kauan on syytä vielä kuivata niitä heiltä saamiasi puita. Voi olla, että ovat tuoneet tuoreita puita suoraan ja ajatelleetkin selväksi, että niiden annetaan kuivata ensin. Ei ainakaan meillä ennen viety puita yhteen paikkaan kuivumaan ja siitä toiseen paikkaan käytettäväksi. Puut vietiin kuivamaan sinne, mistä ne lopulta kuivuttuaan kannettiin suoraan käytettäväksi.