Onko lapsellasi ollut oidipusvaihetta?

Ei ole ollut, eikä ollut itsellänikään lapsena.

Minulla on lauma sisaruksia, eikä kenelläkään heistäkään ollut.

Itseasiassa en taida tietää kuin yhden ihmisen, jolla oli joskus lapsena tuollainen vaihe.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ollut, eikä ollut itsellänikään lapsena.

Minulla on lauma sisaruksia, eikä kenelläkään heistäkään ollut.

Itseasiassa en taida tietää kuin yhden ihmisen, jolla oli joskus lapsena tuollainen vaihe.

Teillä on sitten sairas perhe nimittäin oidipaalivaihe on yksi tärkeä vaihe lapsen kasvua

Mulla oli kuulemma elektravaihe ja sain äidin ihan sekaisin sillä, että ilmoitin isän menevän naimisiin kanssani.

Olin siis esikoinen, eikä äiti tiennyt lapsille tulevan tuollainen vaihe.

Hah. Se on kaikilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ollut, eikä ollut itsellänikään lapsena.

Minulla on lauma sisaruksia, eikä kenelläkään heistäkään ollut.

Itseasiassa en taida tietää kuin yhden ihmisen, jolla oli joskus lapsena tuollainen vaihe.

Teillä on sitten sairas perhe nimittäin oidipaalivaihe on yksi tärkeä vaihe lapsen kasvua

Höpö höpö. Freudilla oli vain itsellään sairas lapsuus ja siksi kuvitteli, että tuollainen on normaalia. Tietoisku: ei se ole.

On se kaikilla kolmella ollut mutta parhaiten muistan keskimäisen reaktiot. Poika oli 2,5v kun isänsä tuli halaamaan minua niin poika porhalsi paikalle ja löi isäänsä reiteen nyrkillä. "Mun äiti." Pikkusen silloin huolestutti, kun oli ihan viimeisillä viikoilla raskaana, että mitähän tästä uuden vauvan kanssa tulee, mutta lapsi ei ollut mustasukkainen sitten pikkuveljelleen, ainostaan isälleen. Lähinnä se on ollut juttelua siitä, emitenmenee äidin kansa naimisiin yms hommaa, ei mitään maata mulistavaa todellakaan. Hetken kestää ja sit on ohi.

Meillä on 6-v pojalla tämä vaihe päällä, toki pahin aika on jo mennyt ohi. Pojan mielestä äiti ei saisi edes kunnolla katsoa isin päälle. Mietitään, että eihän äiti nuku liian lähellä isiä öisin. Ja ei sit anakaan halailla. Kerran annoimme pusun keittiössä ja poika istui sohvalla, huusi meille heti, että minä kuulin, isi pois äitin läheltä. Äitin kanssa on kuulemma menossa naimisiin ja kun sanoin,että ei ole mahdollista, niin seuravat vaihtoehdot olivat isosiskot.

Joo, molemmilla pojilla on ollut. Ei erityisen vahvana, mutta kyllä sitä väliin ängettiin aina, kun olimme isänsä kanssa lähekkäin. Nuorimmalle olin "hänen nainen" ja isä ei saanut halailla tai pussailla. Nyt alkaa olla jo pahin ohi, on 6-vuotias.

Ai niin, onko tää nyt se että tytär menee isän kanssa naimisiin isona?

Meillä ilmeisesti meneillään, tosin kotimies ei ole tyttären biologinen isä. Olen ottanut siltä kantilta että hyvä kun on turvallinen kiintymyksen kohde.

Käyttäytyvätkö poikalapset tuossa vaiheessa niin että tulevat koko ajan halaamaan, syliin, pitää olla tosi lähellä jne.?