Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lyhyt scifikirja koulua varten, osaisiko kukaan suositella mitään?
25.08.2016 |
Pitää siis lukea scifikirja, olisiko mitään noin sadan sivun helppolukuista olemassa? Lukeminen kun ei vahvuuksiini kuulu, pitkästyn niin helposti, mutta haluaisin kuitenkin saada kirjan oikeasti luettua. Kuitenkin aikuisten/nuorten kirja pitäisi olla, lastenkirjat eivät kuulemma käy.
Kiitos!
Kommentit (63)
Kirjastoissa on myös äänikirjoja, voi mennä kivuttomammin. Tosin ei auta yhtään sun lukukykyyn jättää tekemättä tehtävää.
Suosittelen Asimovin teoksia, "Kuu on julma" yms. helppolukuinen mutta ei tainnut ihan lyhyt olla. Pidin linja-avioliiton konseptia mielenkiintoisena (ja outona).
Lyhin ei ole yleensä paras, Avaruusrotta taisi olla aika lyhyt (en ole varma nimestä) mutta juoneltaa vähän "meh". Onko näitä kirjoja enään kirjastossa edes.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asimov, Heinlein ja Clarke ovat "helppoja". Uudemmat kirjailijat ovat yleensä aloittelijalle vaativia, kun tyylilaji on kehittynyt jo pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Missä kelpaa noin lyhyt kirja?
Lyhyys ei välttämättä tarkoita että kirja olisi huono tai sisällöllisesti köyhä. Esim. Albert Camusin Sivullinen on hyvinkin kirjallisesti rikas teos, ja pituutta on ehkä just se 100 sivua (scifiä se ei tosin ole)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Linnunradan Käsikirja on hyvä. Ensimmäinen osa on pirun hauska ja itsenäinen kokonaisuus eikä vaadi muiden lukemista.
Kevyttä, mutta hauskaa kamaa on myös "Ruostumaton teräsrotta" Harry Harrisonilta.
Tätä minäkin olin tulossa suosittelemaan. Kirja on helppolukuinen ja hyvin hauska, joten luulisi sopivan hyvin scifi-ummikolle (tai lukemista yleensä hiukan karsastavalle).
Monet klassikot (Clarket, Asimovit, yms.) tuppaavat olemaan raskaslukuisia ja niissä on myös paljon yhteiskunnallista/tieteellistä kuvausta, joka on pahimmillaan vanhentunutta ja vaikeaselkoista jaarittelua. En lähtisi scifiin tutustumista sellaisesta aloittamaan.
Teräsrottaa lueskelin itsekin joskus kouluiässä. Leppoisan poikamainen seikkailu ja "helppoa" kirjoitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
K
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Orwellin 1984 ei valitettavasti ole enää scifiä.
Jos televisiosi on alkanut puhua ja ohjeistamaan sinua, kehotan menemään lääkäriin.
Ääniohjattavissa telkkareissa on koko ajan mikrofoni auki ja kuuntelu päällä. Ohjeitahan on telkkarin mainoksissa annettu jo iän pävät ja nykyään virallisetkin uutiset YLEn puolella on aika täynnä Isoveljen propagandaa. Kaikkea mitä teet valvotaan netin kautta.
Kyllä 1984 on aika lailla täällä jo. Ei ihan yhtä totalitaarisena mutta selvästi tunnistettavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ender's game (Orson Scott Card) on aika yleissivistykseen kuuluvaa myös. Sci-fi harvoin mahtuu alle sataan sivuun.
Yksi mininovelli joka oikeasti ahisti kovasti oli I have no mouth and I must scream (Harlan Ellison). Tosi lyhyt mutta hemmetin karmiva tarina, tosi hyvä dystopian ja sci-fin yhdistelmä.
Card on loistava kirjailija ja hänellä on myös se fantasiaosasto, josta olen lukenut ehkä puolet.
Arvostan myös tätä kirjailijaa:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin itse Ender's game:n (en tiedä mikä on suomeksi, kävin lukion jenkeissä) ja se oli aika nopealukuinen.
Sivuja on tosin noin 300 siinäkin.
Entäs jos kävelet kirjaston scifiosastolle ja katselet sieltä niitä ohuempia, ja otat sen missä on kivoin takakansiteksti?
Lainaat kirjastosta Ernest Clinen "Ready Player One" kirjan, niin se on siinä. Suomenkielisenä sen lukee kuka tahansa, sen verran helppolukuinen. Amerikkalaisethan sitä kovasti palvovat, itselleni se oli hiukan liian naivi, mutta ihan viihdyttävä. Sivuja toki enemmän kuin "joku sata", mutta täytyy tosiaan olla aika uuslukutaidoton, jos tuota ei saa luettua.
Niille jotka haluavat hiukan enemmän haastetta, suosittelen Hannu Rajaniemen trilogiaa, luonnollisesti alkuperäkielellä, eli englanniksi. Kuten eräs filosofian tohtori osuvasti totesi, "olihan se hiukan raskas ja vaikea lukukokemus " : )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SkifiNörde kirjoitti:
Lainaat kirjastosta Ernest Clinen "Ready Player One" kirjan, niin se on siinä. Suomenkielisenä sen lukee kuka tahansa, sen verran helppolukuinen. Amerikkalaisethan sitä kovasti palvovat, itselleni se oli hiukan liian naivi, mutta ihan viihdyttävä. Sivuja toki enemmän kuin "joku sata", mutta täytyy tosiaan olla aika uuslukutaidoton, jos tuota ei saa luettua.
Niille jotka haluavat hiukan enemmän haastetta, suosittelen Hannu Rajaniemen trilogiaa, luonnollisesti alkuperäkielellä, eli englanniksi. Kuten eräs filosofian tohtori osuvasti totesi, "olihan se hiukan raskas ja vaikea lukukokemus " : )
Hauska tapa suositella Rajaniemeä, itse voisin käyttää juuri noita sanoja syynä sille, miksi siihen ei kannata tarttua. Kevyttä scifiä on naamioitu HC-scifiksi luettavuuden ehdoilla niin, että lopputulos on vain raskas, vaikea ja yhdentekevä. Välillä tuntui siltä, että kirjailija sai kielellisiä orgasmeja scifisanastosta ja muutamien ripottelujen sijaan saattoi mennä useita sivuja ilman mitään kunnon kontekstia. Kunhan nyt huvikseen selitti, miten juuri hänen kehittämänsä avaruusaluksen moottori toimi.
Kyllähän sen luettuaan voi onnitella itseään siitä, että sen on lukenut. Muuta iloa ko. kirjasarjasta ei oikein saa revittyä. Ensimmäisestä osasta jäi vielä mieleen onnettoman yksinkertainen viittaus someen, "yksityisyyspilvet" ja miten omaa näkyvyyttään ko. maailmassa kykeni säätämään näkyväksi eri ihmisille. Naiivia tekstiä sekin, mutta verhottuna tahalliseen raskauteen.
Star Wars (nelonen helpoin). Siitä on kirjoitettu kirjatkin leffojen pohjalta, eikä vaadi mitään syvällistä pohdintaa, sivujakaan ei kauhean paljon ole, jotain 200 eikä teksti ole tiheässä.
Jos haluaa oikein limbota voi katsoa leffan eikä kukaan huomaa mitään koska se kirja on tehty sen leffan pohjalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tokio ei välitä meistä enää. Lyhyt ja helppolukuinen.
Philip K. Dickin kirjat on aika lyhyitä ja nopealukuisia. Onhan ne kirjoitettukin aika nopeasti piripäissään. Silti klassikoita.
Aika sisäpiirikamaa ehdotetaan. Moni ehdotettu kirja on aika raskas.
Artemis Fowl on tarpeeksi scifiä, mutta tarpeeksi kevyttä ja nopeaa luettavaa.
Vierailija kirjoitti:
SkifiNörde kirjoitti:
Lainaat kirjastosta Ernest Clinen "Ready Player One" kirjan, niin se on siinä. Suomenkielisenä sen lukee kuka tahansa, sen verran helppolukuinen. Amerikkalaisethan sitä kovasti palvovat, itselleni se oli hiukan liian naivi, mutta ihan viihdyttävä. Sivuja toki enemmän kuin "joku sata", mutta täytyy tosiaan olla aika uuslukutaidoton, jos tuota ei saa luettua.
Niille jotka haluavat hiukan enemmän haastetta, suosittelen Hannu Rajaniemen trilogiaa, luonnollisesti alkuperäkielellä, eli englanniksi. Kuten eräs filosofian tohtori osuvasti totesi, "olihan se hiukan raskas ja vaikea lukukokemus " : )
Hauska tapa suositella Rajaniemeä, itse voisin käyttää juuri noita sanoja syynä sille, miksi siihen ei kannata tarttua. Kevyttä scifiä on naamioitu HC-scifiksi luettavuuden ehdoilla niin, että lopputulos on vain raskas, vaikea ja yhdentekevä. Välillä tuntui siltä, että kirjailija sai kielellisiä orgasmeja scifisanastosta ja muutamien ripottelujen sijaan saattoi mennä useita sivuja ilman mitään kunnon kontekstia. Kunhan nyt huvikseen selitti, miten juuri hänen kehittämänsä avaruusaluksen moottori toimi.
Kyllähän sen luettuaan voi onnitella itseään siitä, että sen on lukenut. Muuta iloa ko. kirjasarjasta ei oikein saa revittyä. Ensimmäisestä osasta jäi vielä mieleen onnettoman yksinkertainen viittaus someen, "yksityisyyspilvet" ja miten omaa näkyvyyttään ko. maailmassa kykeni säätämään näkyväksi eri ihmisille. Naiivia tekstiä sekin, mutta verhottuna tahalliseen raskauteen.
No ei se nyt niin hankalaa tekstiä ole. Sulla vaan meni yli hilseen. Elämä on.
Alue: Aihe vapaa
Jos televisiosi on alkanut puhua ja ohjeistamaan sinua, kehotan menemään lääkäriin.