Taas alkoi pelottamaan (parisuhde)
Olen asunut vasta pienen hetken ikiomassa, hienossa, nykyaikaisessa, asunnossani, eikä minulla ole aikomustakaan muuttaa mihinkään. En halua sanoa "ainakaan pariin vuoteen", koska tuollaiset aikarajat ahdistavat. Kun en muuttanut tänne sillä ajatuksella, että hetki ollaan ja sitten häivytään, en todellakaan. No, tuli tuossa taannoin puheeksi tulevaisuus miesystävän kanssa, ja hän selvästi odottaa minun olevan valmis ottamaan hänet tänne sitten joskus asumaan. Ahdistaa, koska en todellakaan halua edes ajatella sellaisia, eikä asia ole näin tuoreessa vaiheessa tietenkään edes ajankohtainen. Kuitenkin pahoin pelkään, etten enää vain pysty siihen. Ensimmäinen yhteiselokokemukseni eksän kanssa oli täyttä paskaa, ja vaikka nykyinen ei ole eksä, niin taidan olla liian kiintynyt omaisuuteeni enkä halua jakaa sitä muiden kanssa. Paitsi tietenkin kyläilymielessä, se on aivan eri asia. Minusta on jopa mukavaa tarjota omassa kodissani hieman hienompaa elelyä ja oleskelua kuin mitä mies nykyisessä kodissaan saa, mutta kaukaisetkin yhteenmuuttopuheet ovat aivan kamalia. Mitä jos mies kokee, että vedätän häntä, jos hänelle selviää joskus... Tarkoitus ei ole vedättää, ei todellakaan...
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut vasta pienen hetken ikiomassa, hienossa, nykyaikaisessa, asunnossani, eikä minulla ole aikomustakaan muuttaa mihinkään. En halua sanoa "ainakaan pariin vuoteen", koska tuollaiset aikarajat ahdistavat. Kun en muuttanut tänne sillä ajatuksella, että hetki ollaan ja sitten häivytään, en todellakaan. No, tuli tuossa taannoin puheeksi tulevaisuus miesystävän kanssa, ja hän selvästi odottaa minun olevan valmis ottamaan hänet tänne sitten joskus asumaan. Ahdistaa, koska en todellakaan halua edes ajatella sellaisia, eikä asia ole näin tuoreessa vaiheessa tietenkään edes ajankohtainen. Kuitenkin pahoin pelkään, etten enää vain pysty siihen. Ensimmäinen yhteiselokokemukseni eksän kanssa oli täyttä paskaa, ja vaikka nykyinen ei ole eksä, niin taidan olla liian kiintynyt omaisuuteeni enkä halua jakaa sitä muiden kanssa. Paitsi tietenkin kyläilymielessä, se on aivan eri asia. Minusta on jopa mukavaa tarjota omassa kodissani hieman hienompaa elelyä ja oleskelua kuin mitä mies nykyisessä kodissaan saa, mutta kaukaisetkin yhteenmuuttopuheet ovat aivan kamalia. Mitä jos mies kokee, että vedätän häntä, jos hänelle selviää joskus... Tarkoitus ei ole vedättää, ei todellakaan...
Hei, mitäpä jos sanoisit totuuden miehelle.Ei ainakaan suhteen tulevaisuuden kannalta näytä hyvältä, jos alkumetreiltä ei voi puhua totta tai lähtee mielistelemään toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut vasta pienen hetken ikiomassa, hienossa, nykyaikaisessa, asunnossani, eikä minulla ole aikomustakaan muuttaa mihinkään. En halua sanoa "ainakaan pariin vuoteen", koska tuollaiset aikarajat ahdistavat. Kun en muuttanut tänne sillä ajatuksella, että hetki ollaan ja sitten häivytään, en todellakaan. No, tuli tuossa taannoin puheeksi tulevaisuus miesystävän kanssa, ja hän selvästi odottaa minun olevan valmis ottamaan hänet tänne sitten joskus asumaan. Ahdistaa, koska en todellakaan halua edes ajatella sellaisia, eikä asia ole näin tuoreessa vaiheessa tietenkään edes ajankohtainen. Kuitenkin pahoin pelkään, etten enää vain pysty siihen. Ensimmäinen yhteiselokokemukseni eksän kanssa oli täyttä paskaa, ja vaikka nykyinen ei ole eksä, niin taidan olla liian kiintynyt omaisuuteeni enkä halua jakaa sitä muiden kanssa. Paitsi tietenkin kyläilymielessä, se on aivan eri asia. Minusta on jopa mukavaa tarjota omassa kodissani hieman hienompaa elelyä ja oleskelua kuin mitä mies nykyisessä kodissaan saa, mutta kaukaisetkin yhteenmuuttopuheet ovat aivan kamalia. Mitä jos mies kokee, että vedätän häntä, jos hänelle selviää joskus... Tarkoitus ei ole vedättää, ei todellakaan...
Hei, mitäpä jos sanoisit totuuden miehelle.Ei ainakaan suhteen tulevaisuuden kannalta näytä hyvältä, jos alkumetreiltä ei voi puhua totta tai lähtee mielistelemään toista.
En tietenkään mielistele! Sanoin suoraan, etten halua ajatella tuollaisia nyt. Tietenkään en tiedä mitä tuleva tuo tullessaan, mutta argh että inhoankin noita suuria puheita alkumetreillä... Aiheuttavat kamalaa stressiä :/
Miten olet onnistunut hankkimaan asunnon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut vasta pienen hetken ikiomassa, hienossa, nykyaikaisessa, asunnossani, eikä minulla ole aikomustakaan muuttaa mihinkään. En halua sanoa "ainakaan pariin vuoteen", koska tuollaiset aikarajat ahdistavat. Kun en muuttanut tänne sillä ajatuksella, että hetki ollaan ja sitten häivytään, en todellakaan. No, tuli tuossa taannoin puheeksi tulevaisuus miesystävän kanssa, ja hän selvästi odottaa minun olevan valmis ottamaan hänet tänne sitten joskus asumaan. Ahdistaa, koska en todellakaan halua edes ajatella sellaisia, eikä asia ole näin tuoreessa vaiheessa tietenkään edes ajankohtainen. Kuitenkin pahoin pelkään, etten enää vain pysty siihen. Ensimmäinen yhteiselokokemukseni eksän kanssa oli täyttä paskaa, ja vaikka nykyinen ei ole eksä, niin taidan olla liian kiintynyt omaisuuteeni enkä halua jakaa sitä muiden kanssa. Paitsi tietenkin kyläilymielessä, se on aivan eri asia. Minusta on jopa mukavaa tarjota omassa kodissani hieman hienompaa elelyä ja oleskelua kuin mitä mies nykyisessä kodissaan saa, mutta kaukaisetkin yhteenmuuttopuheet ovat aivan kamalia. Mitä jos mies kokee, että vedätän häntä, jos hänelle selviää joskus... Tarkoitus ei ole vedättää, ei todellakaan...
Hei, mitäpä jos sanoisit totuuden miehelle.Ei ainakaan suhteen tulevaisuuden kannalta näytä hyvältä, jos alkumetreiltä ei voi puhua totta tai lähtee mielistelemään toista.
Suosittelen kanssa suoraan puhumista. Itse muutin seurustellessa mieheni paikkakunnalle, ja ilmoitin hänelle heti että muutan omaan asuntoon. Jotkut ystävät luulivat, että mies on se joka hannaa. Itse kuitenkin ajattelin että halusin asua vielä yksin vaikka yhdessä oltiin oltu kaksi vuotta. Olen aiemmin muuttanut aina nopeasti yhteen ja voi luoja sitä härdelliä erotessa. Tällä kertaa haluan ottaa rauhassa ja edelleen erillään asutaan. Ja mies ymmärtää sen täysin, nauttii myös omasta vapaudestaan ja yksinolostaan. Oma koti on tosi iso asia :)
Ja aivan samoin en todellakaan halua muuttaa täältä miehen omaan kotiin. Hänellä on siis etenemässä kodin hankinta paraikaa. TIEDÄN ettei minun edes tarvitse miettiä tällaista, mutta kun miesystävä itse otti sen puheeksi :/