Muutettiin poikaystävän kanssa viikko sitten yhteen. Miten saan hänet edes korjaamaan omat jälkensä?

Vierailija kirjoitti:

Sopikaa yhdessä miten teillä asiat tehdään ja sitten teette niin. 

Ei sun tarvitse nalkuttaa, eikö mies osaa pitää omia lupauksiaan? Mikä semmoinen mies edes on...

Se on sellainen provoilua varten keksitty mielikuvitusmies. Tämä on tavaramerkki täällä ja viime aikoina tällä on saanut hyvin vihaa kumpuamaan palstalla.

Tuohon se miehen vapaus loppuu. Kun on tottunut omillaan tekemään asiat tavallaan, niin  naisen kanssa alkaa tulemaan sääntöjä. Naisille on jokin kummallinen tapa alkaa komentelemaan ja kaappaamaan valtaa muka siisteyteen vedoten. Ehei! Taustalla on jotakin suurempaa. Se on miehen kontrollointi.

Pojat ottakaapa tämä huomioon ennenkuin muutatte naisen kanssa yhteen. 

Oma rauha on mennyttä jne.

Ei sinun kuulukaan saada, vaan homma kuuluu siis naiselle, kuten kaikki kodin pienet näpertelyhommat!

Mikä on nalkutusta? Miesten mielestä se yleensä on ihan vaan sitä kun mainitsee että voisi mieskin tehdä jotain.

Vierailija kirjoitti:

Tuohon se miehen vapaus loppuu. Kun on tottunut omillaan tekemään asiat tavallaan, niin  naisen kanssa alkaa tulemaan sääntöjä. Naisille on jokin kummallinen tapa alkaa komentelemaan ja kaappaamaan valtaa muka siisteyteen vedoten. Ehei! Taustalla on jotakin suurempaa. Se on miehen kontrollointi.

Pojat ottakaapa tämä huomioon ennenkuin muutatte naisen kanssa yhteen. 

Oma rauha on mennyttä jne.

Tuon voisivat naisetkin tunnustaa. On kotitöiden tekemättä jättämisestä niin paljon ollut puhetta.

Jättäkää ne miehet rauhaan ja järjestelkää liinavaatekaappeja keskenänne.

Ai niin. Siitäkös riita syntyy kun on väärin viikattu!

Mä olen todennut, että siivoaminen ei ole sellainen asia mistä haluaisin riidellä mieheni kanssa. Siispä noudatan systeemiä, että se jota häiritsee sotkuisuus, siivoaa, mutta apua voi tietysti aina pyytää. En itsekään vaadi mitään täydellistä siisteyttä koko ajan enkä pakota miestä pyyhkimään pölyjä kanssani, olen itsekin ihan tarpeeksi joutunut lapsena siivoamaan pakotettuna. Joskus, kun tehdään isompaa siivousta, niin sovitaan etukäteen hyvissä ajoin hommat, eli esim. minä pyyhin pölyt, järjestelen ja siivoan keittiön, mies imuroi, pesee lattian ja siistii vessan. Kun ennen "deadlinea" (esim. joku vieraiden tulo, joulu tms) on hyvin aikaa, voi molemmat edistää omia hommiaan silloin kun itselle sopii parhaiten.

Kyllä meilläkin se on pieni "ongelma", että mies jättää tiskit vaan pinoihin tiskipöydälle sen sijaan, että laittaisi tiskikoneeseen. Välillä on tosi sotkuista. Mutta heikkouteni on mullakin: en esimerkiksi jaksa/muista viedä roskia usein, toisin kuin mies. Se, että ladon astiat tiskikoneeseen ja pyyhin keittiötasot ei vie kamalasti aikaani ja muuta asuntoa voin siivoilla pienissä osissa silloin kun siltä tuntuu. Meillä minä olen se, jonka tavarat leviävät herkemmin ympäriinsä "sotkemaan" tasoja jne, joten minä siivoan.

Jos haluaa jatkuvasti kiukutella puolisolleen, niin nalkuttava asenne on juuri oikea lähestymistapa. Yhteisiä sääntöjä voi kuitenkin sopia muutenkin, kuten täällä on jo tullut ilmi. Molempien pitää kuitenkin osata tässä asiassa tulla edes vähän toista vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää kun minä vastaan talon siisteydestä (kuulemman luontevaa kun olen töissä siivoajana)

Taitaa olla niin, että mies on alunperinkin kuvitellut saavansa sinusta kotiorjan.

Miehen tekemättömyydessä on kyse syvemmistä jutuista kuin ettei tajuaisi korjata jälkiään. Hänen mielestään se työ ei kuulu hänelle vaan sinulle. Perinteinen sovinisti kyseessä. Sun pitää nyt välittömästi tehdä selväksi, että mihin teidän suhteenne perustuu ja mikä on työnjako ja olla valmis muuttamaan erilleen heti takaisin, ellei mies ala kohdella (ja nähdä) sua tasa-arvoisena ihmisenä eikä kotitalouskoneena.

Vierailija kirjoitti:

Aika paha jos viikon jälkeen tulet tänne kyselemään neuvoja miten puhua miehellesi.

Poika se on.

Miehet ei siivoa omia jälkiään(kään). Näin se vaan on. Parempi tottua, mitään ei ole tehtävissä, koska "sotku ei häiritse häntä".

Vierailija kirjoitti:

Mä olen todennut, että siivoaminen ei ole sellainen asia mistä haluaisin riidellä mieheni kanssa. Siispä noudatan systeemiä, että se jota häiritsee sotkuisuus, siivoaa, mutta apua voi tietysti aina pyytää. En itsekään vaadi mitään täydellistä siisteyttä koko ajan enkä pakota miestä pyyhkimään pölyjä kanssani, olen itsekin ihan tarpeeksi joutunut lapsena siivoamaan pakotettuna. Joskus, kun tehdään isompaa siivousta, niin sovitaan etukäteen hyvissä ajoin hommat, eli esim. minä pyyhin pölyt, järjestelen ja siivoan keittiön, mies imuroi, pesee lattian ja siistii vessan. Kun ennen "deadlinea" (esim. joku vieraiden tulo, joulu tms) on hyvin aikaa, voi molemmat edistää omia hommiaan silloin kun itselle sopii parhaiten.

Kyllä meilläkin se on pieni "ongelma", että mies jättää tiskit vaan pinoihin tiskipöydälle sen sijaan, että laittaisi tiskikoneeseen. Välillä on tosi sotkuista. Mutta heikkouteni on mullakin: en esimerkiksi jaksa/muista viedä roskia usein, toisin kuin mies. Se, että ladon astiat tiskikoneeseen ja pyyhin keittiötasot ei vie kamalasti aikaani ja muuta asuntoa voin siivoilla pienissä osissa silloin kun siltä tuntuu. Meillä minä olen se, jonka tavarat leviävät herkemmin ympäriinsä "sotkemaan" tasoja jne, joten minä siivoan.

Jos haluaa jatkuvasti kiukutella puolisolleen, niin nalkuttava asenne on juuri oikea lähestymistapa. Yhteisiä sääntöjä voi kuitenkin sopia muutenkin, kuten täällä on jo tullut ilmi. Molempien pitää kuitenkin osata tässä asiassa tulla edes vähän toista vastaan.

Upeasti pääsee mies luistamaan siivouksesta "se siivoaa jota häiritsee" tyylillä :D

Mitä muuten käytännössä tarkoittaa nalkuttava asenne?

Sanot sille ettet tuo  töitä kotiin ja siivoat vain omat jälkesi ja peset omat pyykkisi. Selviää tosi nopsaan parisuhteen laatu  eli  halusiko se sut vaan kodinhoitajaksi.

Kerää miehen ympäriinsä lojuvat vaatteet jätesäkkiin. Jätä miehen puoli ruokapöytää korjaamatta ja kun puhtaat astiat loppuu koska ne on kaikki saastaisena läjänä miehen puolella pöytää, käy ostamassa uusia.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen todennut, että siivoaminen ei ole sellainen asia mistä haluaisin riidellä mieheni kanssa. Siispä noudatan systeemiä, että se jota häiritsee sotkuisuus, siivoaa, mutta apua voi tietysti aina pyytää. En itsekään vaadi mitään täydellistä siisteyttä koko ajan enkä pakota miestä pyyhkimään pölyjä kanssani, olen itsekin ihan tarpeeksi joutunut lapsena siivoamaan pakotettuna. Joskus, kun tehdään isompaa siivousta, niin sovitaan etukäteen hyvissä ajoin hommat, eli esim. minä pyyhin pölyt, järjestelen ja siivoan keittiön, mies imuroi, pesee lattian ja siistii vessan. Kun ennen "deadlinea" (esim. joku vieraiden tulo, joulu tms) on hyvin aikaa, voi molemmat edistää omia hommiaan silloin kun itselle sopii parhaiten.

Kyllä meilläkin se on pieni "ongelma", että mies jättää tiskit vaan pinoihin tiskipöydälle sen sijaan, että laittaisi tiskikoneeseen. Välillä on tosi sotkuista. Mutta heikkouteni on mullakin: en esimerkiksi jaksa/muista viedä roskia usein, toisin kuin mies. Se, että ladon astiat tiskikoneeseen ja pyyhin keittiötasot ei vie kamalasti aikaani ja muuta asuntoa voin siivoilla pienissä osissa silloin kun siltä tuntuu. Meillä minä olen se, jonka tavarat leviävät herkemmin ympäriinsä "sotkemaan" tasoja jne, joten minä siivoan.

Jos haluaa jatkuvasti kiukutella puolisolleen, niin nalkuttava asenne on juuri oikea lähestymistapa. Yhteisiä sääntöjä voi kuitenkin sopia muutenkin, kuten täällä on jo tullut ilmi. Molempien pitää kuitenkin osata tässä asiassa tulla edes vähän toista vastaan.

Teillä taitaa olla todella paskaista.

Kouluta mies ennen kun teette lapsia. Muuten sulle tulee vaan lisää siivottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Kouluta mies ennen kun teette lapsia. Muuten sulle tulee vaan lisää siivottavaa.

Kouluta? Ei aikuista ihmistä KOULUTETA.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastasit jo itse. Keskustele, älä nalkuta. Ja päätä myös, että sinä et ole vastuussa kotinne siivoamisesta, vaikka se sun työ oliskin. Vai maksaako mies siitä sulle palkkaa? Miksi mies pääsisi täysin vapaaksi oman kotinsa asioista?

Mulla on osa-aikatyö ja mies on töissä keskimäärin 10h päivässä joten ymmärrän että ajallisesti mulla on enemmän aikaa tehdä niitä kotitöitä eikä se siivoaminen vie päivässä niin paljoa aikaa, mutta ärsyttää eniten kun kaikki jää niille sijoilleen mihin on laskettu tavara.

Pari kertaa olen asiasta maininnut niin silloin on vienyt tiskit koneeseen mutta ei muuten ole vienyt. Pikku juttuja nuo on, mutta niiden avulla mies osallistuu riittävästi kotitöihin eikä teetä mulle lisähommia.

Ap

Maksaako mies enemmän yhteisistä kuluistanne? Jos maksaa, totta kai silloin on järkevää että olet enemmän vastuussa kotitöistä. Jos ei maksa, ei ole mitään syytä miksi sinun pitäisi tehdä enemmän kotitöitä. Saat vähemmän palkkaa ja siitä korvauksena sinulla on enemmän vapaa-aikaa. Silloin sitä vapaa-aikaa ei pidä käyttää kotitöihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen todennut, että siivoaminen ei ole sellainen asia mistä haluaisin riidellä mieheni kanssa. Siispä noudatan systeemiä, että se jota häiritsee sotkuisuus, siivoaa, mutta apua voi tietysti aina pyytää. En itsekään vaadi mitään täydellistä siisteyttä koko ajan enkä pakota miestä pyyhkimään pölyjä kanssani, olen itsekin ihan tarpeeksi joutunut lapsena siivoamaan pakotettuna. Joskus, kun tehdään isompaa siivousta, niin sovitaan etukäteen hyvissä ajoin hommat, eli esim. minä pyyhin pölyt, järjestelen ja siivoan keittiön, mies imuroi, pesee lattian ja siistii vessan. Kun ennen "deadlinea" (esim. joku vieraiden tulo, joulu tms) on hyvin aikaa, voi molemmat edistää omia hommiaan silloin kun itselle sopii parhaiten.

Kyllä meilläkin se on pieni "ongelma", että mies jättää tiskit vaan pinoihin tiskipöydälle sen sijaan, että laittaisi tiskikoneeseen. Välillä on tosi sotkuista. Mutta heikkouteni on mullakin: en esimerkiksi jaksa/muista viedä roskia usein, toisin kuin mies. Se, että ladon astiat tiskikoneeseen ja pyyhin keittiötasot ei vie kamalasti aikaani ja muuta asuntoa voin siivoilla pienissä osissa silloin kun siltä tuntuu. Meillä minä olen se, jonka tavarat leviävät herkemmin ympäriinsä "sotkemaan" tasoja jne, joten minä siivoan.

Jos haluaa jatkuvasti kiukutella puolisolleen, niin nalkuttava asenne on juuri oikea lähestymistapa. Yhteisiä sääntöjä voi kuitenkin sopia muutenkin, kuten täällä on jo tullut ilmi. Molempien pitää kuitenkin osata tässä asiassa tulla edes vähän toista vastaan.

Teillä taitaa olla todella paskaista.

Olen vasta tällä palstalla oppinut, millaisia siivousfanaatikkoja useimmat naiset ovat. Ja siivoamattomuutta pidetään hirvittävänä syntinä. Minun pöydilläni on aina pinoittain tavaroita, likaisia tiskejä on pöydällä 99% ajasta, vaatteita on joka paikassa kuivumassa, likaisia vaatteita lattioilla... Ja arvatkaas mitä? Ei haittaa tippaakaan. Eikä ole edes lapsia, ihan itse sotken. En vain tykkää siivota. Muiden mielipide asiasta ei hetkauta sen enempää kuin että on kiva kun tämä ärsyttää joitakin niin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää kun minä vastaan talon siisteydestä (kuulemman luontevaa kun olen töissä siivoajana) mutta tuo mies ei vie edes omia tiskejä koneeseen tai pyykkejä pyykkikoppaan.

En ole vielä keskustellut asiasta mutta tänään ajattelin mainita, miten kertoa asiasta olemasta nalkuttava akka?

Jätät vain hänen "jätöksensä" huomioimatta ja jos ihmettelee, että miksi esmes sukat loppuu kaapista tai miksi hänen käyttämänsä astiat on yhä tiskipöydällä, niin sanot, että kun hän ei ollut vienyt niitä tiskikoneeseen, pyykkejä pyykkikoppaan, niin ne ovat siinä, mihin hän on ne jättänyt... 

Anna olla porsas, kunnes hän (ehkä) huomaa itse, että mitä pitää tehdä. 

Kirjoittelin joskus siitä kuinka olen antanut miehen toteuttaa siivouskäsitystään vapaasti meidän yläkerrassa ja se on nyt asuinkelvottomassa kunnossa ja kukaan ei vietä siellä aikaa jollei ole pakko. Toisin sanoen sieltä enää vain yritetään yleensä turhaan etsiä jotain kateissa olevaa. On turha edes haaveilla imuroinnista koska lattia on täynnä tavaraa, joten paikka on jo saastainen noin viiden vuoden imuroimattomuuden jälkeen. Alakerrassa miinulla on sellainen systeemi että kerään miehen ympäriinsä sirotteleman tavaran sekaisin pusseihin ja dumppaan miehen valtakuntaan yhteen nurkkaan. Perikunta voi nekin kalliilla hankitut tavarat sitte toimittaa aikanaan kastopaikalle. Ja tämä keräily siis parin viikon välein.

Minä en edes kuvittele asuvani ihmisen kanssa, joka sanoo että sotku ei häiritse häntä, ja sillä syyllä hänen siis ei tarvitse siivota. Se kertoo jotain niin oleellista ihmisestä, että tiedän heti, että sellainen suhde ei minulta onnistu. Alussa kun ollaan kovin rakastuneita, voi tuntua hellyttävältä siivoilla toisen sukkia jatkuvasti sängyn alta, mutta pitemmällä tähtäimellä se koituu oikeasti ongelmaksi. Minä haluan puolisokseni sellaisen ihmisen, jonka kanssa ei tarvitse kinata ja ärsyyntyä tavallisista arkipäivän asioista.