Milloin ja miksi itkit viimeksi?

Tänään aamulla. Olen masentunut, ja joskus vain alkaa itkettää ilman varsinaista syytä.

Äsken. Biisi joka itkettää-ketjun innoittamana kuuntelin Siltsun Älä ikinä enää (tjtn) -kipaleen ja itkeä tirautin katuessani jo yli kymmenen vuotta vanhoja tekojani entistä aviomiestäni kohtaan.

Tiedättehän, että itkeminen (kyyneleet) purkavat meistä stressiä pois. Lohdullista, eikö vain? Silti toivon kaikille tässä itkeneille suruttomampaa elämää!

Itkin viime viikolla kun ahdistuneena lähdin autolla autioon lapsuuskotiini. Astuin autosta ja tunsin kaikki lapsuuteni paikat. Paikan metsässä mihin menin piiloon kun pelkäsin piiskaa kun olin lyönyt pikkuveljeäni.

Itkin kun huomasin tien varren hirsiladon edelleen pystyssä uusitussa peltikatossa. Ladon jonka ohi menin joka päivä koulutaipaleen alettua vuonna 1964. Ladon alle kerran tapettiin haavoittunut ukkometso koulumatkalla. Metson sai vanhempi naapurin poika jonka isä oli ollut sodassa ja jonka parabellum pistoolilla ammuttiin. Itkin kun kaikki muu kaatuu mutta lato pysyy pystyssä....

Elämä on.

Vierailija kirjoitti:

Seitsemän tuntia sitten, kun tuli valtava ikävä viime vuoden lopulla kuollutta lastani.

Tämä on iso itku sitten ollutkin ihan valtava:(! Haleja ja voimia, tapaat pikku enkelisi vielä kyllä :)!!! Hän on siellä hyvissä käsissä elä sinä iloiten hänen tuntemisestaan ja tee elämälle kunniaa häntä muistaen niinkuin teetkin:)! Ovat ne suuria lahjoja lapset!

Vierailija kirjoitti:

Itkin viime viikolla kun ahdistuneena lähdin autolla autioon lapsuuskotiini. Astuin autosta ja tunsin kaikki lapsuuteni paikat. Paikan metsässä mihin menin piiloon kun pelkäsin piiskaa kun olin lyönyt pikkuveljeäni.

Itkin kun huomasin tien varren hirsiladon edelleen pystyssä uusitussa peltikatossa. Ladon jonka ohi menin joka päivä koulutaipaleen alettua vuonna 1964. Ladon alle kerran tapettiin haavoittunut ukkometso koulumatkalla. Metson sai vanhempi naapurin poika jonka isä oli ollut sodassa ja jonka parabellum pistoolilla ammuttiin. Itkin kun kaikki muu kaatuu mutta lato pysyy pystyssä....

Elämä on.

Minä tein saman paluun muttei itkua tullut hyvin syvä liikutus tuli kyllä! Tiedän tunteesi

Numero 5:lle lämmin halaus.

Minä itkin elokuun alkupuolella loman loppumista ja sitä miten jaksan taas kokonaisen vuoden töissä. Olen kovissa kivuissa ja lääkityksen väsyttämä. Tarvitsisin enemmän lepoa mutta en saa.

En muista milloin itkin viimeksi. Olen niin turta ja jumissa, ettei edes itku tule. Pelottaa se päivä kun padot murtuu.

Vierailija kirjoitti:

Olen viime aikoina itkenyt mieheni pettämistä. Päivän touhussa pystyn työntämään asian pois mielestä, mutta välillä hyökyaaltoa ei voi estää, itku vyöryy päälle. Tuntuu kuin puukolla rusikoitaisiin rintaa. Aamuöisin herään järkyttävän ahdistuneeseen oloon muutaman tunnin unen jälkeen ja valvon ahdistavien ajatusten jyskyttäessä sekamelskana päässä.

Milloin tämä loppuu? :(

Siis kumpi petti, sinä vai mies?

Vierailija kirjoitti:

Itkin viimeksi viime viikolla, koska pelkään kuolevani yksinäisenä vanhuksena (ilman lapsia/puolisoa) tai/tai olen loppuelämäni yksin. Ahdistavaa ja samalla niin surullista.

N29

Tätä minäkin olen itkenyt nyt viikon, joka ilta. Yksinäisyys, toivottomuus ja masennus on tällä hetkellä aika musertavaa.

Nyt naurattaa, mut eilen itkin, koska juttelimme mieheni kanssa huutamisesta riita tilanteessa. Itkin, koska mieheni ei koskaan huuda ja minulla olisi välillä tarve puhua kovempaa/huutaa. En tiiä mikä sekoilu hetki taas :-D iha juteltii vaa asiasta.

Pari viikkoa sitten isän hautajaisissa.

Tänään.Aion jättää väkivaltaisen mieheni ja huoletti miten kaikki tulee menemään.

Sunnuntaina itkin huvipuistolaitteessa. Menin hysteeriseksi kun alkoi niin pelottaa. Hieman nolotti.

Tänään koska olen ihan yksin tässä maailmassa ja ihastuksenikin muuttaa huomenna pois.

Tänään, kun te-toimisto vaati minulta samaa selityspaperia uudelleen. Olin lähettänyt sen jo kaksi kuukautta aiemmin. Kelan päätöksen mukaan minulle voi maksaa tukea normaalisti (kunhan en tienaa yli 300 €/kk), mutta te-toimisto pisti kapulat rattaisiin. Teen työttömänä siis keikkaluonteista työtä, tyyliin 50-100 €/kk ja sen takia on menossa tuet.

Maanantain vastaisena yönä, kun katselin Olympialaisten päättäjäisiä ja olympiatuli sammui. En voi sille mitään, että Olympialaisten loppuminen saa mut aina vetistelemään.

Viimeksi lauantaina. Rakastan varattua miestä ja mies ei tiedä kenen kanssa jatkaa elämäänsä. En nyt kuitenkaan haluaisi mitään koeajoakaan miehelle epätoivossani tarjota. Niinpä jatkan tyynyn halaamista.

Vierailija kirjoitti:

Tänään.Aion jättää väkivaltaisen mieheni ja huoletti miten kaikki tulee menemään.

Tsemppiä ja voimia sinulle!

Vierailija kirjoitti:

Eilen kun mies ei ole kertaakaan vauvan syntymän jälkeen koskenut muhun, eikä sanonut mitään rohkaisevaa, synnytyksenkin jälkeen kun kätilö sanoi että hienosti meni mies naurahti/tuhahti. Tai no kaksi kertaa on koskenut kun halusi seksiä, jonka jälkeen oli ehkä 2 minuuttia vieressäni ja lähti sitten eri huoneeseen nukkumaan:"( olen niin hellyydenkipeä ja kaipaisin vain jonkun joka halaisi kunnolla.

Hui sulla on kamalaa... :( muistan miten itsekin kaipasin mieheni syliä kuin pieni lapsi kun esikoisemme oli pari päivää lasten osastolla ja itse todella herkässä tilassa.. Toivon, että vauva antaa sinulle iloa ja rakkautta, että jaksat pikkuvauva arkea.. Täältä saat nyt halit ja tsempit! Vaikka ei se oman miehen kosketuksen veroinen olekaan.