Lue keskustelun säännöt.
Onko teillä naapureita jotka ei moikkaa?
Kommentit (38)
Moikkaan 90% aina ensin, suurinosa moikkaa takaisin. Nuoret naiset omaavat yleensä huonoimmat käytöstavat ja ylimielisen asenteen, heitä moikkaan kerran ja jos en saa vastausta en moikkaa enää uudestaan vaan katson seuraavan kerran halveksuvalla ilmeellä. Moni nuori nainen luulee, että tussun voimalla voi tässä maailmassa kulkea nokka pystyssä. Vanhempia ihmisiä moikkaan niin kauan kuin moikkaavat takaisin. Erään vanhemman miehen vastaamiseen meni 1v, mutta nykyään vaihdamme muutaman sanan. Olen huomannut, että suurinosa naisista ei moikkaa koskaan ensiksi, moni on jotenkin aika sisäänpäin kääntyneitä resting bitch facella varustettuja. Moikkaan myös tuntemattomia ihmisiä jotka sattuvat kulkemaan taloni läpi, koska minun talo vaikka se on kerrostalo on minun reviiriä. Pelokas maahan katsominen ja moikkaamatta jättäminen on heikkouden merkki ja käytöstapojen puutetta. Moikkasin jo pienenä poikana pihalla ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, kaikilla minun naapureillani on sellainen naapuri.
On. Asumme ok-talossa, ja toiset naapurit kääntävät katseensa nopeasti pois kun huomaavat meidän lähestyvän.
Vierailija kirjoitti:
On. Asumme ok-talossa, ja toiset naapurit kääntävät katseensa nopeasti pois kun huomaavat meidän lähestyvän.
Lol, aika junttia. Voisi edes nyökätä mutta ei. Onhan se kiusallista vuosikausia käyttäytyä noin.
Entisen kotimme naapuri ei tervehtinyt. Syynä se että rakensimme talomme hänen naapuriinsa. Ei tunnettu etukäteen ollenkaan, ukolla vaan otti päähän kun oli kuvitellut ettei kukaan ikinä rakenna tontille ja hän saa asua rauhassa ilman naapuria vieressä. Kun ostimme tontin ja kävimme naapurin kuulemisia, alkoi hän hankalaksi, suorastaan asiattomaksi käytökseltään. Rakennettiin sitten ihan v*ttuillakseen talo ko tontille ja myytiin 2 vuoden asumisen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En moikkaa kerrokseni naapureita koska inhoan heitä. Toiset ravaa röökillä koko ajan, luukuttaa paskaa musaa ja omistaa räsyttävän ja ulvovan koiran ja toiset on tympeitä teinejä, jotka omistaa myös räksyttäviä ja agressiivia koiria. Toivon että muuttaisivat pois.
Vierailija kirjoitti:
Minä oon semmoinen. En tunne ketään, niin mitäs sitä moikkailemaan.
Eikös sinulle ole kukaan opettanut lapsena käytöstapoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niitä jotka mulkkaa vaan rumasti eikä koskaan vastaa moikkaukseen, ei kannatakkaan edes noteerata. Ohi vaan kun oisi ilmaa. Toki hyvä on pitää kohteliaat välit edes muutamaan naapuriin, että jos joskus on joku hätä tms niin voi mennä pyytämään apua.
Olwn kyllästynyt että minä melkein nelikymppinen joudun moikkamaan koululaisia ja teinejä ensin, eikö se olw nuoremman tehtävä tervehtiä vanhempaa ihmistä ensin.
Jos en tervehdi ei hekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olwn kyllästynyt että minä melkein nelikymppinen joudun moikkamaan koululaisia ja teinejä ensin, eikö se olw nuoremman tehtävä tervehtiä vanhempaa ihmistä ensin.
Jos en tervehdi ei hekään.
No ei ole mitään tuollaisia sääntöjä, kuten ei ole sellaisiakaan että miehen kuuluu tehdä aloite yms. Sitä paitsi kuulostat melko kalkkeutuneelta vaikka olet vasta noinkin nuori.
Miksi se moikkaus naapureiden kesken on niin tärkeää?
Jos kaipaate sosiaalisia suhteita, littykää harrastuspiiriin. Ei kai se, että asutte samassa talossa, tee teistä kavereita?
Itse olen hajamielinen professori -tyyppi. En edes huomioi ympäristöäni, kun kuljen. Usein havahdun, kun muutama tuollainen yltiöpäinen moikkailija hyökkää eteen aivan kuin minua odottaneena ja hihkaisee moin. Tietysti moikkaan takaisin, mutta ei muuta. En ole kiinnostunut näistä ihmisistä.
En myöskään kuikuile parvekkeille kulkiessani pihalla. (Tämä parvekkeille kuikuilu moikkausmielessä tuntuu olevan oletus.) Moikkaan, jos osutaan nokikkain. Se riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä oon semmoinen. En tunne ketään, niin mitäs sitä moikkailemaan.
Ei kohteliaisuus ole mitään? Varsinkin kun samassa talossa asutte ja näette kumminkin suht uswin
Meidän naapurissa on, sienänaapuri vielä. Sanon aina "hei" nämä kaksi vaan tuijottaa säikähtäneenä. Mies on joku murahtanut jotain takaisin :)
Tervehdin edelleen ja tulen tervehtimään, naurattaa tuommoinen ujous/jurous mikä liekään heillä vikana.
Olisivatkohan muualta muuttaneita? Helsingin keskustassa siis ollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tietenkin. Kun jouduin taloyhtiön hallitukseen niin sitten alkoivat maireilemaan.
Vanha pappa, jolle itse aina moikkaan, ei koskaan sano mitää, katsoo vaan pahasti. Lisäksi pariskunta, jossa mies ennen moikkasi ja vaimo ei koskaan. Nyt mieskään ei sano enää mitään ja vaimo mulkkaa helvetin vihaisesti mua...
Vierailija kirjoitti:
Mä yleensä katson silmiin ja hymyilen. Sanon moi, jos naapuri vastaa hymyyn. Jotkut vastaa, muutama on sellainen, että menee seiniä pitkin ja katselee taivaisiin, ettei vaan tarvitse moikata.
Joo, nää on kyllä kummallisia, kun oikein näkevät vaivaa tuon väistelyn kanssa. Eikö olisi vaan helpompi moikata?
Oon nyt kanssa miettinyt tätä koska ennen kaikki moikkasivat muakin, nykyään vaan miestä. Yritän silti moikata kaikkia kuten olen tehnyt aina tässä asuessamme noin neljä vuotta?! En juuri heitä tunne mutta en välitä tunteakaan. Täyttä käytöstapojen puutetta aikuisilta ihmisiltä olla vastaamatta tervehdyksen. Siis totaalisen moukkamaista. Ehkä mun täytyy lopettaa moikkaaminen kanssa? Eikä ees asuta isossa kaupungissa. Vai onko ihmisten käytöstavat vaan kuolleet muutamassa vuodessa. Aivot surkastuneet.
Nosto