Lue keskustelun säännöt.
Tytär haluaa muuttaa poikaystävänsä luo. Hirveä riita.
21.08.2016 |
Tyttö on 18-vuotias ja haluaa muuttaa asumaan 26-vuotiaan poikaystävänsä luo. No, kielsin ja asiasta syntyi tietenkin tappelu. Tyttö väittää, että en voi päättää enää hänen asioistaan millään tavalla. Mitä mieltä olette? Eihän se sitä tarkoita että kun täyttää 18, niin on yhdessä yössä valmis tekemään omat päätöksensä. Ei ne vanhempien oikeudet valvoa noin vain katoa..
Mitä tässä oikein pitäisi tehdä?
Kommentit (33)
Elatusvelvollisuus loppuu kun lapsi saa toisen asteen tutkinnon loppuun, max. 20v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikani muuttaessa pois kotoa juuri 18 täyttäneenä, mietin asiaa ja oikeastaan arvasin, että takaisin tulee jonakin päivänä. Eräs viisas mies sanoi silloin: " Helpompaa on, kun annat mennä etuovesta, mutta avaa takaovi valmiiksi, niin voi palata kasvojaan menettämättä." Huolehdin, että oli rahaa elämiseen ja muuhun mitä tarvitsi.
Meni puoli vuotta ja poika kysyi, voiko tulla takaisin, syitä oli monia, mm se ihana tyttö, jonka vuoksi lähti, oli löytänyt toisen. Sanoin, että ovi on auki, tervetuloa.
Seuraavan kerran kun 21-vuotiaana lähti, jäi sille tielle ja on onnellinen pienen pojan isä ja kivan naisen aviomies.
Ei lapsiaan voi pakottaa asumaan kotona, vaikka lähtö äidin sydämeen sattuukin.
Vierailija kirjoitti:
Elatusvelvollisuus loppuu kun lapsi saa toisen asteen tutkinnon loppuun, max. 20v
Laki sanoo 18 v. Mutta käytäntö taitaa juurikin olla noin, kun sanot. Lukion tai amiksen loppuun. Muuten on riski että jää peräkamarintytöksi/pojaksi. Suomessa kuitenkin hyvät asumistuet myös opiskelijoille, siihen vähän töitä opiskelujen ohessa ja vaatimaton elämä, niin pärjää kyllä. Ja on se sen itsenäisyyden arvoista, kun ei ole kukaan kyttäämässä.
Vierailija kirjoitti:
Poikani muuttaessa pois kotoa juuri 18 täyttäneenä, mietin asiaa ja oikeastaan arvasin, että takaisin tulee jonakin päivänä. Eräs viisas mies sanoi silloin: " Helpompaa on, kun annat mennä etuovesta, mutta avaa takaovi valmiiksi, niin voi palata kasvojaan menettämättä." Huolehdin, että oli rahaa elämiseen ja muuhun mitä tarvitsi.
Meni puoli vuotta ja poika kysyi, voiko tulla takaisin, syitä oli monia, mm se ihana tyttö, jonka vuoksi lähti, oli löytänyt toisen. Sanoin, että ovi on auki, tervetuloa.
Seuraavan kerran kun 21-vuotiaana lähti, jäi sille tielle ja on onnellinen pienen pojan isä ja kivan naisen aviomies.
Ei lapsiaan voi pakottaa asumaan kotona, vaikka lähtö äidin sydämeen sattuukin.
Olet kiva äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Etkö parempaa provoa keksinyt?
Älä jaksa. Aihe on meille monelle ajankohtainen, vaikka aloitus vähän provosoiva olikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö parempaa provoa keksinyt?
Älä jaksa. Aihe on meille monelle ajankohtainen, vaikka aloitus vähän provosoiva olikin.
On se minullekin, kotona on 18 v, 16 v ja 14 v.
Ja tiedän tarkalleen, milloin vanhemman hallintaoikeus lain edessä päättyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvatusvastuu ei pääty 18-vuotiaana...tämän ajattelen itse niin, että 18-vuotias saa itse tehdä virheensä, mutta on tervetullut nuolemaan haavojaan kotiin tai keskustelemaan vaikeista valinnoista tai tilanteista, hakemaan neuvoa ja apua - ennenkaikkea muuta kuin taloudellista apua. Sitä ei itselläni ole juurikaan mahdollista antaa. Virheitä tai epäonnistumisia en voi ennaltaehkäistä tai lakaista lapseni tieltä pois. Toivon, että suhteemme säilyy sellaisena, että voin lohduttaa ja auttaa. Toivon myös, että itse osaan purra kieleeni ajoissa, jos meinaan niitä "minähän sanoin.." tyyppisiä lausuntoja antaa tai tuomita tms.
Vierailija kirjoitti:
Kasvatusvastuu ei pääty 18-vuotiaana...tämän ajattelen itse niin, että 18-vuotias saa itse tehdä virheensä, mutta on tervetullut nuolemaan haavojaan kotiin tai keskustelemaan vaikeista valinnoista tai tilanteista, hakemaan neuvoa ja apua - ennenkaikkea muuta kuin taloudellista apua. Sitä ei itselläni ole juurikaan mahdollista antaa. Virheitä tai epäonnistumisia en voi ennaltaehkäistä tai lakaista lapseni tieltä pois. Toivon, että suhteemme säilyy sellaisena, että voin lohduttaa ja auttaa. Toivon myös, että itse osaan purra kieleeni ajoissa, jos meinaan niitä "minähän sanoin.." tyyppisiä lausuntoja antaa tai tuomita tms.
Millä perusteella ap:n tytör tekee virheen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatusvastuu ei pääty 18-vuotiaana...tämän ajattelen itse niin, että 18-vuotias saa itse tehdä virheensä, mutta on tervetullut nuolemaan haavojaan kotiin tai keskustelemaan vaikeista valinnoista tai tilanteista, hakemaan neuvoa ja apua - ennenkaikkea muuta kuin taloudellista apua. Sitä ei itselläni ole juurikaan mahdollista antaa. Virheitä tai epäonnistumisia en voi ennaltaehkäistä tai lakaista lapseni tieltä pois. Toivon, että suhteemme säilyy sellaisena, että voin lohduttaa ja auttaa. Toivon myös, että itse osaan purra kieleeni ajoissa, jos meinaan niitä "minähän sanoin.." tyyppisiä lausuntoja antaa tai tuomita tms.
Millä perusteella ap:n tytör tekee virheen?
Tekstin kirjoitin yleisesti. Sillä ajatuksella, että jokainen tekee virheitä jokaisessa elämän vaiheessa, mutta nuorena ja itsenäistymisvaiheessa on "virhearvioiden" ja vaikeiden tilanteiden lista pitkä. Niihin kaikkiin tarvitsee jokainen tukea ja apua joskus. t. 30
Nyt kysyt, että miten heidän taloudellinen suunnittelu, toimeentuli? Onko tyttärellä ymmärrystä menoista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katkase nyt vaan se napanuora. Oma äitinikään ei olisi mielellään päästänyt, mutta pakkohan se oli kun kihloihinkin mentiin, jotta pääsee jo saman katon alle tulevan puolisonsa kanssa. Yhdessä oltu jo 11 vuotta.
Laki voi olla eri asia kuin viranomaisten käytännöt. Tervetuloa Suomeen!