Jos unelmien mies katoaa...

Sellaista sattuu -kaikille.

Niin, totta! Ehkä enemmän olen itselleni vihainen että menin niin ihastumaan...ja olen vieläkin. Ei tässä iässä enää tällaista pitäisi tapahtua, käyttäydyn kuin teini.

ikuisesti sinkku kirjoitti:

Tapasin jokunen viikko sitten unelmien miehen, ulkoisesti JA sisäisetkin aivan ihana...ja mikä parasta, hän oli minuun aivan huullaantunut. Oltiin tiiviistii (liiankin, tiedän, kaikki meni aivan liian nopeasti!) yhdessä, mutta ei vielä pantu. Nyt kuitenki seuraavan treffit jotka oltiin sovittu (hänen aloitteestaan), peruuntuivat viime hetkellä...sitä ennen hän oli yhtäkkiä lopettanut kaiken viestittelyn, arvasin jo että nyt se katoaa ja niin kävi. :( Mutta, mutta...ensinnäkin pyöritään samoissa ympyröissä välillä, mm. hän käy samassa baarissa usein. MIKSI ei voinut vain kertoa tai ilmaista että ei kiinnosta? Tyhmä minä tässä vielä haaveilen että jospa hän palaisi joskus vielä...pyytäisi anteeksi...ja eläisimme elämämme loppuun asti onnellisina. Mutta eihän sitä tapahdu. Mutta onko liikaa vaadittu että olisin saanut jonkinlaisen pisteen tälle ja voitaisiin jatkaa edes hyvän päivän tuttuina?

Pyytäisi mitä anteeksi? Jotenkin musta nyt tuntuu että apn pitäisi hiukan miettiä omaa käytöstään, tuliko jotain tehtyä liikaa että perääntyi vai liian vähän? Jos treffit peruuntuu, voithan itsekkin ehdottaa jotain toista päivää?

Ei mikään suhde toimi niin että toinen hoitaa aktiivisesti kaiken ja toinen vaan peesaa. Ehkäpä parempi tässä vaiheessa huomata että ette olekaan  yhteensopivat.

Saattoi saada tietää jotain sinusta tai menneisyydestäsi joka ei häntä miellyttänyt, mutta kyllä yleensä aikuiset pystyvät sanomaan suoraan jos jotain vaivaa tai vituttaa, ainakin pitäisi.

Niin, siis tarkennan että laitoin viestiä takaisin että kävisikö sitten joku toinen päivä ja jos ei enää kiinnosta niin en häiritse tämän enempää.