Itse matkoilla, lapsi joutui sairaalaan, pitäisikö palata?

Todennäköisesti viimeisin asia mitä tässä tilanteessa tekisin olisi se että kysyisin neuvoja täältä vaan toimisin kuten pitääkin.

Itse en olisi enää 12-vuotiaana kaivannut nimenomaan äitiä viereen, jos toinen tuttu ja turvallinen aikuinen olisi mukana. Toki lapset ovat yksilöitä, mutta jos hän on itse puhelimessa sanonut pärjäävänsä, luottaisin lapseni sanaan. 

Lapsi on jo 12 ja hänellä on tuttu turvallinen aikuinen mukana ja hän todennäköisesti pääsee pian kotiin. Ja on itse sanonut, ettei tarvitse tulla. En ehkä keskeyttäisi lomaa. Ostaisin jotain ekstrakivaa tuliaista. Puhuisin puhelimessa joka päivä pariin kertaan.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on jo 12 ja hänellä on tuttu turvallinen aikuinen mukana ja hän todennäköisesti pääsee pian kotiin. Ja on itse sanonut, ettei tarvitse tulla. En ehkä keskeyttäisi lomaa. Ostaisin jotain ekstrakivaa tuliaista. Puhuisin puhelimessa joka päivä pariin kertaan.

Tämä.

Tai esim. sitten huomenna aamusta kun selviää joutuuko jäämään vai pääseekö kotiin, lähtisi kotiin päin jos lapsi joutuu jäämään sairaalaan. Jos ei lapsella ole hengenhätää niin paluumatkalle tuskin tarvitsee rynnätä. Ja ehkä vähän eri asia jos kyse olisi 2-vuotiaasta.

En. Kyllä reissaaminen ja kuhertelu miehen/vaimon kanssa kuitenkin voittaa sairaan lapsen hoitamisen 6-0.

Nyt nautitte toisistanne ja unohdatte koko lapsen, sehän on sairaalassa ja teillä on elämänne tilaisuus harrastaa villiä seksiä vuorokauden ympäri. Lapsi on sairaalassa pelkästään kiusallaan, haluaa tuhota parisuhteenne, joten jättäkää tuo protesti omaan arvoonsa.

Lapsen tilanne ei muutu siitä, että keskeytätte lomanne. Nyt puhelin äänettömälle ja seuraavan kerran kurkistatte sunnuntaina, että mitä sille lapselle kuuluu.

Orkkuliterveisin toinen hankalan ja huomiohakuisen esiteinin äiti

Olin 19, kun jouduin sairaalaan kahdeksi viikoksi ja oli lähellä ettei henki lähtenyt. Äiti isäpuolen kanssa lähti kolmen päivän päästä sairaalaan tultuani etelänlomalle. Voin kertoa, että luottamusta ei sitäkään vähää ole enää äitiin ja se teki ison särön meidän suhteeseen. Tulen luultavasti ikuisesti olemaan katkera, koska hän pisti jopa äärimmäisissä tilanteissa oman edun ykköseks. Näin viimeyönä muuten unta että oma tytär joutui sairaalaan syötyä tupakkaa ja matkanteko viivästyi ja viivästyi erinäisistä syistä ja ahdisti etten voinut olla heti tukena. :D

Vierailija kirjoitti:

Voiko joku edes kysyä tuollaista?

Käsittämätöntä!

H$/#$&*tti nyt mietit, miten peloissaan sen ikäinen lapsi on yksin sairaalassa.

Järkyttäviä empatiakyvyttömiä vanhempia, anteeksi vain.

T. Tuohtunut yh, joka menisin (ja olen mennytkin) jopa sairaalan lattialle nukkumaan lapsen sängyn viereen, kun joutui hoitoon. Ja viereisissä sängyissä olevien lasten äidit olivat siellä lattialla yötä myös.

Tää ei liity nyt ap kysymykseen mutta kun itse jouduin tuonikäisenä sairaalaan pariksi viikoksi niin itkin kun piti lähteä pois; siellä on niin siistiä ja rauhallista ja ystävällisiä hoitajia. Vs sotkuinen ja riitaisa alkkiskoti

Vierailija kirjoitti:

Nyt nautitte toisistanne ja unohdatte koko lapsen, sehän on sairaalassa ja teillä on elämänne tilaisuus harrastaa villiä seksiä vuorokauden ympäri. Lapsi on sairaalassa pelkästään kiusallaan, haluaa tuhota parisuhteenne, joten jättäkää tuo protesti omaan arvoonsa.

Lapsen tilanne ei muutu siitä, että keskeytätte lomanne. Nyt puhelin äänettömälle ja seuraavan kerran kurkistatte sunnuntaina, että mitä sille lapselle kuuluu.

Orkkuliterveisin toinen hankalan ja huomiohakuisen esiteinin äiti

Näin.

Kannattaa laittaa alulle uusikin lapsi alulle siellä lomalla.

Eli: lapsi on 12-vuotias, tottunut olemaan sairaalassa, hänellä on läheinen ja turvallinen aikuinen mukana, todellista hätää/vaaraa ei ole ja lapsi itse on sanonut pärjäävänsä hyvin.

En lähtisi kotiin, vaan nauttisin lomastani.

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti viimeisin asia mitä tässä tilanteessa tekisin olisi se että kysyisin neuvoja täältä vaan toimisin kuten pitääkin.

Tai kysyisi siltä lapselta "mitä minun pitäisi tehdä". Lapset suojelevat vanhempiaan ja esittävät reippaampaa, kuin ovat.

Tilanne voi olla lapselle pelottava vielä sen kotiin pääsyn jälkeenkin ja hän miettiä mitä jos kaikki toistuu, jne. 

Kyllä pitää olla todella väinpitämätön vanhempi, että edes miettii asiaa ja pohtii vieläpä tällaisella paskapalstalla! Tietysti sairaan lapsen luokse lähdetään kotiin. Se pitäisi olla täysin itsestään selvää.

Mielenkiintoista ja yllättävää miten moni täällä kannattaa lomailua lapsen luo menemisen sijasta. Silmiä avaavaa. En ole edes tiennyt, että sellaisia vanhempia on muuta kuin jossain sosiaalitoimen asiakkaina, mutta taidan olla kasvanut pumpulissa.

Jos tilanne tosiaan on se että huomenna jo kotiutuu niin ei mitään järkeä lähteä, ette siis edes pääse sairaalaan kuin huomenna aamulla. Asiaan vaikuttaa mikä lapsella on. Sen mukaan tekisin päätöksen.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista ja yllättävää miten moni täällä kannattaa lomailua lapsen luo menemisen sijasta. Silmiä avaavaa. En ole edes tiennyt, että sellaisia vanhempia on muuta kuin jossain sosiaalitoimen asiakkaina, mutta taidan olla kasvanut pumpulissa.

Tuolla on tavaton määrä lapsia, joilta puuttuu kodin turva ja hoiva kokonaan. Yksi viikko ei sitä lasta pilaa ja aikuinenkin saa olla joskus itsekäs. Lapsella on kuitenkin loppujen lopuksi kaikki hyvin, eikä sairastuminen ja sairaalaan joutuminen ole auttamatta mikään peikko, joka ahmii lapsiuhreja ja muun maailman on pysähdyttävä.

Vierailija kirjoitti:

Kotiin niin kuin olisitte jo!

Muuten jeesus ei anna anteeksi.

Oikeasti unohda jeesustelut, ole lomalla ja hanki sille joku ekstratuliainen niin ainoa mikä jää mieleen on se. se on 12, ei mikään vauva.

Lapsi voi oppia jo varhaisessakin vaiheessa, että sairastumalla saa huomiota ja käyttää tätä hyväksi. Esittää sairasta tai sairaampaa kuin on, että saa vanhemman hyppimään oman tahdon mukaan. Lapsi saattaa olla mustasukkainen, kun vanhemmilla on jotain johon hän ei pääse väliin, jne...

Adoptioonkin voi lapsen antaa, jos itseä ei enää nappaa.

Kivittäkää vaan mutta meillä oli vähän samantapainen tilanne  muutama vuosi sitten/ en keskeyttänyt työmatkaa vaikka lapsi joutui sairaalaan.  Koulussa sattui tapaturma, ja raajaan tuli murtuma (jalkaterään sisiti murtuma, ei edes kipsiä; vain kepit) Siinä vaiheessa kun kuulin tapauksesta lapsi oli jo kotona ja siinä mielessä tilanne oli erilainen että muu perhe ja toinen vanhempi oli kotona. Edelleen ihmettelen koulun toimintaa tilanteessa; asiasta soitettiin ensin äidille kysymättä lapselta kummalle vanhemmalle kannattaa soittaa (oli itkuinen ja tuskissaan mutta ei tajuton/välittömässä hengenvaarassa) Koulusta sitten soittivat minulle muutamaan kertaan että lapsi pitäisi viedä lääkäriin mutta kun matkakohteessani oli aamuyö ja kännykkä äänettömällä, en edes tiennyt puhelusta moneen tuntiin. Lapsi olisi osannut kertoa että soittakaa isälle, äiti on matkoilla. Loppujen lopuksi soittivat isälle, jolla matkaan meni yli tunti ja sitten lapsi pääsi ensiapuun& röntgeniin - koulussa eivät uskoneet että olisi ollut murtuma- Mutta joka tapauksessa, palasin kotiin alkuperäisessä aikataulussa noin 4pv tapahtuman jälkeen.