Lapsi erityisluokalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nro 2 vastaa;

Tosiaan luokilla 1 - 3 oli vaihtelevia jaksoja tässä pikkuluokassa. Syynä "huono käytös" oppitunneilla omassa luokassaan. Eli huomionhakuisia tempauksia kun tylsistyi oppitunneilla toisten opiskellessa asioita jotka hän jo osasi.  Täällä pikkuluokassa ei mitään häiriöitä. Meidän koulussa pikkuluokalla siis erityisohjausta vaativa aines sekaisin; käytösongelmat + oppimisvaikeuksiset. Neloselle vaihtui sitten opettaja, sen jälkeen ihan omassa normiluokassaan.

Koulupsykogin juttusilla kävi ... lapsi koki sen erittäin turhauttavana. Ja ei aihetta jatkotutkimukseen eli ei mitään diagnoosia.

Ihana poika. Nopea oppimaan,  voimakastahtoinen ja impulsiivinen. Olen todennut että ongelmia tulee silloin kun kokee ettei opettajalla ole auktoriteettia. 

Nyt siis yläkoululainen. Toki vieläkin koulussa hankkiutuu epätoivottuhin tilanteisiin luonteensa vuoksi. Mutta siis rauhoittumaan päin on ja koulunsa kiitettävästi hoitaa.

Kuulostaa ihan normi pojalle jolla pää paikoillaan. Appiukko aikoinaan kertoi kaiken maailman kepposista mitä kouluaikana teki (kastematoja opelle etc.) ja jotenkin tuntuu että nykypäivänä poikien normaalia vilkkautta ei halutakkaan ymmärtää vaan leimataan heti häiriköksi.  

Juuri näin. Tietysti jos luokassa on 25 oppilasta, niin on helpompaa jos kaikki tekevät vain just niinkuin sanotaan, puhuvat kun on lupa, seisovat ja istuvat ohjeen mukaan, tekevät tehtävät oikeassa järjestyksessä ja juuri niinkuin on ohjattu. Siinähän ei siis ole mitään vikaa, jos lapsi noin toimii, mutta kun KAIKKI eivät ole samanlaisia, eivät sovi koulun piirtämiin rajoihin tarkasti, vaan hieman "pursuilevat" yli niistä muoteista. Jos kaikki luovuus ja into tapetaan alkuun, niin mistä niitä tulevaisuuden innovaatioita sitten ammennetaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nro 2 vastaa;

Tosiaan luokilla 1 - 3 oli vaihtelevia jaksoja tässä pikkuluokassa. Syynä "huono käytös" oppitunneilla omassa luokassaan. Eli huomionhakuisia tempauksia kun tylsistyi oppitunneilla toisten opiskellessa asioita jotka hän jo osasi.  Täällä pikkuluokassa ei mitään häiriöitä. Meidän koulussa pikkuluokalla siis erityisohjausta vaativa aines sekaisin; käytösongelmat + oppimisvaikeuksiset. Neloselle vaihtui sitten opettaja, sen jälkeen ihan omassa normiluokassaan.

Koulupsykogin juttusilla kävi ... lapsi koki sen erittäin turhauttavana. Ja ei aihetta jatkotutkimukseen eli ei mitään diagnoosia.

Ihana poika. Nopea oppimaan,  voimakastahtoinen ja impulsiivinen. Olen todennut että ongelmia tulee silloin kun kokee ettei opettajalla ole auktoriteettia. 

Nyt siis yläkoululainen. Toki vieläkin koulussa hankkiutuu epätoivottuhin tilanteisiin luonteensa vuoksi. Mutta siis rauhoittumaan päin on ja koulunsa kiitettävästi hoitaa.

Kuulostaa ihan normi pojalle jolla pää paikoillaan. Appiukko aikoinaan kertoi kaiken maailman kepposista mitä kouluaikana teki (kastematoja opelle etc.) ja jotenkin tuntuu että nykypäivänä poikien normaalia vilkkautta ei halutakkaan ymmärtää vaan leimataan heti häiriköksi.  

Kyllä siihen negatiivisesti suhtaudutaan, kun on niin monen tasoista luokassa, jotka pitäisi saada oppimaan jotakin. Aikaa ei olisi tuhlattavissa sellaiseen turhuuteen. Mutta kotona kannattaa korostaa ja palkita hyvästä käytöksestä koulussa, huonoa taas pitää moittia vakavasti.