Meillä alkoi ongelmat 12-v:n kanssa heti koulun alettua
Mä en jaksa tätä paskaa! Haluan lähettää lapseni sisäoppilaitokseen!!! Pelkkää tappelua, pakottamista kouluun, huutamusta puolin ja toisin, murjottamista, ylimielistä käyttäytymistä.
Tästä tulee taas niin pitkä kouluvuosi, etten vaan jaksa. Voisin karata pois.
Kommentit (28)
Meilläkin ekaluokkalainen tyttö ollut nyt vajaan viikon koulussa ja sanoi tänä iltana ekan kerran, ettei halua mennä kouluun. Kun kysyin miksi, niin siellä on kuulemma tylsää :( Puhe jäi siihen, mutta minusta tuntuu, ettei sen nyt ihan näin heti "kuuluisi" ikäväksi muuttua. Tyttö purkaa pahaa oloa kotona myös. Harmittaa tytön puolesta ja vähän huolestuttaa. Sanoi mm. isoaveljeään äsken rumaksi.
Tätä on jatkunut pari vuotta. Kesä meni välissä kivasti, mutta nyt alkaa taas hermo niin kiristyä, että tuntuu elämän olevan piloilla seuraavat 10kk.
Koulun terveydenhoitajan, luokanopettajan sekä koulukuraattorin kanssa on keskusteltu viimeksi keväällä. Mielestäni vähän sellaista lässytystä. Lapsi itki siellä nolona koko ajan eikä suostunut puhumaan.
Minä äitinä tietysti saan kaiken loan niskaani, jos lapsella paha olla. Äidin syyhän se on. Äiti on paska, kun rajoittaa tablettiaikaa tai pokemon-aikaa tai käskee siivota.
Lapsella on kaksi persoonaa. On ihana ja symppis ja kaikkea muuta, ja sitten on viheliäinen välinpitämätön paskis!
En vaan JAKSA!
Ap
No lähetä se sisäoppilaitokseen. Mikä estää? Suomessa ei tosin taida olla kuin yksi. Lähimmät ulkomailla ovat kv. koulut Tukholmassa, Tallinnassa ja Pietarissa. Oppiipa kieliä samalla kun lähetät sen ulkomaille kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Onko Suomessa sisäoppilaitoksia?
Kansanopistot
Ei sitä sisäoppilaitokseen tarvitse lähettää. Annat sijoitukseen, pääsee johonkin perhekotiin, jossa huolehditaan, että koulu tulee käytyä ja läksyt tehtyä.
Anna Tapion koulu Pälkäneellä, sinne yläasteelle.
Ap, hae sitkeästi apua! Lapsi keuhkoaa sille lähimmälleen, johon eniten luottaa, joten voit ottaa sen luottamuksena, mutta joskus ei vaan jaksa..
Vierailija kirjoitti:
Tätä on jatkunut pari vuotta. Kesä meni välissä kivasti, mutta nyt alkaa taas hermo niin kiristyä, että tuntuu elämän olevan piloilla seuraavat 10kk.
Koulun terveydenhoitajan, luokanopettajan sekä koulukuraattorin kanssa on keskusteltu viimeksi keväällä. Mielestäni vähän sellaista lässytystä. Lapsi itki siellä nolona koko ajan eikä suostunut puhumaan.
Minä äitinä tietysti saan kaiken loan niskaani, jos lapsella paha olla. Äidin syyhän se on. Äiti on paska, kun rajoittaa tablettiaikaa tai pokemon-aikaa tai käskee siivota.
Lapsella on kaksi persoonaa. On ihana ja symppis ja kaikkea muuta, ja sitten on viheliäinen välinpitämätön paskis!
En vaan JAKSA!
Ap
Koita olla moittimatta. En tiedä moitiko, mutta kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Tätä on jatkunut pari vuotta. Kesä meni välissä kivasti, mutta nyt alkaa taas hermo niin kiristyä, että tuntuu elämän olevan piloilla seuraavat 10kk.
Koulun terveydenhoitajan, luokanopettajan sekä koulukuraattorin kanssa on keskusteltu viimeksi keväällä. Mielestäni vähän sellaista lässytystä. Lapsi itki siellä nolona koko ajan eikä suostunut puhumaan.
Minä äitinä tietysti saan kaiken loan niskaani, jos lapsella paha olla. Äidin syyhän se on. Äiti on paska, kun rajoittaa tablettiaikaa tai pokemon-aikaa tai käskee siivota.
Lapsella on kaksi persoonaa. On ihana ja symppis ja kaikkea muuta, ja sitten on viheliäinen välinpitämätön paskis!
En vaan JAKSA!
Ap
Ei vissiin ollut kuitenkaan riittävän noloa lapselle kun tekee noin ja tietää kohta olevan uudelleen palaveroimassa kouluasioita.
Miten koulu on aikaisemmin maistunut? Onko kotoa mahdollistettu lintsaaminen kuittaamalla poissaoloja kevyin perustein? Yleensä nämä tilanteet kehittyy pikkuhiljaa ja sitten jossain vaiheessa lapsi huomaa että eihän hänen ole pakko mennä kouluun lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Äiti allekirjoitti selitykseni, koska ei kaiketi jaksanut tapella kanssani. Luokanvalvoja painoi sitä myöten kaiken villaisella.
Opettajat kädet ovat sidotut, jos äiti allekirjoittaa poissaolot sairaudeksi. Koulu ei voi tehdä silloin yhtään mitään. Vanhemmilla on sellainen valta tässä asiassa, että laki katsoo vanhempien tietävän asian ja koulun on selitykset nieltävä, vaikka kuinka arvaisi, että lintsaamisesta on kyse.
Opettajat eivät voi pitää oppilaalle edes puhuttelua lintsaamisesta, jos kyse on äidin mukaan sairaudesta. Ei voi myöskään laittaa terveydenhuoltajan tai kuraattorin kanssa juttelemaan. Vasta kun äiti myöntää asian koululle, lähtevät asiat rullaamaan eteenpäin.
Sori vaan, mutta näin se menee. Meidän on noudatettava lakia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti allekirjoitti selitykseni, koska ei kaiketi jaksanut tapella kanssani. Luokanvalvoja painoi sitä myöten kaiken villaisella.
Opettajat kädet ovat sidotut, jos äiti allekirjoittaa poissaolot sairaudeksi. Koulu ei voi tehdä silloin yhtään mitään. Vanhemmilla on sellainen valta tässä asiassa, että laki katsoo vanhempien tietävän asian ja koulun on selitykset nieltävä, vaikka kuinka arvaisi, että lintsaamisesta on kyse.
Opettajat eivät voi pitää oppilaalle edes puhuttelua lintsaamisesta, jos kyse on äidin mukaan sairaudesta. Ei voi myöskään laittaa terveydenhuoltajan tai kuraattorin kanssa juttelemaan. Vasta kun äiti myöntää asian koululle, lähtevät asiat rullaamaan eteenpäin.
Sori vaan, mutta näin se menee. Meidän on noudatettava lakia.
Tämä on hyvä tietää näin vanhempana.
Jos vaikka kerrot lapselle miksi kouluja käydään ja näytät vaikka kuvia pultsareista ja elämämkoululaisista niin ehkä hän meneekin kouluun innokkaammin, meillä tämä tehosi. Lapsi ei ymmärrä sitä että korkeastikoulutetukin voivat olla alkoholisteja
Meillä sama tilanne! Poika myös 12 ja koko kesä meni hienosti ilman ongelmia. Kun koulu alkoi, alkoi asenneongelmat. Itkua, rajojen kokeilemista ja uniongelmia. Kuraattori on jutellut ja lähetteitä on kirjoitettu jo viime vuonna. Mitään ei löydy. Psykiatrit todenneet terveeksi, eikä oppimisvaikeuksia ole. Koulussa poika on kiltti suorittaja, kotona itse piru. Loma-aikaan ei mitään ongelmia!
Vierailija kirjoitti:
Anna Tapion koulu Pälkäneellä, sinne yläasteelle.
Mä lähdin painelemaan sieltäkin, kun koulu ei kiinnostanut. Eipä se sisäoppilaitos ole mikään ratkaisu, jos lapsella on jotain ongelmia. Minä viihtynyt koulussa, koska tunsin olevani niin erilainen kuin muut. Ihan eri kiinnostuksen kohteet eikä kukaan tuntunut ymmärtävän. Edelleenkin tuntuu, että on vaikea löytää ihmisiä, joilla on samoja kiinnostuksen kohteita, mutta nykyisin on onneksi netti, instagram yms. jonka kautta voi tutustua samanhenkisiin ihmisiin.
En kuitannut eilistä poissaoloa sairaudeksi. Laitoin vielä opellekin viestiä, että toivon koululta järeitä otteita.
Äsken otettiin tabletti ja känny pois (nukkumaanmenoaika) ja nyt raivoaa huoneessaan. Murina kuuluu ja hakkaa tod. näk. päätään tyynyyn tms. Totaalista ylireagointia!
Pojalla ollut kaikki viisi vuotta takkuavaa koulunkäynti. Kolmosen keväällä koulupsykologi tutki ja totesi ettei ole lukihäiriötä, kyseessä fiksu lapsi, mitä nyt matikassa huono ja kirjoittaminen ja lukeminen haastavaa. On ollut kaikki vuodet tuetussa opetuksessa eli kerran viikossa erityisopen luona tekemässä kahden kesken täydentäviä harjoituksia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olivatko asiat ennen koulun alkua kunnossa? Jos tuo käytös liittyy nimenomaan kouluun, on kai syytä kysyä, että mikä siellä koulussa tai koulunkäynnissä on vialla.
Itse aloin lintsata 13-vuotiaana. En vain mennyt kouluun kaikkina päivinä. Äiti allekirjoitti selitykseni, koska ei kaiketi jaksanut tapella kanssani. Luokanvalvoja painoi sitä myöten kaiken villaisella. Silloin olisi pitänyt tutkia ja selvittää, mikä siellä koulussa oli niin raskasta minulle, ja tehdä tarvittavat toimenpiteet. Olisin ehkä säästynyt vuosien harmeilta.
Jos tuo lapsesi käytös ei liity yksinomaan kouluun, taitaa olla aika hankkia kasvatusneuvontaa - tai mitä perheneuvontaa se nykyään on. Siinä ohessa voidaan tutkailla lapsen mahdollisia psyykkisiä ongelmia. Älä ainakaan jää tuohon tilanteeseen voivottelemaan yksin tai miehesi kanssa. Se ei johda mihinkään.
Olisit kertonut, nytkään et kerro mikä oli vialla, kun et halunnut mennä kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Onko Suomessa sisäoppilaitoksia?
On parikin jotka tiedän toinen on matematiikka nörteille ja toinen uskovaisille, en tiedä mitä ne maksavat.
Olivatko asiat ennen koulun alkua kunnossa? Jos tuo käytös liittyy nimenomaan kouluun, on kai syytä kysyä, että mikä siellä koulussa tai koulunkäynnissä on vialla.
Itse aloin lintsata 13-vuotiaana. En vain mennyt kouluun kaikkina päivinä. Äiti allekirjoitti selitykseni, koska ei kaiketi jaksanut tapella kanssani. Luokanvalvoja painoi sitä myöten kaiken villaisella. Silloin olisi pitänyt tutkia ja selvittää, mikä siellä koulussa oli niin raskasta minulle, ja tehdä tarvittavat toimenpiteet. Olisin ehkä säästynyt vuosien harmeilta.
Jos tuo lapsesi käytös ei liity yksinomaan kouluun, taitaa olla aika hankkia kasvatusneuvontaa - tai mitä perheneuvontaa se nykyään on. Siinä ohessa voidaan tutkailla lapsen mahdollisia psyykkisiä ongelmia. Älä ainakaan jää tuohon tilanteeseen voivottelemaan yksin tai miehesi kanssa. Se ei johda mihinkään.