Ai, että amiksessa on oikeesti kivaa! Sääliks käy lukiolaisia :D

Jos intohimo on teoreettisissa aineissa ja tavoitteena on vaikkapa tutkijan ura, silloin lukion pitkät päivät ja runsas työmäärä on vain ilo ja innostuksen lähde.

Poika kävi kaksoistutkinnon, vai sanotaanko sitä jostain syystä kolmoistutkinnoksi. Mutta aina kehui, että lukiolaiset on kuivia ja amiksessa on rentoa. Ei se rankkaa kuulemma ollut, vaikka lähes aina oli koulua 8-16 ja tenttijaksollakin oli amiksen puolella iltapäivisin koulua. 

Se on muuten meillä tekniikan alalla yleisesti tiedossa, että amispohjaiset insinöörit ovat osaavampia kuin lukiopohjaiset. Lukiopohjainen sähköinsinööri oli sitä mieltä, ettei hänen tarvitse tietää miten pistorasia asennetaan, koska se on sähkömiehen hommaa. Ei hänen sitä asentaa tarvitse, mutta miten hän tekee duunareille suunnitelmia, jos ei tiedä miten duunarin pitää hommansa tehdä. Itseänikin harmittaa, etten mennyt amikseen. Siihen aikaan ei vaan vielä kaksoistutkintoja ollut. 

Vierailija kirjoitti:

Voisko olla niin, että amikseen menee ne, jotka haluaa vain pelkkää kivaa ja helppoa? Päästä elämässä helpolla, sieltä missä rima on matalin? Ja lukioon hakeutuu he, jotka haluaa haastaa itseään, päästä pitkälle? Jotka ei haaveile siitä, että 3 vuoden päästä on paperit, joilla pääsee ehkä asentamaan putkia tai tekoripsiä, kaupan kassalle, auton rattiin. Vaan haaveilevat hyvästä jatkokoulutuspaikasta, ehkäpä tavoitteena on lääkärin, juristin tai vaikka kaupungin johtajan työ. Niin. Jotain eroa ehkä asenteessa.

No onko se nyt huono homma jos ei halua käydä koulua enempää kuin on tarvis? Jos tulee tarve kouluttautua lisää niin siihen on  mahdollisuus myöhemminkin.

Ja kyllä, olen käynyt amiksen mutta myös lukion (lukioon menin pakotettuna, äiti olisi laittanut kaikki raharahat kiinni jos olisi mennyt amikseen). Lukiosta en muista enää mitään, en tullut siis sen viisaammaksi, mutta amiksesta sain kokin paperit käteeni. Ja noita töitä olen tehnyt viimeiset 15 vuotta.

Kyllä siellä lukiossakin niitä päivähoidossa olevia on.

Amikseen menee juurikin vain ne, jotka ei muuhun kykene ja jotka nimenomaan haluavat helppoa koulunkäyntiä. Järki ei riitä vaivannäköön eikä suurempiin haasteisiin. Eiköhän se mene sitten aikuisten työelämässä päinvastoin että lukion plus perään amk:n tai yliopiston käyneet säälivät amislaisia joiden resurssit eivät ole kovin kummoiset.

Vierailija kirjoitti:

En kadu hetkeäkään, että kävin lukion. Tähtäsinkin siitä yliopistoon ja valmistuttuani vuosipalkkani tulee olemaan suurempi kuin sinun kahden vuoden palkkasi. :)

Näinhän nämä monesti ajattelevat, totuus on vaan monesti toisenlainen :D

Oli minullakin suurimman osan ajasta kivaa amiksessa. Tosin päivätkin olivat pidempiä, koska tein niin paljon ylimääräistä, siksi että tykkäsin alasta ja tykkään edelleen. Oivalsin onneksi ajoissa, että opiskella voi kannattaa muulloinkin kuin lukujärjestykseen merkittynä aikana. Varsinkin jos on sellainen ala, että koululla voi tehdä töitä itsenäisesti myös tuntien jälkeen, niin vain idiootti ei hyödynnä sitä.

Vierailija kirjoitti:

Amikseen menee juurikin vain ne, jotka ei muuhun kykene ja jotka nimenomaan haluavat helppoa koulunkäyntiä. Järki ei riitä vaivannäköön eikä suurempiin haasteisiin. Eiköhän se mene sitten aikuisten työelämässä päinvastoin että lukion plus perään amk:n tai yliopiston käyneet säälivät amislaisia joiden resurssit eivät ole kovin kummoiset.

Säälitkö kotisi rakentanutta rakennusmiestä? Pidätkö pesuhuoneesi vesieristänyttä ja laatoittanutta pintakäsittelijää laiskana ja tyhmänä? Autosi korjaajaa idioottina? Bussikuskia täysin turhana? Rekkakuskeja pelkkinä istumatyötä tekevinä luusereina?

Vaivannäkö on suhteellista, ja tuollainen asenne kertoo enemmän sinusta, kuin yhdestäkään amiksesta. Kaikkia ei kiinnosta kirjojen lukeminen, vaan tekeminen, eikä siinä mitään väärää ole. Maailma ei pyöri ilman amisduunareita, ja se on ihan fakta. Olet oksettava elitisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisko olla niin, että amikseen menee ne, jotka haluaa vain pelkkää kivaa ja helppoa? Päästä elämässä helpolla, sieltä missä rima on matalin? Ja lukioon hakeutuu he, jotka haluaa haastaa itseään, päästä pitkälle? Jotka ei haaveile siitä, että 3 vuoden päästä on paperit, joilla pääsee ehkä asentamaan putkia tai tekoripsiä, kaupan kassalle, auton rattiin. Vaan haaveilevat hyvästä jatkokoulutuspaikasta, ehkäpä tavoitteena on lääkärin, juristin tai vaikka kaupungin johtajan työ. Niin. Jotain eroa ehkä asenteessa.

No onko se nyt huono homma jos ei halua käydä koulua enempää kuin on tarvis? Jos tulee tarve kouluttautua lisää niin siihen on  mahdollisuus myöhemminkin.

Ja kyllä, olen käynyt amiksen mutta myös lukion (lukioon menin pakotettuna, äiti olisi laittanut kaikki raharahat kiinni jos olisi mennyt amikseen). Lukiosta en muista enää mitään, en tullut siis sen viisaammaksi, mutta amiksesta sain kokin paperit käteeni. Ja noita töitä olen tehnyt viimeiset 15 vuotta.

Kirjoitinko mä, että siinä on jotain pahaa? En. Kerroin vain sen, että kaikki ei halua päästä helpolla. Osa meistä onneksi haluaa kouluttautua pitkälle. Ja osa onneksi ei.

Joo, onhan se joillekin hämmästyksen aihe, että joku voi ihan vapaaehtoisesti haluta älyllistä haastetta.

Ap,''Aijemmin'' kirjoitetaan aiemmin. Tekis sullekin hyvää lukion äikkä.

T: lukiolainen

Vierailija kirjoitti:

Amiksen jälkeen voi kouluttautua korkeammalle omalla alalla eli saattaa lopulta tienata saman verran tai jopa enemmän kuin korkeakoulun käynyt. Kaiken päälle heidä aloilla usein vähän töitä. Paitsi terveysala on poikkeus.

Ap

Ei tästä tarvitse tehdä mitään eipäs juupas -keskustelua. Se on hyvä, että yhteiskunnassa on monipuolisesti kaikenlaisia osaajia eri aloilta. Erilaisiin hommiin tarvitaan erilainen koulutus.

Turhaan säälit. Ainakin meillä teini käy todella innoissaan lukiota ja nytkin puurtaa ihan onnellisena läksyjensä parissa. Koulussa on samanhenkistä porukkaa.

Minulle olisi ollut tosi ankeaa, jos ei olisi ollut riittävästi lukuaineita. Minä ainakin kaipasin opiskeluaikana aivoille haastetta.