olenko kohtuuton suuttuessani tästä?
Inhoan ja pelkään autolla ajamista. En ole ajanut lainkaan 12 vuoteen. Asumme Helsingissä.
Mies ilmoitti että hakee lapsensa näiden kotoa lentokoneella ja että minun on tultava hakemaan heitä kentältä. Muita vaihtoehtoja pohdittiin etukäteen mutta mies päätti näin, koska se on hänelle ja lapsille helpointa. Ymmärrän sen mutta silti olen vihainen. Ärsyttää kun se sanoo vaan että joskus joutuu tekemään asioita, joista ei tykkää. Ikään kuin uusperheessä niitä ei riittäisi....
Kommentit (23)
Te jotka patistatte ap:tä ajamaan, ette vissiin ole ikinä olleet muutamaa vuotta ajamatta? Se ei meinaan tule kuin lonkalta se taito 12 vuoden jälkeen. Ap:n asemassa EN lähtisi ajamaan kylmiltään Helsingissä, ensin sun täytyisi saada aika paljon harjoitusta jossain hiljaisemmassa paikassa.
Mä olin jokunen vuosi sitten autottomana opiskelijana kolme-neljä vuotta ajamatta, ja kun lähdin uudelleen rattiin, onnistuin tössimään aika paljon (yksi pieni kolarikin) liikenteessä ennen kuin taito palasi. Keskikaupungille en edes lähtenyt muutamaan viikkoon. Elämäni pelottavimpia ja noloimpia ajanjaksoja...
Ajatelkaas nyt vähän, ap on ihminen, joka ei ole ilmeisesti juurikaan ajanut isossa kaupungissa, eikä ollenkaan 12 vuoteen, ja te haluatte sen ihmisen tonnin painoisen tappokoneen rattiin keskelle ihmisvilinää, missä teidän omatkin lapsenne saattavat kulkea?!
Pelottelustani huolimatta, ap, kannattaa kyllä harjoitella autoilua, ei Helsinki mikään mahdoton paikka ole ajaa, kunhan olet saanut vähän tuntumaa taas rattiin. :)
Miehesihän voi aina ajaa takaisin.
Siellä on niitä raitsikoita ja yksisuuntaisia teitä, hui.