Syömiseni on ihan pelleilyä, tarvitsen apua

Kärsin todella paljon syömisteni johdosta, olen sen kanssa umpikujassa. Teen mallin töitä, joten minun täytyy pitää kroppani kunnossa. Mittani ovat 176/62, mutta niiden täytyisivät töiden jatkuvuuden vuoksi olla 176/55. Turha napista tuosta tavoitepainosta, ei, siihen ei kuole, se sopii muutenkin hennoille luilleni. Ahdistuneisuushäiriö on luultavasti lihottanut minua tuon 7kg enkä enää tiedä miten päästä eroon. Olen 20v.

Annan hieman esimerkkejä päiväni syömisistä ja ajatuksista.

Päivä1: Päätän aloittaa terveellisen syömisen ja liikkumisen. Syön normaalia kotiruokaa kohtuuannoksia ja käyn ulkoilemassa.
Päivä2: Sama kaava kuin eilen, mutta himo johonkin herkkuun yltyy kohtuuttoman suureksi, syön siis herkun. Tästä syntyy valtava omatunnontuska, joten päätän vähentää seuraavan päivän syömisiä.
Päivä3: Pakotan itseni syömään erittäin vähän kaloreita. On hyvä ja kevyt olo, että olen eliminoinut eilisen päivän herkut.
Päivä4: Edellisen päivän kalorivaje tuo mukanaan valtavan ahmimiskohtauksen, joten vedän ruokaa aivan älyttömästi. Saatan oksentaa ne, mutta harvemmin. Joskus päätän jatkaa taas paastoa, joskus onnistun jatkaa terveellistä linjaa kunnes tämä sama kaava toistuu.

Olen aivan saakelin masentunut, en saa mitään tolkkua tähän. Paino ei etene suuntaan tai toiseen, mutta mielialani laskee kuin lehmän häntä. Olen yrittänyt kasvattaa itsekuriani tai ajatella, ettei yhdestä herkusta maailma kaadu, mutta tuntuu että toisisaan minun on hyvin hankala hallita mieltäni ja kontrolloida tekemisiäni. Vtuttaa. Mitä ihmettä teen? En ole tyytyväinen nykyisessä painossani, sille täytyisi tehdä jotain, mutta kun elän tässä kamalassa oravanpyörässä.