Riita mummi-nimityksestä

Anna olla Mummeja molempien. 

Lapselle sitten puhutte Viialan Mummista ja Tampereen Mummista. 

Meillä on aina kutsuttu molempia mamma nimellä ja sitten jos on ollut epäselvyyttä kummasta puhutaan niin sanottiin että esim " Kauhajoen mamma" asumiskunnan mukaan

Älä lähde tähän keskusteluun mukaan (mummien väliseen). Lopeta asiasta puhuminen. Jos ja kun jompikumpi kysyy niin vastaat että olette molemmat mummeja kun kerran niin halusitte. Piste.

Kotona mummeista puhuessa on sitten pakko käyttää jotain erottelunimeä, on se sitten etunimi tai paikannimi. Nämä kaksihan ovat aika mukavia, muuten lapsi kyllä keksii mahdollisesti vähemmän mukavat... (Rillimummi ja Hompsumummi, tai Mustamummi ja Harmaamummi, tai Verkkarimummi ja Meikkimummi).

Pyydätte kumpaankin laittamaan mummi-mummo-mamma-etc paremmuusjärjestykseen. Valitsette sitten kun ero tulee. Kumpaakaan ei kutsuta mummi nimellä!

Todella naurettava riita!

Tsemppiä teille. Toivottavasti ette päädy mummi...zilla ohjelmaan...

MummO. Se on mummO

Aiheen vierestä, mutta mä en ikinä haluaisi olla mummi, se on jotenkin pikkusievä nimitys. Kyllä mummo on mummo. Harmi kun en ole lapista, ämmi olisi vieläkin parempi!

Tääkö on jonkun päivän ongelma!? Ei jumalauta oikeesti

Sikäli ymmärrän, että minullekin olisi äärimmäisen tärkeää olla juuri mummu, jos isoäidiksi pääsisin. Mutta tuo, etteivät etunimet kelpaa mummi-sanan kaveriksi, on uskomattoman typerää.

Jaa. Mulla oli kaksi mammaa. Välillä tuli käytettyä etuminiä kun lammasta puhui mut harvemmin. Isä käytti paikkakuntaa etuliitteenä. :D esim. Mennään Kauhajoen mammalle.

No jo on ongelma, anna olla mitä haluavat! Ihan turha stressi ja haloo asiasta! Lapsihan sen itse päättää miksi hän isoäitejään aikanaan kutsuu.

Kun oma lapseni oppi aikoinaan puhumaan oli ensimmäisten sanojen joukossa mamma (tykkäsi katsella muumeja). Kävi niin että mummo halusikin itse olla mamma 😊

Ja entäs sitten suvut, joissa on jo ennestään lapsenlapsia? Ei sielläkään isoäidit ole yhdelle perheelle mummoja ja toiselle mammoja. He ovat niitä mihin 1.lapsenlapsen syntyessä päädyttiin.

Tää on nyt aiheen ohi, mut onko noissa muiden mielestä sävyeroja, siis sanoissa mummo, mummu ja mummi. Mummi on niinkuin kaikista "herttaisin" nimitys ja viittaa vain isoäitiin, sellaiseen lämminhenkiseen ihmiseen. Sit "mummo"-sanalla on ehkä kaikista negatiivisin sävy, toimii haukkumasananakin tyyliin "v*tun mummo" tai "se on ihan mummo...". Mummu-sanalla taas tarkoitetaan kaikkia vanhoja naisia, mummuja: "mummot pysäkillä vei taas kaikki istumapaikat".

Sikäli siis ymmärrän, että isoäidit haluavat olla mieluiten "mummeja". Mut jos siitä aletaan riiteleen, niin että toinen ei saisi myös olla, niin voi hyvää päivää. :-) Jos ei etunimi-lisä / mikään käy, niin se on sit voi voi... Mun mielestä toi oli hyvä ehdotus, että lapselle keskenänne puhuisitte etunimi+mummi ja sit tavatessa ois mummi tai miksi lapsi nyt sanookaan. Aika harvoin kai kaikki isovanhemmat on yhtä aikaa paikalla, lähinnä synttäreillä?

Vierailija kirjoitti:

Tääkö on jonkun päivän ongelma!? Ei jumalauta oikeesti

No kato nää tämmöiset (ja tästä se usein tosiaan vaan pahenee...) on just sellaisia isovanhempia, joista ei saisi täälläkään monen mielestä sanoa mitään poikkipuolista, koska joidenkin av:läisten mielestä pitää olla vain onnellinen, että on isovanhemmat..

Myn kirjoitti:

Meillä oli kissamummu ja koiramummu. Nyt on omal lapsel kans kaks mummua. Eikä o ongelmaa ymmrtää kummasta puhutaan. Jos ei tiedä ni käyttää etunimeä.

Meilläkin on koiramummu. Ja välillä lapsi puhuu vahingossa mummukoirasta. Kyselee, milloin mennään taas mummukoiran luokse kylään :'D

Meillä välttämättä haluttiin ottaa käyttöön isoisälle sama nimitys, kun oli vakiintunut omalle isovanhemmalleni (elossa ja paljon yhteyksissä ja nimitys oli tiedossa). Käytännössä meillä oli alkuun kaksi vaaria, minun vaari ja lapseni vaari. Jossain vaiheessa kuitenkin nuorempi vaari hoksasi, että tilanne oli lapselle vähän sekava ja päätti ottaa käyttöönsä muun nimityksen.

Been there, done that, Ap.

Ilmeisesti minun ja mieheni äideillä pitkään odotettu isoäitys purkaantui tällaisena sekoiluna. Seuraava "selkkaus" oli kysymys isoisien nimityksistä. Ja sitten vielä ennen ristiäisiä mielenosoitus vauvan nimestä...

Meitä on moneen junaan. Ja toiset jää laiturille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpikaan ei saa olla mummi. TOinen on mummo ja toinen mummu. Ja kun protestoivat katsot niitä silmiin, ja sanot, että älä viitsi olla NOIN lapsellinen.

Ja jos vieläkään eivät tokene, niin uhkaa kutsua isoäideiksi.

Minulla on kuusi lastenlasta, ja minua kutsutaan isoäidiksi. Pääsin valitsemaan ja itse niin halusin. Ihan luonteva nimitys se tuntuu kaikille kuudelle olevan.

kyllähän lapsi voi puhutella molempia mummeiksi, sillä useimmitenhan läsnä on yksi mummi kerrallaan. Kotona taas kun mummit eivät ole paikalla, voit sanoa lapselle että: "Irmeli-mummi soitti

ja pyysi kertomaan terveiset".

Mielestäni ämmi on tosi kiva nimitys. Sehän on niin kuin äiti ja mummi samassa. Ensin kuulosti omaan korvaani todella oudolta ja jopa rumalta (en ole kotoisin murrealueelta, jossa kyseinen nimitys on ihan yleinen, ja aluksi minulle tuli siitä mieleen ämmä-haukkumasana), mutta sitten korva tottui.

Suostuisiko toinen olemaan mami tai mumma?

Katsokaa mikä nimitys tulee lapsen suusta. Kutsukaa satunnaisesti eri versioilla, kyllä se lapsi sitten nappaa kasvaessaan ne mitkä sopii parhaiten.

Voi nyt yhren tähren näitä ongelmia. Meillä taisi toinen isoäiti lanseerata itseään mummina ja toinen mummana. Kumpikaan ei oikein ottanut tulta alleen, vaan lapsi kutsui molempia etunimeltä (niin kuin meitä vanhempiakin on aina kutsunut, ei koskaan äidiksi tai isäksi ole mitä kutsunut).