Vegaaniksi ryhtynyt kaverini perusteli
Ideologiaansa mm. sillä, että lehmän maito kuuluu vasikalle. Siis mitä? Mihin se maito pitäisi laittaa kun ei aina ole vasikkaa sitä juomassa? Kertokaa viisaammat.
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Voi käydä vegaanivanhempien olo vaikeaksi ainakin Italiassa, maassa on ehdotettu lakia, joka sallisi vanhempien vangitsemisen mikäli nämä pakottavat lapsensa vegaaniruokavalioon.
Voi käydä homoperheiden olo vaikeaksi ainakin Suomessa, maassa jossa on ehdotettu lakia, joka peruisi tasa-arvoisen avioliittolain. Eiku hups, pari marginaalin fundamentalistista Aito avioliitto -hörhöä siellä vaan huutelee. Eipä mitään, karavaani kulkee. ;)
Olen tavannut ihan suvaitsevaisen vegaanin. Suomeassakin kuitenkin on joitakin ihmisiä, jotka huolehtivat omista, eivätkä muiden asioista. Käytännössä heitä ei valitettavasti huomaa, koska he eivät tule häiritsemään muiden elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keinosiemennetään tietysti. Rytmistä en ole varma. Tavallisesti vasikka erotetaan emosta heti. Näin ainakin vanhempieni tilalla, joka on aika perus keskikokoinen maitotila.
:( Se on aika karmivaa kuunneltavaa kun lehmäemo huutaa poikasensa perään, sureeko/huutaako ne usein? Äidinvaisto on muillakin eläinlajeilla kuin ihmisellä.
Jos on itse äiti niin voi pohdiskella että kuinka maahan se vetäisi jos oma vastasyntynyt vietäisiin pois, kun on isoin hormoneista johtuva suojeluvaisto päällä.
Siinä taas yksi esimerkki perusteettomasta eläinten inhimillistämistä, jota tiede ei tue.
Lol, "okei". En nyt tiedä mikä tuossa oli "inhimillistämistä", mutta esimerkiksi emon suojeluvaisto on yksi perimmäisistä asioista, mikä on muillakin kuin ihmisillä. Se on se vieetti mikä saa ruokkimaan poikasta, olemaan lähellä, haistamaan poikasen, pesemään sen puhtaaksi ja niin edes päin. Eläin kokee siitä hirveää stressiä kun poikanen viedään pois.
Tiede nimenomaan on osoittanut eläimissäkin näitä "inhimillisiä" piirteitä. Emonvaiston lisäksi norsut muistelevat ja surevat kuolleita läheisiään, koirat tuntevat empatiaa.
Ihmisaivoissakin tunne tapahtuu hyvin syvissä, ei pelkästään ihmisille ominaisissa, osissa. Tietyt tunteet ovat hyvinkin primitiivisiä reaktioita, ja ne tunnetaan myös ilman tiedostamista, tai sitä ennen. Aivojen ensimmäiset tunnealueet ovat syntyneet evoluutiossa jo hyvin varhain.
Hieho (eli nuori naaraspuolinen nauta joka ei ole vielä poikinut) keinosiemennetään ensimmäisen kerran n. 15 kuukauden ikäisenä, jotta se poikisi ensimmäisen kerran suunnilleen kahden vuoden iässä. Joillakin lypsykarjatiloilla on sonni/sonnit, jotka saavat astua lehmät mutta se on ainakin toistaiseksi melko harvinaista. Ja yleensä sonnit eivät saa astua kaikkia lehmiä vaan osa keinosiemennetään. Niillä tiloilla joilla olen työskennellyt, vasikat ovat saaneet olla emonsa kanssa 10:stä minuutista noin vuorokauteen. Vasikkahan ei kiinny emoon heti vaan vasta muutaman päivän ikäisenä, mutta emo kyllä leimaantuu vasikkaansa vaikka olisi sen kanssa vain pienen hetken. Tottakai poikkeuksiakin löytyy, jotkut emot saattavat olla jopa aggressiivisia vasikkaansa kohtaan mutta se on tietääkseni kyllä todella harvinaista. Vasikalle juotetaan ternimaitoa syntymän jälkeen varmaan paikasta vaihdellen 3-6 päivää. Tilat joilla olen ollut on juotettu yleensä 4-5 päivää. Vasikoiden täytyy saada täysmaitoa eli lehmän maitoa kahden viikon ikäiseksi asti, jonka jälkeen voi pikkuhiljaa siirtyä juottorehuihin. Juotto jatkuu n. kahden kuukauden ikäiseksi asti. Luomulehmillä on omat "sääntönsä", kannattaa lukea netistä jos kiinnostaa 😊 nykyajan naudat lypsävät maitoa todella paljon, mutta silti vasikat eivät välttämättä saa juoda sille tarkoitettua maitoa edes sitä paria kuukautta, jonka ne ovat juotossa. Jalostus ja voimakas ruokinta vaikuttavat, että jotkut lypsyrotuiset naudat esim. Holstein ja ayrshire tuottavat maitoa valtavia määriä. Itse olen lopettanut maitotuotteiden käytön kun minulle oikeasti valkeni miten julmaa maidontuotanto on. Vasikat viedään emoilta, otamme vasikoille tarkoitetun maidon käyttöömme, lehmät joutuvat monesti elämään ahtaissa navetoissa, hyvin monet naudat eivät pääse ikinä ulos, joillakin tiloilla vasikat nupoutetaan ilman kivunlievitystä ja kaikilla tiloilla joilla olen työskennellyt on tavalla tai toisella pahoinpidelty eläimiä. Ja haluan korostaa, että on varmasti tiloja joissa eläimistä pidetään hyvää huolta eikä hakata ja huudeta, mutta siltikään maidontuotannossa ei mielestäni ole mitään eettistä. Ja olen työskennellyt nautojen parissa n. 6-vuotta joten en mielestäni ole mikään"luonnosta vierottautunut" kaupunkilainen. Tämä on vain minun mielipiteeni maidontuotannosta, onneksi lehmänmaidolle on paljon vaihtoehtoja, joita voin käyttää hyvällä omallatunnolla 😊 p.s. Anteeksi jos teksti tulee yhtenä pötkönä sillä kirjotan puhelimella, joten kappaleenjaot tuskin tulee 😃
Just join tässä muutaman lasillisen kylmää maitoa. On se vaan hyvää! Juokoot ne vasikat vaikka vettä! Minä haluan maitoni!
Vierailija kirjoitti:
Aika ikävää jos kaveri muuttuisi vegaaniksi. Ainakin palstan vegaanit muuttuvat joka ketjussa parin viestin jälkeen raivohulluiksi solvaajiksi.
En jaksaisi ja katkaisisin varmaan välit.
Ehkä ei kannata antikasvissyöjähullun provoviestien perusteella tehdä johtopäätöksiä siitä millaisia vegaanit ovat.
Oletko samaa mieltä turkiksista? Vastoin yleistä luuloa suurin osa nahasta ei ole yli jäävää teurasjätettä vaan varta vasten vaateteollisuudelle tuotettua materiaalia. Enemmistö nahasta tulee Intiasta ja Kiinasta, missä eläimiä kasvatetaan ihan pelkästään nahan vuoksi. Moni kauhistelee aiheellisesti Suomen turkistilojen oloja, mutta köyhässä idässä kohtelu on vielä karumpaa.
Nahkaa saadaan perinteisten kotieläinten lisäksi myös lukuisista muista eläimistä, kuten koirista, kissoista ja kojooteista. Nahan alkuperää ei nykysäädösten mukaan tarvitse ilmoittaa kovinkaan tarkasti, joten yksittäisen nahkatuotteen tarkan alkuperän selvittäminen on hyvin vaikeaa. Moni suomalainenkin kantaa koirasta tehtyä laukkua tietämättään.
Käsittelemätön nahka maatuu hyvin kuten muukin osa raadosta, mutta samaa ei voi sanoa käsittelyn jälkeen. Myös nahan käsittelyprosessi on itsessään kuormittava, sillä se vaatii paljon vettä sekä ilmaa ja maaperää saastuttavien kemikaalien käyttöä. Varhaisin käsittelyvaihe tapahtuu usein kehitysmaissa, joissa ympäristövaikutusten ja työolojen valvonta on puutteellista.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että lihan asteittainen vähentäminen on hyvä vaihtoehto, jos kokonaan lopettaminen tuntuu vaikealta. Vanhojen kirpparinahkakenkien loppuun käyttäminen on myös ihan ok. Uuden nahan tuottaminen kuitenkin on monin tavoin todella ongelmallista, ja olisi hienoa, jos porukka viitsisi tutustua sen taustoihin paremmin.