Lue keskustelun säännöt.
Kaksosten yksinhuoltajaksi (olen vielä raskaana), kaikki vinkit pärjäämiseen?!
14.08.2016 |
Tilanne on siis se, että odotan kaksosia ja todennäköisesti minun on pärjättävä heidän kanssaan yksin. Mies lähti omille teilleen eikä ainakaan tähän mennessä ole osoittanut minkäänlaista mielenkiintoa, että haluaisi lastensa elämään osallistua. Miehellä on edellisestä liitostaan yksi lapsi (tämän lapsen äiti kuollut) ja tämän lapsensa mies on eromme jälkeen käytännössä jättänyt omien vanhempiensa hoitoon.
Mulla on jonkin verran ystäviä, jotka ovat luvanneet mahdollisuuksien mukaan auttaa, myös miehen vanhemmat ovat luvanneet olla apuna, sen minkä terveytensä ym. puolesta pystyvät. Omat vanhempani ovat kuolleet, mutta siskoni on luvannut auttaa, joskin hän asuu pitkän matkan päässä.
Olisin kiitollinen kaikista vinkeistä, että miten selvitä kaksosten kanssa yksin? Mistä muualta kun neuvolasta voi kysyä neuvoja tämän asian suhteen?
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalitoimi voinee myös auttaa ja luultavasti mieskin pehmemee kunhan la. Lähenee
No se jää nähtäväksi muuttuuko miehen mieli vai onko jatkossakin yhtä välinpitämätön jo olemassa olevaa lastaan ja näitä odottamiani kaksosia kohtaan. Nyt on menossa rv 26.
ap
Mies jätti edellisen lapsen vanhempiensa huollehdittavaksi, siitä huolimatta uskoit että mies huolehtii teidän lapsistanne? Jos ei ole ennenkään lapset kiinnostaneet niin miten nämä uudet lapset eroaisivat entisestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ok! Hyvä! Kuivurista ja tiskarista on iso apu. Jos sulla on partsi niin sinne mahdollisesti omat 'päiväunirattaat' ja ulkolenkeille omat. En tiedä asutko kerrostalossa vai miten, mutta kun vauva on kummassakin kädessä niin koita tehdä arjen logistiikasta mahdollisimman helppo. Jos yhdet vaunut niin tsekkaa että mahtuu hissistä ja ulkoovesta ilman kokoamista.
Lapsiperheellisten avussa on aina se, että se pitä mallata heidän hektiseen arkeensa (ne omat lapset). Vanhempi tukimummo (jolla ei pieniä lapsia) voi eritavalla sitoutua. Mulla pahimman vauvavaiheen tämmöinen lady vei lapset kotiinsa joka torstai (haki 9:30 ja palautti 15-16:00). Sain kotona tehdä omiani. Mieti mikä paras malli sulle.
Siivoa etukäteen kaapit ja muut stressin aiheuttajat. Siivooja jos taloudellisesti mahdollista.
Lopeta päivähesarit ja semmoset 'harrastukset'.
Ja se rytmi on tärkein!! Heti laitokselta! Korviketta suosittelen niin saat pulloille eikä tartte pumppailla.
Ota lapsivakuutukset jos saat jo synttmättömille lapsille. Yksityislääkärin käyttö on kullanarvoinen jos on tuplasairaudet samaan aikaan, keskosuutta tms.
Rauhoita elämäsi nyt ja ota iisisti, koita minimoida keskosuus (ole pois jaloilta, ei nostoja jne jumppaa).
Asun omakotitalossa, joka on kaksikerroksinen. Siivousta ja ruokaa ajattelinkin tehdä ns. varastoon, niin se helpottaa ainakin sitä alkua. Siivoojaan olisi luultavasti varaa.
Täällä on ainakin tähän mennessä ollut julkinen terveydenhuolto todella hyvää, mutta yksityiselle menokaan ei mahdotonta ole.
Raskaus on ainakin tähän saakka sujunut todella hyvin, vaikka kyse onkin monikkoraskaudesta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalitoimi voinee myös auttaa ja luultavasti mieskin pehmemee kunhan la. Lähenee
No se jää nähtäväksi muuttuuko miehen mieli vai onko jatkossakin yhtä välinpitämätön jo olemassa olevaa lastaan ja näitä odottamiani kaksosia kohtaan. Nyt on menossa rv 26.
ap
Mies jätti edellisen lapsen vanhempiensa huollehdittavaksi, siitä huolimatta uskoit että mies huolehtii teidän lapsistanne? Jos ei ole ennenkään lapset kiinnostaneet niin miten nämä uudet lapset eroaisivat entisestä?
Et nyt ihan ymmärtänyt lukemaasi. Kirjoitin tämän jo aiempaankin kommenttiini. Miehestä tuli lapsen lähivanhempi hänen edellisen liittonsa päätyttyä ja lapsen äiti tapasi lastaan säännöllisesti kuolemaansa saakka. Meidän eromme jälkeen mies käytännössä hylkäsi olemassa olevan lapsensa omille vanhemmilleen eikä ole myöskään ollut millään muotoa kiinnostunut kaksosista ainakaan tähän mennessä. Me erosimme ennen kun raskauteni oli puolivälissä.
Kuten sanottu en ole selvänäkijä, joka olisi tämän osannut ennustaa, koska tähän saakka mies on hoitanut lapsensa kunnialla ja oli myös innoissaan raskaudestani.
ap
Kuulostaa, että olet hyvin varautunut! Arki voi jopa olla helpompaa kun luulet :) Toivokaamme hyvin nukkuvia, allergiavapaita ja täysaikaisia vauvoja :)
Vierailija kirjoitti:
Kaksosten kanssa on aluksi rankkaa jos imettää, ja varsinkin jos syntyvät keskosena ja joutuvat olemaan sairaalassa. Kannattaa aluksi pyytää apua paikalle, esim. sisko teille vaikka viikoksi, ja tosiaan liityt facen paikalliseen mammat -ryhmään, millä nimellä se sitten onkin, ns. hätäkahvit.
Kaikissa asioissa jotka ei ole hengentärkeitä, mene sieltä mistä aita on matalin, pääasia on se, että te kolme pärjäätte, saatte ruokaa ja lepoa, välillä toki pitää päästä pesulle ja saada puhtaita vaatteita. Apua kyllä saat kun rohkeasti pyydät, ihmiset suhtautuu erittäin myötätuntoisesti sellaiseen jolla on kaksoset.
Ja lohdutuksen sanat, kaksosten kanssa sulla on paljon helpompaa kuin kahden pienellä ikäerolla olevan lapsen kanssa, kun ihan ensimmäisistä kuukausista pääset, lapset alkavat oikeasti viihdyttää toisiaan ja leikkiä yhdessä, ilman eri-ikäisten mustasukkaisuutta ja kiusaamista. Kaksoset oppii heti jakamaan kaiken, toki tulee tappeluja, mutta käytännössä tottuvat hyvin siihen että jokatoinen lusikallinen menee sisaruksen suuhun.
Jos lapset joutuvat olemaan ensimmäiset elinviikkonsa sairaalassa, siinä on se hyvä puoli että saat nukuttua itse ja toivuttua paremmin synnytyksestä ja se, että lapset oppii rytmin jo sairaalassa, syövät ja nukkuvat hyvin.
Huomasithan tämän ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa, että olet hyvin varautunut! Arki voi jopa olla helpompaa kun luulet :) Toivokaamme hyvin nukkuvia, allergiavapaita ja täysaikaisia vauvoja :)
Helpointahan se olisi, jos kaksoset olisivat ns. helppoja vauvoja, mutta sitä kun ei voi etukäteen tietää. Edelleen kyllä toivon, että mies tulisi järkiinsä ja olisi jo olemassa olevan lapsensa kanssa ja kaksosten synnyttyä myös heidän kanssaan. Eniten surettaa juurikin miehen lapsi, koska hän selkeästi kärsii siitä, ettei näe isäänsä juurikaan. Näiden yhteisten vuosien aikana miehen lapsesta tuli melkein kun oma lapsi minullekin.
Meidän liitto ei jatku, vaikka mies ryhdistäytyiskin (luottamus meni tän tempauksen myötä), mutta lapsille ois parempi, että näkisivät myös isäänsä. Tiedä mikä ihme mieheen meni, että hylkäsi lapsensa...
ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä menit tuollaisen miehen kanssa lisääntymään? Voi olla ettet pärjää lasten kanssa.
Eikö tuo nyt ole vähän turha ja sydämetön kommentti? Vahinko on jo tapahtunut, nyt ap:n on saatava elämänsä sellaiseen kondikseen, etteivät hänen kaksosensa siitä kärsi. He ovat tilanteeseen täysin syyttömiä ja heillä on oikeus hyvään elämään.
Raskaus tuntui ehkä hyvältä idealta aikoinaan. Ei ap voi enää perua raskauttaan.
Toivottavasti sinulle tuli kuitenkin hyvä mieli hyödyttömästä kommentistasi.
Ap:llä tuntuu kuitenkin olevan avuliaita ihmisiä ympärillä, toivottavasti myös työ ja toimeentulo äitiysloman jälkeen. En oman lähipiirin jälkeen tiedä muuta apu- ja tukipaikkaa kuin neuvola ja sossu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Korvike ja tutit, hyvät sitterit (björnit), hyvät vaunut. Heti kaksoset samaan unirytmiin (onnistuu kyllä kun totutat). Viikottainen kauppatilaus, sieltä vaipat jne. Etsi vanhempi rouva/pariskunta tukimummoksi (kaverit lupaa mutta katoaa, lapselliset vanhemmat rouvat ymmärtää tilanteen paremmin). Neuvolan kautta kotiapu (varaa jo ennen synnytystä). Mll:ltä vauvalenkittäjiä, sillä välin nukut kotona. Osta pesukone ja kuivuri jos ei jo ole.
Selviät kyllä!!!
Ap:lle paljon tsemppiä. Ylläolevaan sellainen huomio, että olen kuullut useammalta kaksosten äidiltä, että aluksi oli hyvä että vauvoilla oli hieman eri uni- ja ruokailurytmi, että eivät molemmat huutaneet yhtä aikaa ruokaa vaan toinen heräsi vasta kun toinen oli ruokittu. Myöhemmin (yhtä vuotta lähestyttäessä) sama rytmi oli elinehto. Tämä on varmasti yksilöllistä, mutta tarkoitan vain, että ei kannata ottaa stressiä samaan rytmiin totuttamisesta, vaan toimia siten mikä tuntuu helpoimmalta.
Selvitä tosiaan neuvolasta, millaista apua voit saada kotiin. Ja laske kotitöiden suhteen taso ihan minimiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvike ja tutit, hyvät sitterit (björnit), hyvät vaunut. Heti kaksoset samaan unirytmiin (onnistuu kyllä kun totutat). Viikottainen kauppatilaus, sieltä vaipat jne. Etsi vanhempi rouva/pariskunta tukimummoksi (kaverit lupaa mutta katoaa, lapselliset vanhemmat rouvat ymmärtää tilanteen paremmin). Neuvolan kautta kotiapu (varaa jo ennen synnytystä). Mll:ltä vauvalenkittäjiä, sillä välin nukut kotona. Osta pesukone ja kuivuri jos ei jo ole.
Selviät kyllä!!!
Ap:lle paljon tsemppiä. Ylläolevaan sellainen huomio, että olen kuullut useammalta kaksosten äidiltä, että aluksi oli hyvä että vauvoilla oli hieman eri uni- ja ruokailurytmi, että eivät molemmat huutaneet yhtä aikaa ruokaa vaan toinen heräsi vasta kun toinen oli ruokittu. Myöhemmin (yhtä vuotta lähestyttäessä) sama rytmi oli elinehto. Tämä on varmasti yksilöllistä, mutta tarkoitan vain, että ei kannata ottaa stressiä samaan rytmiin totuttamisesta, vaan toimia siten mikä tuntuu helpoimmalta.
Selvitä tosiaan neuvolasta, millaista apua voit saada kotiin. Ja laske kotitöiden suhteen taso ihan minimiin.
Niillä sun ystävillä on varmaan ollut 2 aikuista perheessä. Helpoimmalla pääsee kun pulloruokkii kaks kerralla samaan aikaan (tai tissillä). Kun lapset nukkuvat, nukkuu itse tai tekee kotityöt mitä ei voi tehdä vauvojen ollessa hereillä. Jos kaksi vauvaa on jatkuvasti vuorotellen hereillä tai valverytmin erk aktiivisuusvaiheissa niin se on goodbye ruuanlaitolle tai helpoille siirtymille paikasta toiseen. Nim. Kokemusta on! Ps. Ehkä poikkeuksia on;) myönnetään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa, että olet hyvin varautunut! Arki voi jopa olla helpompaa kun luulet :) Toivokaamme hyvin nukkuvia, allergiavapaita ja täysaikaisia vauvoja :)
Helpointahan se olisi, jos kaksoset olisivat ns. helppoja vauvoja, mutta sitä kun ei voi etukäteen tietää. Edelleen kyllä toivon, että mies tulisi järkiinsä ja olisi jo olemassa olevan lapsensa kanssa ja kaksosten synnyttyä myös heidän kanssaan. Eniten surettaa juurikin miehen lapsi, koska hän selkeästi kärsii siitä, ettei näe isäänsä juurikaan. Näiden yhteisten vuosien aikana miehen lapsesta tuli melkein kun oma lapsi minullekin.
Meidän liitto ei jatku, vaikka mies ryhdistäytyiskin (luottamus meni tän tempauksen myötä), mutta lapsille ois parempi, että näkisivät myös isäänsä. Tiedä mikä ihme mieheen meni, että hylkäsi lapsensa...
ap
Noin äkkinäinen muutos miehessä voi johtua mielenterveyden horjumisesta.
Liukuhihna paras hihna! Samaan aikaan vaipat ja pesut ja vaatteiden vaihdot, pukeminen unille, vaunulenkit ja aktiivisuusaika. Jos teet erirytmissä niin moneen juttuun tuhlaantuu melkeen tuplasti. Ja koko ajan jompikumpi on jo väsynyt, valverytmi voi olla hyvinkin vaan 1-2h alkuun.
Ja pakko äidinkin päivällä nukkua jos vauvat valvottaa ja kyllähän ne sitä tekee.
Sitä teet kun vauvat on vuoden kerkeää vielä miettiä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä menit tuollaisen miehen kanssa lisääntymään? Voi olla ettet pärjää lasten kanssa.
Eikö tuo nyt ole vähän turha ja sydämetön kommentti? Vahinko on jo tapahtunut, nyt ap:n on saatava elämänsä sellaiseen kondikseen, etteivät hänen kaksosensa siitä kärsi. He ovat tilanteeseen täysin syyttömiä ja heillä on oikeus hyvään elämään.
Raskaus tuntui ehkä hyvältä idealta aikoinaan. Ei ap voi enää perua raskauttaan.
Toivottavasti sinulle tuli kuitenkin hyvä mieli hyödyttömästä kommentistasi.
Ap:llä tuntuu kuitenkin olevan avuliaita ihmisiä ympärillä, toivottavasti myös työ ja toimeentulo äitiysloman jälkeen. En oman lähipiirin jälkeen tiedä muuta apu- ja tukipaikkaa kuin neuvola ja sossu.
On tosiaan onnekseni useampia ihmisiä, jotka hyvin todennäköisesti auttavat mahdollisuuksiensa mukaan. Lisäksi olen kyllä varautunut, että saattaa olla pakko myös ostaa apua, riippuen millaisia vauvat sitten ovat synnyttyään, ns. helppoja vai haastavampia tapauksia. Mulla on kyllä työpaikka (muutaman viikon olen vielä töissä), joka on vakituinen eli kaksosten syntymän jälkeenkin on työpaikka jonne palata.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä menit tuollaisen miehen kanssa lisääntymään? Voi olla ettet pärjää lasten kanssa.
No en ole selvänäkijä, että etukäteen olisin tiennyt, että tuleekin kaksoset ja kaiken kukkuraksi mieskin lähtee. Päätös lapsesta oli yhteinen.
Sen tiedostan kyllä itsekin, että yksin en todennäköisesti pärjää, mutta ehkä ystävien/suvun avulla tai tarvittaessa vaikka ostamalla apua, ainakin jos mies oikeasti tule mitenkään osallistumaan.
ap
No kyllä siitä edellisen lapsen dumppaamisesta olisi voinut jo aika paljon päätellä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä menit tuollaisen miehen kanssa lisääntymään? Voi olla ettet pärjää lasten kanssa.
No en ole selvänäkijä, että etukäteen olisin tiennyt, että tuleekin kaksoset ja kaiken kukkuraksi mieskin lähtee. Päätös lapsesta oli yhteinen.
Sen tiedostan kyllä itsekin, että yksin en todennäköisesti pärjää, mutta ehkä ystävien/suvun avulla tai tarvittaessa vaikka ostamalla apua, ainakin jos mies oikeasti tule mitenkään osallistumaan.
ap
No kyllä siitä edellisen lapsen dumppaamisesta olisi voinut jo aika paljon päätellä...
Lukisitko ketjun ennen kuin kommentoit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvike ja tutit, hyvät sitterit (björnit), hyvät vaunut. Heti kaksoset samaan unirytmiin (onnistuu kyllä kun totutat). Viikottainen kauppatilaus, sieltä vaipat jne. Etsi vanhempi rouva/pariskunta tukimummoksi (kaverit lupaa mutta katoaa, lapselliset vanhemmat rouvat ymmärtää tilanteen paremmin). Neuvolan kautta kotiapu (varaa jo ennen synnytystä). Mll:ltä vauvalenkittäjiä, sillä välin nukut kotona. Osta pesukone ja kuivuri jos ei jo ole.
Selviät kyllä!!!
Ap:lle paljon tsemppiä. Ylläolevaan sellainen huomio, että olen kuullut useammalta kaksosten äidiltä, että aluksi oli hyvä että vauvoilla oli hieman eri uni- ja ruokailurytmi, että eivät molemmat huutaneet yhtä aikaa ruokaa vaan toinen heräsi vasta kun toinen oli ruokittu. Myöhemmin (yhtä vuotta lähestyttäessä) sama rytmi oli elinehto. Tämä on varmasti yksilöllistä, mutta tarkoitan vain, että ei kannata ottaa stressiä samaan rytmiin totuttamisesta, vaan toimia siten mikä tuntuu helpoimmalta.
Selvitä tosiaan neuvolasta, millaista apua voit saada kotiin. Ja laske kotitöiden suhteen taso ihan minimiin.
Itestä jotenkin tuntuu, että se sama rytmi olis vauvoilla parempi kun eri rytmi. Kun käytännössä olen yksin niin voi olla aika haastavaa itselle, jos esim. yöllä ekaks herää toinen ja sit vähän sen jälkeen toinen. Luultavasti se samaan rytmiin saaminen riippuu myös jonkin verran vauvoista.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa, että olet hyvin varautunut! Arki voi jopa olla helpompaa kun luulet :) Toivokaamme hyvin nukkuvia, allergiavapaita ja täysaikaisia vauvoja :)
Helpointahan se olisi, jos kaksoset olisivat ns. helppoja vauvoja, mutta sitä kun ei voi etukäteen tietää. Edelleen kyllä toivon, että mies tulisi järkiinsä ja olisi jo olemassa olevan lapsensa kanssa ja kaksosten synnyttyä myös heidän kanssaan. Eniten surettaa juurikin miehen lapsi, koska hän selkeästi kärsii siitä, ettei näe isäänsä juurikaan. Näiden yhteisten vuosien aikana miehen lapsesta tuli melkein kun oma lapsi minullekin.
Meidän liitto ei jatku, vaikka mies ryhdistäytyiskin (luottamus meni tän tempauksen myötä), mutta lapsille ois parempi, että näkisivät myös isäänsä. Tiedä mikä ihme mieheen meni, että hylkäsi lapsensa...
ap
Noin äkkinäinen muutos miehessä voi johtua mielenterveyden horjumisesta.
En tosiaan tiedä, miksi mies yhtäkkiä halusi erota ja samalla hylkäsi lapsensa. Moni vaihtoehto on käynyt mielessä mm. toinen nainen, ikäkriisi tai mahdollisesti mielenterveysongelmat tmv. Oikean vastauksen tietää vain mies.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä menit tuollaisen miehen kanssa lisääntymään? Voi olla ettet pärjää lasten kanssa.
No en ole selvänäkijä, että etukäteen olisin tiennyt, että tuleekin kaksoset ja kaiken kukkuraksi mieskin lähtee. Päätös lapsesta oli yhteinen.
Sen tiedostan kyllä itsekin, että yksin en todennäköisesti pärjää, mutta ehkä ystävien/suvun avulla tai tarvittaessa vaikka ostamalla apua, ainakin jos mies oikeasti tule mitenkään osallistumaan.
ap
No kyllä siitä edellisen lapsen dumppaamisesta olisi voinut jo aika paljon päätellä...
Niin mies hylkäsi olemassa olevan lapsensa MEIDÄN eromme jälkeen. Olisko pitänyt nähdä tulevaan, että raskauteni myötä mies haluaa yhtäkkiä erota ja hylkää lapsensa vanhemmilleen?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa, että olet hyvin varautunut! Arki voi jopa olla helpompaa kun luulet :) Toivokaamme hyvin nukkuvia, allergiavapaita ja täysaikaisia vauvoja :)
Helpointahan se olisi, jos kaksoset olisivat ns. helppoja vauvoja, mutta sitä kun ei voi etukäteen tietää. Edelleen kyllä toivon, että mies tulisi järkiinsä ja olisi jo olemassa olevan lapsensa kanssa ja kaksosten synnyttyä myös heidän kanssaan. Eniten surettaa juurikin miehen lapsi, koska hän selkeästi kärsii siitä, ettei näe isäänsä juurikaan. Näiden yhteisten vuosien aikana miehen lapsesta tuli melkein kun oma lapsi minullekin.
Meidän liitto ei jatku, vaikka mies ryhdistäytyiskin (luottamus meni tän tempauksen myötä), mutta lapsille ois parempi, että näkisivät myös isäänsä. Tiedä mikä ihme mieheen meni, että hylkäsi lapsensa...
ap
Noin äkkinäinen muutos miehessä voi johtua mielenterveyden horjumisesta.
En tosiaan tiedä, miksi mies yhtäkkiä halusi erota ja samalla hylkäsi lapsensa. Moni vaihtoehto on käynyt mielessä mm. toinen nainen, ikäkriisi tai mahdollisesti mielenterveysongelmat tmv. Oikean vastauksen tietää vain mies.
ap
Missä päin asut?
Kauanko yhteiseloa takana miehen kans?
Ota jo etukäteen selvää kaupunkisi maksuttomista ja maksullisista palveluista (perhetyöntekijät, kotipalvelu, mahdollisesti siivooja tmv.), niin mahdollisesti väsyneenä ja hädän hetkellä ei tarvitse käyttää energiaa siihen, vaan sulla on jo jotakin tietoa ja yhteystiedot valmiina.
Katso, olisiko alueellasi esim. facebookissa vertaistukiryhmiä (etsi ryhmiä esim. kaksosperheiden vanhemmille, yksihuoltajille, hätäkahvit jne) ja tutustu sitä kautta ihmisiin.
Hanki pakastimeen reilusti ruokaa, että saat syötävää nopeasti, vaikket vastasyntyneiden kanssa ehtisi/jaksaisi lähteä kauppaan.
Jos olet kiinnostunut kantoliinasta tai repusta (suosittelen lämpimästi, itse tykkäsin liinasta ja mies repusta), tutustu sidontaan ym. jo ennen vauvojen syntymää, niin et ole ihan pihalla sitten kun oikea tarve tulee... :)
Tsemppiä!