Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

En koskaan ole asunut yksin tai ollu sinkku täysi ikäisenä ;3

ajatus
11.08.2016 |

Olin seurustellut poikakaverini kanssa ehkä 3kk ja muutimme yhteen olin silloin 17 v meillä oli kaikki hyvin ja olimme onnellisia. Nopeasti kuitenkin huomasin siivoamisen jäävän minulle ja sain huomautella siitä miehelleni useasti ja riitaahan siitä tuli. Vielä nyky päivänäkin meillä on kaikki hyvin mutta minusta tuntuu etten ole kokenut kaikke ja saanut elää täysin omaa elämääni ja ärsyttää vieläkin kun se olen minä joka puunaa ja laittaa meijjän kotia, vaikka kumpikin on jo reiluja parikymppisiä. Mikään ei varsinaisesti ei ole huonosti mutta silti joku vaivaa tässä kaikessa.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
11.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aha.

Vierailija
2/7 |
11.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sääliksi käy. Sinähän saat hermoromahduksen kun eroatte ja tipahdat täysin tyhjän päälle. Älä kuitenkaan ala käyttämään mielialalääkkeitä, niitä ei ole tarkoitettu eroahdistukseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
11.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eroa ja kasva aikuiseksi. Ihan turha olla noin nuorena yhdessä vain sen takia, että on "pitkään" oltu. Mikään ei vielä pidätä yhdessä, kun oletettavasti ei ole lapsia tai asuntolainaa tai muuta. Haluat vielä nähdä ja kokea ja se tulee esille myöhemmin kuitenkin. Itse tein tämän ratkaisun ja hetkeäkään en ole katunut. Olen sen verran hyvä saalis, että yksin en jää sitten kun olen valmis sitoutumaan oikeasti. Nyt voi vain nauttia omasta rauhasta ja tutustua erilaisiin ihmisiin ja hankkia kokemuksia ja päättää kaikesta itse. Se on yksinolossa parasta.

Vierailija
4/7 |
11.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaisiko ruveta elämään sitä omaa elämää?

Vierailija
5/7 |
11.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse en ole aivan  vielä neljääkymmentä, mutta lähempänä kuin kolmeakymmentä vuotta, enkä ole eläessäni asunut samaa taloutta yhdessä rakkaan kumppanin kanssa. Säännöllisen epäsäännölisest huomaan enempi vähempi kaipaavani rinnalleni Sitä toista. - Kunnes tilanne menee, jotenkin ohi ja vaikka niinkuin nyt huomaan kysyväni, mihin sitä toista tässä oikeastaan tarvitsisikaan. Toisinanaan myös melkein pelottaa, että osaisinko enää "oppia" olemaan ja elämäänkään kenenkään kanssa yhdessä. Vaikka samalla ajattelenkin, että jaettu ilo on useampi kertainen ilo.   

Vierailija
6/7 |
11.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole muuta ollutkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
11.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eroa jos nyppii. Turhaan olet suhteessa vaan siksi, ettet ole ikinä ollut yksin. Siinä aikuistuu ihan toisella tapaa, kuin suoraan äidin helmoista yhteen muuttaessa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kaksi yksi