Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Marsullamme viimeiset hetket?
11.08.2016 |
Eilen illalla marsu voi vielä hyvin, söi ja joi, mutta kun aamulla menin katsomaan marsuja niin toinen olikin aivan eloton. On täysin paikoillaan lyyhistyneenä, ei syö eikä juo. Hengitys nopeaa ja rohisee. Koitin nostaa syliin, mutta laskin takasin alas koska marsu itki kivusta. Mikä marsullamme on? Marsu on vasta vuoden ikäinen!
Meillä on aika eläinlääkäriin jo tänään, onneksi saimme ajan, mutta kyllä pelkään että sieltä marsu ei enää kotiin pääse :(
Kommentit (26)
Kyllä me otetaan tuolle yksinäiselle marsulle vielä kaveri kun on niin nuorikin vielä.
Lapsi otti asian yllättävän hyvin. Itki kyllä, mutta on ihan ok. Tänään on marsun hautajaiset ja lapsi saa päättää mihin haudataan.
Suurin huoli kaikilla, lapsellakin, on nyt tuosta toisesta marsusta, miten se pärjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
marsujen ystävä kirjoitti:
Toivoa on. Jos sillä on jokin bakteeritulehdus, antibiootti auttaa. Voithan ottaa toisenkin mukaan kaiken varalta, jos olisi tarttuva sairaus.
Ei missään nimessä toista marsua mukaan stressaantumaan!
Vierailija kirjoitti:
marsujen ystävä kirjoitti:
Toivoa on. Jos sillä on jokin bakteeritulehdus, antibiootti auttaa. Voithan ottaa toisenkin mukaan kaiken varalta, jos olisi tarttuva sairaus.
Ei missään nimessä toista marsua mukaan stressaantumaan!
Ja osaanotot ap:lle ja lapselleen!
Riippuu paljon marsusta miten ottaa kaverin kuoleman. Meillä on mennyt kaverin kuoltua ihan hyvin yksinkin kun marsu on luonteeltaan erakkomainen. Kannattaa seurata hetken ja miettiä antaako marsun johonkin laumaan vai viihtyykö hän yksin.
Minäkään en usko että marsullanne oli mahdollisuuksia jos huomasitte vaivan kun makasi jo maassa. Harmillinen juttu.
Suosittelen tutustumaan Murmelin marsula nimiseen sivustoon, sieltä saa hyviä vinkkejä.
Paljon voimia teille, ymmärrän hyvin miten tärkeä marsu voi olla. Itselläni on kymmenen vuoden kokemus näistä ystävistä.
Alue: Aihe vapaa
Olen pahoillani ap. :( Ymmärrän että suru on suuri juuri nyt. Tuossa edellä sait aivan mahtavat ohjeet. Luota lapseesi, kyllä hän kestää, kunhan nuo jälkitoimet hoidetaan hyvin, surua ei vähätellä eikä käsketä ryhdistäytymään tai muuta tylyä. Ei sillä että niin tekisitkään.
Toinen marsu on vielä nuori ja ilmeisesti terve, kyllä sekin kestää menetyksen. Totta kai voi olla apeampi ja rauhallisempi lähipäivinä ja yhtä lailla se kaipaa nyt seuraa ihmisistä, kun oma toveri ei enää ole vierellä. Ehdottomasti suosittelen sille kaveria, kunhan aika on kypsä.