Arvostellaanko väitöskirjoja?
Väitätte täällä olevanne älykkäitä, mutta aika pintapuoleista se keskustelu täällä on. Itselläni ei ole tohtorin hattua, mutta toisaalta olen lukenut enemmän kursseja eri yliopistoilta kuin joku tohtorikoulutettu. Samalla nähtäisiin mihin tämä maa on menossa tutkimuksessa. Ja väitänpä, ettei ehkä kovin tasokkaaseen tutkimukseen törmätä täällä Suomessa. Pitäisi miettiä aihetta ja sen kontribuutiota, onko siitä tutkimuksesta iloa jollekin. Voidaan verrata vaikka amerikkalaiseen MIT:hin, joissa jo Master's thesikset ovat melko kovatasoista kamaa.
Lähinnä tässä matemaattis-luonnontieteelliset alat tulevat kysymykseen, sillä onhan se muu tutkimus melkoista humpuukia.
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Väitätte täällä olevanne älykkäitä, mutta aika pintapuoleista se keskustelu täällä on. Itselläni ei ole tohtorin hattua, mutta toisaalta olen lukenut enemmän kursseja eri yliopistoilta kuin joku tohtorikoulutettu. Samalla nähtäisiin mihin tämä maa on menossa tutkimuksessa. Ja väitänpä, ettei ehkä kovin tasokkaaseen tutkimukseen törmätä täällä Suomessa. Pitäisi miettiä aihetta ja sen kontribuutiota, onko siitä tutkimuksesta iloa jollekin. Voidaan verrata vaikka amerikkalaiseen MIT:hin, joissa jo Master's thesikset ovat melko kovatasoista kamaa.
Lähinnä tässä matemaattis-luonnontieteelliset alat tulevat kysymykseen, sillä onhan se muu tutkimus melkoista humpuukia.
Siinäpä virke, joka kertoo, ettei tämän enempää kannata vaivautua.
Hämmästyttävän huonoa tekstiä henkilöltä joka sanoo käyneensä valtavasti kursseja. Myös se että aloitat tekstisi "Väitätte täällä olevanne älykkäitä..." on vähintäänkin jännää. Toisin sanoen en usko sinua. Taidat olla provoilu-uraa aloitteleva pösilö tai yleiskatkera mussuttaja. Myönnä vaan, tulee parempi mieli!
Tietysti väitöskirjat arvostellaan. Laudaturin väitöskirjat lienee varsin harvinaisia. Laudaturin gradujakaan ei valtavasti tehdä.
Nyt oli kyllä niin kowa avaus että. Ihan tässä maisteri lamaantuu kun MIT on ap:lle sopiva mittari ja Suomen yliopistojen tohtorit ihan paperia. Ja av:n keskustelun taso ei ole riittävän korkea. Vinkkinä voin sanoa, että jos tuntee olevansa seuran fiksuin, niin silloin on väärässä seurassa. Ap:n kannattanee siis hakeutua jonnekin vähän fiksummalle keskustelupalstalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väitätte täällä olevanne älykkäitä, mutta aika pintapuoleista se keskustelu täällä on. Itselläni ei ole tohtorin hattua, mutta toisaalta olen lukenut enemmän kursseja eri yliopistoilta kuin joku tohtorikoulutettu. Samalla nähtäisiin mihin tämä maa on menossa tutkimuksessa. Ja väitänpä, ettei ehkä kovin tasokkaaseen tutkimukseen törmätä täällä Suomessa. Pitäisi miettiä aihetta ja sen kontribuutiota, onko siitä tutkimuksesta iloa jollekin. Voidaan verrata vaikka amerikkalaiseen MIT:hin, joissa jo Master's thesikset ovat melko kovatasoista kamaa.
Lähinnä tässä matemaattis-luonnontieteelliset alat tulevat kysymykseen, sillä onhan se muu tutkimus melkoista humpuukia.
Siinäpä virke, joka kertoo, ettei tämän enempää kannata vaivautua.
Aikaa tappaakseni luin itse viimeiseen virkkeeseen asti. Voiko yksi kirjoitus sisältää useampia provosointeja? Seuraava -->
Itse en ole päässyt peruskoulusta, mutta toisaalta olen käynyt ysiluokan kahteen kertaan!
Vierailija kirjoitti:
Väitätte täällä olevanne älykkäitä, mutta aika pintapuoleista se keskustelu täällä on. Itselläni ei ole tohtorin hattua, mutta toisaalta olen lukenut enemmän kursseja eri yliopistoilta kuin joku tohtorikoulutettu. Samalla nähtäisiin mihin tämä maa on menossa tutkimuksessa. Ja väitänpä, ettei ehkä kovin tasokkaaseen tutkimukseen törmätä täällä Suomessa. Pitäisi miettiä aihetta ja sen kontribuutiota, onko siitä tutkimuksesta iloa jollekin. Voidaan verrata vaikka amerikkalaiseen MIT:hin, joissa jo Master's thesikset ovat melko kovatasoista kamaa.
Lähinnä tässä matemaattis-luonnontieteelliset alat tulevat kysymykseen, sillä onhan se muu tutkimus melkoista humpuukia.
Taas tämä palstan koulutuksesta marmattava itseoppinut nero, joka tietää kaikesta enemmän kuin muut, mukaan lukien koulutetut asiantuntijat. Jostakin syystä hänen neroutensa realisoituu vain vauvapalstan purkauksissa, joissa kehuu itseään ja painaa muita.
No, mä voin ihan suoraan sanoa että mun väikkäri ei ole mikään ihmeellinen. Se on tietojenkäsittelytieteen alalta, ja se käsittelee tietyn laskennallisen ongelman ratkaisua eri kirjallisuudessa esitetyin tekniikoin. Työssä on myös etsitty tehokkainta ratkaisua käyttäen hyväksi rinnakkaislaskentaa.
En ole siis itse tehnyt juuri mitään ihmeellistä, sen kun etsinyt vanhoista julkaisuista esitettyjä tekniikoita, koodaillut niitä ja katsonut millä saa tehokkaimman tuloksen. Eikä edes hävetä, vaan olen ylpeä siitä että viitsein tohtoriksi valmistua vaikkei siitä varsinaisesti ole itselleni hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Siinäpä virke, joka kertoo, ettei tämän enempää kannata vaivautua.
Sama tuli mieleen. Eihän tohtoriksi väitellä mitään kursseja käymällä. Että se siitä yliopistomaailman tuntemuksesta. :D
🇺🇦🇮🇱
Käteen osui ensimmiseksi joku väitös geologian alalta, en ole koskaan opiskellut geologiaa, mutta tutkimuksia alalta luin joskus paljon.
Painting the volcanic landscape of early Fennoscandia - Geochronology of the Meso- and Neoarchaean Suomussalmi-Kuhmo-Tipasjärvi greenstone complex, Karelia Province, Finland
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/163081
Nojoo, tässä lyhyt vähän päälle 30-sivuinen pläjäys. Perustuu 3 tutkimukseen, eli tyypillinen nippuväikkäri. Luin nyt läpi piktapuoleisesti tekstiä, eli siinä nyt luettu alan kirjallisuutta, miten näitä ikämäärityksiä tehdään, ja sitten tietysti jotain teorioita sitä miten manteeret ovat muodostuneet, eli kratonit. Ja tietysti eri kivilajeja on olemassa, tässä oltiin kiinnostuneita mm. vihreäkivivyöhykkeestä. Ollaan siis arkeeisella kaudella (archean) noin 2,8 miljardia vuotta sitten, jolloin fennoskandian kilpi muodostui. Tutkimuksen kontribuutio jäi heikoksi ja vähän spekulatiiviseksi, ehkäpä tässä labran laitteiston käyttäminen kivien analysointiin oli tärkeintä oppia tässä (SIMS) ja kenttätutkimukset. Typojakin löytyi abstraktista, ei taida olla oleellista.
Älykkyysosamääräni on +-4%:n luokkaa tohtori Hans Frankin älykkyysosamäärästä, joka oli 130. Mensa testin nettitestin mukaan 130, laaja-alaisen psykologisen testin mukaan 124 ja kaikkein vähiten olen saanut iq-testistä 123, tieteen kuvalehden testin mukaan.
Minä tyydyn olemaan älykäs ennemmin, kuin jaarittelen samat muiden sanomiset Jeesuksesta lähtien. Sanani on lähteeni ja emppiiriset tutkimukset ja kokemukset sanani lähde.
Ei mulla muuta.
Niin, nuo netin ja lehtien älykkyystestit eivät mittaa esim. kielen hallintaa. Se näkyy nro 12:n kehuissa.
Vierailija kirjoitti:
Niin, nuo netin ja lehtien älykkyystestit eivät mittaa esim. kielen hallintaa. Se näkyy nro 12:n kehuissa.
Ei, koska se onkin "älykkyystesti", eikä se mittaa jorinoita, tuherteluja tai vaikkapa kielioppia.
Käteen tarttui nyt matematiikan alalta tyypillinen väikkäri. Se on osittaisdifferentiaaliyhtälöistä, on todistettu muutamia uusia juttuja ilmeisesti. Tosin matematiikkaa en ole pääaineena koskaan opiskellut, mutta osittaisdifferentiaaliyhtälöt ja variaatiolaskenta toki tuttuja. Aluksi kun näitä matemaattisia julkaisuja katsoo, niin kiinnittää huomiota lyhyyteen, noin 20 sivua vain, ja nippuväikkärinä tietty se on kooste muista tutkimuksista. Ei kuitenkaan ole lukijaystävällinen, siinä kolme kappaletta ja johdannon kyllä tunnistaa, mutta kun teksti tulee yhteen putkeen ei saa oikein selvää mikä on omaa kontribuutiota, ja mikä lainattua.
Kuten aina, väkkärin tärkein anti on lopputulokset. Tässä todistettiin tietyille elliptisille osittaisdifferentiaaliyhtälöille ratkaisujen olemassaolo, yksikäsitteisyys, ja niiden säännöllisyysominaisuudet, sekä tutkittiin energiafunktionaaleja, ja Radó-Kneser-Choquet'n lauseen yleistämistä ns. p-harmonisille kuvauksille.
Ensimmäiseksi mainittu asia on standardikamaa, se käydään läpi osittaisdifferentiaaliyhtälökursseilla, hankaluus tulee sitten siitä miten monimutkaisia yhtälöt ovat. Joten taisi olla vähän alkulämmittelyä. Toista asiaa en oikein ymmärrä, onko kyseessä merkittävä kontribuutio, mutta näinhän siinä menee että matematiikassakin edetään pienin askelin. Vaarana on kuitenkin että löydetään kyllä jotain asioita, joita ei ole tutkittu tai todistettu aikaisemmin, mutta että niistä ei ole hyötyä kumminkaan.
Elliptic Partial Differential Equations in Geometric Analysis and the Calculus of Variations
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/159209
No onhan kurssikuvaustenkin lukeminen yliopiston nettisivuilta teknisesti "kurssien lukemista". Suorittaminen onkin sitten jo aivan eri asia.
Veikkaan että tämä ap on miespuolinen lukiolainen, ihan älykäs mutta psyykkisesti hieman hitaasti kehittyvä henkilö. Saattaa olla myös useamman samanhenkisen pojan muodostavama hihittelyporukka. Kyllä se siitä muutamassa vuodessa. Saatat saada väikkärinkin tehtyä, ja siinä vaiheessa viimeistään se selkiytyy, kuinka suuret mahdollisuudet yhdellä yksittäisellä tutkimuksella on viedä mitään alaa kerralla mullistavasti eteenpäin. Sellasta se on.
Yhden väitöskirjan olen kirjoittanut ja muita en todennäköisesti koskaan tule lukemaan. Väikkärit ovat usein kiireessä kirjoitettu ja väkisin yhteen kasattuja. Alkuperäiset artikkelit ovat mielenkiitoisempia. Lähtökohtaisestihan uran merkittävin tutkimuksellinen panos tehdään vasta siinä vaiheessa, kun on oikeasti tutkija (väitöskirjan jälkeen), eikä tutkijakoulutettavana.
No niin eiköhän aloiteta,
tässä esim Aalto-yliopiston väitöskirjat
http://otalib.aalto.fi/en/collections/e-publications/dissertations/
Tästä Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen väitöskirjat
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/18070
Saapi valita vapaasti, aiheita jonkin verran.