Lue keskustelun säännöt.
Hankala tilanne - lapsen kaveri suuttui kun ei saa käyttää hevostamme
07.08.2016 |
Taustainfoa: 14-v lapsellani on oma hevonen, jolla kisaa esteillä. Lapseni paras kaveri on myöskin heppatyttö, on käynyt tunneilla ihan pienestä asti ja on todella edistynyt hevosten kanssa. Hänellä onkin lupa liikuttaa hevosta, jos meistä kukaan ei kerkeä ja ihan muuten vain myöskin. Hän on kisoissa mukana hoitajana ja on tälle hevoselle hyvin tuttu ihminen.
Nyt lapsellani on toinen kaveri, joka käy myös tunneilla, muttei ole läheskään niin edistynyt. Kuitenkin kärtti pitkän aikaa että saisi kokeilla lapseni hevosta. Vihdoin annoimme luvan kokeilla muutaman pienemmän esteen. Hevonen on todella eteenpäin pyrkivä ja vaatii rauhallisen ja osaavan ratsastajan. Tämä kaveri ei näin nätisti sanottuna pärjännyt kovin hyvin, käytti raippaa aivan liian paljon ja ratsasti hevosta esteille huonosta kulmasta jne. Tuloksena herkkä hevosemme aloitti lopulta kieltämisen ja tässä vaiheessa puhalsimme pelin poikki ja totesimme, että kaverilla ja hevosella ei nyt vaan synkkaa ja hän tarvitsee rutkasti lisää taitoa ja kokemusta, ennenkuin pärjää meidän hevosemme kanssa.
Ilmeisesti kaveri on nyt aloittanut mykkäkoulun, kiukuttelee ja valittaa kuinka olo on ulkopuolinen kun lapseni ja tämän paras kaveri saavat ratsastaa hevosta, mutta hän ei. Lapsellani on tästä paha mieli ja vähän meilläkin, mutta sovittiin yhdessä lapsen kanssa, että tätä kaveria ei päästetä enää ratsaille ja riskeerata esimerkiksi kumoon ratsastusta, joka voi vahingoittaa sekä hevosta että ratsastajaa pahoin.
Nyt tämä kaveri ilmeisesti syyttää minua natseilusta, kun en anna hänen kokeilla uudelleen. Kuulemma oli vain "huono päivä" ja pärjäisi kyllä jos saisi vain yrittää uudelleen. Mitä tekisitte minun sijassani, antaisitteko kaverin yrittää uudelleen noin kehnon ratsastuksen jälkeen?
Kommentit (64)
Eihän tämä tokikaan ole sama asia mutta vähän vastaava. Tallilla jossa kävin teini-ikäisenä oli myös eräällä vähän vanhemmalla ( joo, taisi olla kolmevltonen peräti 😊) naisella hevonen, tulinen arabiori. Täydellinen kouluratsu mutta aika vaikea käsitellä ja vain osaavien ratsastajien käsiin. Tämä nainen antoi kokeneille tallitytöille ratsastaa tällä orilla kun ei itse päässyt tallille. Voi miten olin joskus ( aika usein ) kateellinen kun näin muiden ratsastavan tällä jumalaisella hevosella. En kuitenkaan koskaan vinkunut tai anonut että saisin joskus ratsastaa... Tajusin jopa teininä ettei siitä olisi mitään hyötyä, päinvastoin. Kinuamisella todennäköisesti eväisin lopullisesti pääsyn tuon hevosen selkään. Eräänä kauniina päivänä tämä Sari sitten kysyi ( oli nähnyt minun ilmeisesti ratsastavan sen verran usein ) että jos ratsastastaisin hänen hevosellaan kun ei itse pääse tallille. Voi sitä onnen päivää. Täydellisen kaunis arabiori joka korskui ja totteli pienintäkin käskyä kaula kaarella. Pointti on se että lapsesi ystävä on kateellinen lapsellinen pikkusielu joka ei ymmärrä miksi ette annan hänen pilata hevosta. Mököttäkööt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverini isosiskolla oli aikoinaan hevonen. Voi kun sitä aina ihasteltiin tarhan reunalla. Ratsaille en kuitenkaan ikinä päässyt, tämä kaverinikin aika harvoin. Ymmärsin kyllä hyvin miksi ja ikää minulla oli silloin 9 vuotta. Kumma jos ei teini-ikäinen tajua.
Ap täällä
Soitin tämän kaverin äidille. Hän ymmärsi asian kyllä hyvin ja sanoi, ettei lapsi ole tällaisesta kertonutkaan ja ettei ehdottomasti halua tyttärensä ratsastavan hevosella, jolla ei pärjää. Ajattelin asian olevan tällä pihvi, mutta ilmeisesti nyt tyttö on suuttunut lapselleni siitä, että "vasikoi" minulle tämän tuohtumuksesta. Kieltää myöskin vieläkin olevansa liian kokematon. Huoh.
En tiedä onko provo vai ei, mutta kyllä tämä on vähän sellainen ikuisuusaihe joka aiheutti närää minunkin lapsuudessani 90-luvulla... että sikäli en ihmettele, jos useampi ihminen samanlaisista kokemuksista kirjoittelisi.