Hyvä mies olisi minusta kiinnostunut - mutta en vain tunne ihastusta!
Kommentit (24)
Tuohan on peruskauraa aina silloin kun joku kiltti ja kunnollinen mies kiinnostuu naisesta. Naiset ottavat mieluummin sen jännittävän ja yllätyksellisen renttumiehen.
On. Ei voi mitään. Jatkamme elämäämme.
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on peruskauraa aina silloin kun joku kiltti ja kunnollinen mies kiinnostuu naisesta. Naiset ottavat mieluummin sen jännittävän ja yllätyksellisen renttumiehen.
Näin se vain on. Ehkä tämä mies on liian kunnollinen minulle. Ei niin spontaani ja heittäytyvä kuin muut ihastukseni. Ehkä liian järkevä minusta. Mutta uskollinen olisi. Ja kiltti. Mutta ei vaan säväytä. Unelmieni mies olisi leikkisä heittäytyjä eikä aina niin järkevä mutta joka rakastaisi kuitenkin minua.
No ei kai siinä, tilannehan on hyvä. Mahdollistaa FWB:n, joka on parisuhdetta kätevämpi juttu.
Naiset kuten sinä voitte syyttää ihan itseänne kun mies kohtelee huonosti.
Vierailija kirjoitti:
No ei kai siinä, tilannehan on hyvä. Mahdollistaa FWB:n, joka on parisuhdetta kätevämpi juttu.
Valitettavasti minun pitää olla ihastunut että edes voin himoita ihmistä ensin. Tyypissä ei ole ulkoisesti mitään vikaa mutten vaan käy kuumana.
Kysy minkä verran miehellä on varallisuutta, ehkä sieltä löytyisi ihastuminen.
Vierailija kirjoitti:
Kysy minkä verran miehellä on varallisuutta, ehkä sieltä löytyisi ihastuminen.
Tiedän jo että on ihan varakas. Mutta näen hänet vain ystävänä.
No miksi et laittaisi hänelle viestiä ja kumminkin jatkaisit tapailua jos kumminkin rupeaisit kiinnostumaan
Voisitko kuvailla että millainen mies oli kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
No miksi et laittaisi hänelle viestiä ja kumminkin jatkaisit tapailua jos kumminkin rupeaisit kiinnostumaan
Hän on kaverini joten tunnen hänet jo aika hyvin. Tavallaan lyön itseäni siitä etten ole kiinnostunut hänestä, mutta kun en vaan ole. Ystävänä hän on minulle mieluinen ja olemme keskustelutasolla samalla aaltopituudella.
Vierailija kirjoitti:
Voisitko kuvailla että millainen mies oli kyseessä.
Järkevä. Rauhallinen. Analyyttinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksi et laittaisi hänelle viestiä ja kumminkin jatkaisit tapailua jos kumminkin rupeaisit kiinnostumaan
Hän on kaverini joten tunnen hänet jo aika hyvin. Tavallaan lyön itseäni siitä etten ole kiinnostunut hänestä, mutta kun en vaan ole. Ystävänä hän on minulle mieluinen ja olemme keskustelutasolla samalla aaltopituudella.
Jos kemiaa ei ole, niin sitä ei ole, eikä se ole tahtomisesta ja yrittämisestä kiinni. olisi karhunpalvelus tuota miestäkin kohtaan alkaa seurustelushteeseen hänen kanssaan, sillä kyllähän jokaisen miehen ja naisen tulee voida tuntea itsensa viehättäväksi ja haluttavaksi kumppaninsa silmissä. Ei kukaan meistä halua suhdetta, jossa vastapuoli suhtautuu itseen kuin veljeensä tai siskoonsa, vai kuinka?
On kokemusta vaikka miten paljon. Olen aina tuo "kunnollinen mies", joka kelpaa vain kaveriksi
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta vaikka miten paljon. Olen aina tuo "kunnollinen mies", joka kelpaa vain kaveriksi
Onko sinulle kerrottu syytä miksi näin on? Millaisiin naisiin olet itse ihastunut? Ovatko he vastakohtiasi vai samanlaisia vai millaisia luonteeltaan? Toivon että vastaat, kiinnostaa kovasti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on peruskauraa aina silloin kun joku kiltti ja kunnollinen mies kiinnostuu naisesta. Naiset ottavat mieluummin sen jännittävän ja yllätyksellisen renttumiehen.
Näin se vain on. Ehkä tämä mies on liian kunnollinen minulle. Ei niin spontaani ja heittäytyvä kuin muut ihastukseni. Ehkä liian järkevä minusta. Mutta uskollinen olisi. Ja kiltti. Mutta ei vaan säväytä. Unelmieni mies olisi leikkisä heittäytyjä eikä aina niin järkevä mutta joka rakastaisi kuitenkin minua.
Pelkkä ihastus ja jo muka tiedät siitä kaiken. Kyllä, tulet katumaan myöhemmin.
En tiedä kun ei kiinnosta nuo parisuhteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on peruskauraa aina silloin kun joku kiltti ja kunnollinen mies kiinnostuu naisesta. Naiset ottavat mieluummin sen jännittävän ja yllätyksellisen renttumiehen.
Näin se vain on. Ehkä tämä mies on liian kunnollinen minulle. Ei niin spontaani ja heittäytyvä kuin muut ihastukseni. Ehkä liian järkevä minusta. Mutta uskollinen olisi. Ja kiltti. Mutta ei vaan säväytä. Unelmieni mies olisi leikkisä heittäytyjä eikä aina niin järkevä mutta joka rakastaisi kuitenkin minua.
Tarkoitatko että kun sanot aamulla, että lähdetääs Nuuksioon patikoimaan, mies ei lähde kun ei ole spontaani?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksi et laittaisi hänelle viestiä ja kumminkin jatkaisit tapailua jos kumminkin rupeaisit kiinnostumaan
Hän on kaverini joten tunnen hänet jo aika hyvin. Tavallaan lyön itseäni siitä etten ole kiinnostunut hänestä, mutta kun en vaan ole. Ystävänä hän on minulle mieluinen ja olemme keskustelutasolla samalla aaltopituudella.
Jos kemiaa ei ole, niin sitä ei ole, eikä se ole tahtomisesta ja yrittämisestä kiinni. olisi karhunpalvelus tuota miestäkin kohtaan alkaa seurustelushteeseen hänen kanssaan, sillä kyllähän jokaisen miehen ja naisen tulee voida tuntea itsensa viehättäväksi ja haluttavaksi kumppaninsa silmissä. Ei kukaan meistä halua suhdetta, jossa vastapuoli suhtautuu itseen kuin veljeensä tai siskoonsa, vai kuinka?
Kemia on yliarvostettua. "Jokaisentulee voida tuntea itsensä viehättäväksi ja haluttavaksi" ihan bullshittiä - vai miksi ihmiset sitten tekevät niin vähän viehättävyytensä eteen?
Muista vielä nuoruuden hormonihöyryissäsi että aivot ovat ihmisen seksikkäin elin - ulkoinen seksikkyys rapistuu paljon nopeammin
Montakin kertaa.