Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Palstapsykologit koolle

Vierailija
05.08.2016 |

Millaisia persoonallisuushäiriöitä aiheuttaa ihmiselle, jonka lähtökohdissa toinen vanhempi on tehnyt itsemurhan sekä toinen vanhempi on päihderiippuvainen? Onko vaikutukset tyttöön ja poikaan erilaiset?

Itse olen tällaisen kokoonpanon jäsen. Miellän itseni mielestäni terveeksi, mutta joskus tuntuu, että sopisin vallan mainiosti epävakaan persoonallisuushäiriön kastiin. Onko se niin, että vaikea lapsuus jättää aina terapiaa vaativat traumat, vai voiko huonoista oloista selviytyä "ilman en suurempaa haittaa"? Minulle on Ikuisuus toitotettu, kuinka varmasti kätken pahaa oloa sisälleni, mutta ei minusta vain tunnu siltä. Menneisyys ei tunnu miltään, ei aiheuta itkukohtauksia öisin enkä ole mielesi katkera vanhempieni kohtaan. Nyt vain itsekin vanhempana pelkään, kuinka osaan olla hyvä esimerkki lapsille, kun minulta sellainen aikanaan puuttui täysin.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
05.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

up. itseänikin mietityttää samat, mulle on käyny vaikka mitä nuoruudessa ja nyt mietinkin josko kävisin juttelemassa jollekki.. mitä mielelle yleensä käy jos vaan jättää ne asiat sinne? ja voiko ne ns."painaa" siellä mieltäni etten sitä huomaa?

Vierailija
2/6 |
05.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei siitä terapiasta mitään haittaakaan kellekään ole. Kuka vaan älykäs ihminen hyötyisi varmasti ja oppisi itsestään, vaikkei merkittävistä mielenterveysongelmista kärsisikään. Tiesittekö, että psykoterapeutin koulutukseen kuuluu myös oma terapiajakso?

Ap, on myös mahdollista, että olet blokannut lapsuuden traumat mielestäsi ja kieltäytynyt käsittelemästä niitä? Tuolla taustallasi suosittelisin lämpimästi ammatti-ihmisen juttusilla käyntiä, ei me av-palstan keittiöpsykologit kyetä tarjoamaan samanlaista apua. Ei siitä käynnistä mitään haittaakaan ole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
06.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä terapiasta mitään haittaakaan kellekään ole. Kuka vaan älykäs ihminen hyötyisi varmasti ja oppisi itsestään, vaikkei merkittävistä mielenterveysongelmista kärsisikään. Tiesittekö, että psykoterapeutin koulutukseen kuuluu myös oma terapiajakso?

Ap, on myös mahdollista, että olet blokannut lapsuuden traumat mielestäsi ja kieltäytynyt käsittelemästä niitä? Tuolla taustallasi suosittelisin lämpimästi ammatti-ihmisen juttusilla käyntiä, ei me av-palstan keittiöpsykologit kyetä tarjoamaan samanlaista apua. Ei siitä käynnistä mitään haittaakaan ole.

En osaa sanoa, moni on sanonut juuri samoin, että olen varmaan vain blokannut kaiken pahan pois, mutta en ole mielestäni ainakaan siis tietoisesti. Mutta kun taas järjellä ajattelee, että millaisia asioita jouduin käymään lapsena läpi, ymmärrän, että pakkohan sen on jotkut jäljet mieleen jättää. Ajatus terapiasta vaan tuntuu hieman oudolta, mitä Jos menenkin turhaan verestään vanhoja haavoja? Jos ne sitten vasta alkaakin aiheuttaan ongelmia?

Vierailija
4/6 |
06.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikeat kokemukset eivät välttämättä edellytä terapiaa, mutta sellaisen läpikäyneenä voin kyllä suositella. Jotkut ihmiset ovat hämmästyttävän resilienttejä, toisilla taas ulkopuolisen silmissä vähäiset tapahtumat voivat saada elämän sekaisin. Ei voi tietää. 

Vierailija
5/6 |
06.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei näitä voi noin yksinkertaistaa. Toiset ihmiset ovat helpompia stressaantumaan ja stressin vuoksi seurauksena on monenlaisia mielen häiriöitä. Toiset taas kestävät "mitä vain". Suurin merkitys on varhaislapsuudella. Mikäli olet saanut rakkautta ja olet tuntenut olosi tärkeäksi / olosi turvalliseksi ensimmäiset elinvuotesi (tabula rasa - anaalivaihe jne), niin olet mitä todennäköisimmin turvassa.

Aikuisiällä voi toki sairastua stressoreista myös.Mikäli olet hypomaaninen, pedantti suorittajatyyppi, joka hakee toisten hyväksyntää suorittamalla (esimerkiksi töissä haluat olla parempi kuin muut tai urheilussa on pakko olla parempi kuin muut), olet silloin suuressa vaarassa sairastua.

Vierailija
6/6 |
06.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei välttämättä jätä traumoja. Jotkut ovat geneettisesti erittäin resilienttejä ja kestäviä. Mutta läheisissä ihmissuhteissa kyllä opitut huonot vuorovaikutusmallit tulevat usein esiin, samoin omien lasten kanssa. Siinä kannattaa olla tarkkana ja arvioida omaa käytöstään.